6.4.2004 klo 12:30
Lausunto

Energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän raportti

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö on kirjeellään 15.12.2003 pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän raportista. Suomen Yrittäjät esittää mainitusta raportista lausuntonaan seuraavan:

Aluksi

Työryhmän ehdotusten perustarve liittyy EY:n energiasisämarkkinadirektiivien kansalliseen voimaan saattamiseen. Suomen Yrittäjät toteaa, että työryhmän omaksumat perusratkaisut ovat kannatettavia. Hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnan muuttaminen siten, että asiakkaat saisivat tehokkaammin takaisin liikaa perityt siirtokustannukset, parantaisi markkinoiden toimivuutta ja vähentäisi mahdollisuuksia sähkölaitosten käyttämiseksi piiloverotuksen välineenä. Muutoksenhakujärjestelmän uudistaminen taas turvaisi sekä valvottavien että osaltaan myös asiakkaiden oikeussuojatarpeita.

Yksityiskohtaisempia huomautuksia

Hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnan uudistaminen

Työryhmän ehdotusten pääsisältö on, että jatkossa verkonhaltija joutuisi suoraan lain nojalla palauttamaan asiakkaille ylisuurena perimänsä verkkopalvelumaksut. Valvontajakso olisi viiden vuoden pituinen ja yhdeltä jaksolta liikaa perityt määrät olisi palautettava seuraavan valvontajakson aikana sähkömarkkinaviranomaisen päätöksen mukaisesti. Vastaavasti viranomainen oikeuttaisi verkonhaltijan korottamaan maksuja, jos verkkopalveluista on peritty alempaa hintaa kuin säännökset sallivat.

Suomen Yrittäjät toteaa, että koska kyseessä on monopolipalvelu, sen hintaa voidaan säännellä sen suuntaisesti kuin työryhmä esittää. Katsomme, että vaikka liikaa perittyjen maksujen palauttaminen suoraan viranomaisen päätöksellä merkitsee hyvin voimakasta puuttumista sekä asiakkaan ja yrityksen väliseen sopimussuhteeseen että suomalaisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteisiin, se voidaan tällaisen hyödykkeen kohdalla toteuttaa. Muut vaihtoehdot, kuten esimerkiksi ryhmäkannetyyppinen kanneoikeus asiakkaille, olisivat tehottomampi keino lainvastaisen hinnoittelun oikaisemiseksi. Lisäksi ryhmäkanteen käyttöönotto voisi johtaa sen laajentamiseen muillekin toimialoille, mikä saattaisi olla erittäin haitallista Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kannalta. Verkkopalvelut ja niiden hinnoittelu ovat niin säänneltyä toimintaa, että kohtuuttoman hinnan osuus saadaan selville suoraan viranomaisen – ja tarvittaessa tuomioistuimen – päätöksestä. Siksi poikkeuksellisen tehokas järjestelmä maksujen palauttamiseksi on hyväksyttävissä.

Laissa säädetty palautusjärjestelmä on myös tehokkaampi tapa hoitaa ongelmaa kuin nykyjärjestelmän mukaiset valtakirjamenettelyyn perustuvat joukkokanteet tai yksittäiset kanteet. Esimerkiksi Helsingin Energian verkkopalveluiden hinnoittelua koskevassa tapauksessa on todennäköistä, että Korkeimman hallinto-oikeuden annettua lopullisen ratkaisunsa hinnoittelun lainmukaisuudesta yksittäiset asiakkaat pyrkivät saamaan liikaa maksamiaan siirtohintoja takaisin oikeusteitse. Yksittäiset intressit ovat niin pieniä, että kynnys oikeudenkäyntiin ryhtymiseksi on korkea. Toisaalta oikeudenkäyntikuluriski on erittäin pieni, jos Korkein hallinto-oikeus pysyttää energiamarkkinaviraston ratkaisun asiassa. Vastaajaosapuolen kannalta ei olisi tarkoituksenmukaista ottaa vastaan lukuisia yksittäisiä kanteita vaan järkevämpää olisi palauttaa liikaa perityt maksut asiakkaille vapaaehtoisesti.

Laissa säädettävän palautusjärjestelmän ongelma on sen summittaisuus: alennus kohdistuisi seuraavan valvontajakson verkkopalvelumaksuihin eli kohdistuisi kaikkiin senhetkisiin asiakkaisiin. Katsomme, että summittaisuus ei voi eikä saa merkitä sitä, että yksittäisten asiakkaiden mahdollisuus vaatia takaisin liikaa maksamiaan verkkopalvelumaksuja estyy esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas siirtyy toisen verkonhaltijan asiakkaaksi. Selvää on, että asiakkaille ei voida maksaa kahdesti korvausta samasta ylihinnoittelusta, mutta yhtä selvää pitää olla, että oikeusturvan parantamisesta säädöstasolla ei saa merkitä oikeusaseman heikkenemistä käytännön tasolla.

Muutoksenhakujärjestelmän uudistaminen

Suomen Yrittäjät hyväksyy ehdotetut muutokset muutoksenhakujärjestelmään. Toteamme kuitenkin, että markkinaoikeuden toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että uusien tehtävien hoitamiseksi osoitetaan uusia resursseja tarpeellinen määrää. Markkinatuomioistuimen asemaa ja tulevaisuutta pitää myös pohtia kokonaisuutena, ettei sen tehtävät pirstoudu liian monenlaisiin asioihin vailla todellista yhteyttä toisiinsa. Yrityselämän puolella on esimerkiksi ollut esillä ajatus teollisoikeudellisten asioiden keskittämisestä markkinaoikeuteen. Mitä tahansa ratkaisuja yksittäisissä tapauksessa tehdäänkin, niiden tulee perustua kestävään ajatteluun tuomioistuintoiminnan tulevaisuudesta.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja