27.2.2002 klo 13:17
Lausunto

EU:n komission kertomus alennetuista arvonlisäverokannoista

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Komission kertomuksessa kuvataan alennettujen arvonlisäverokantojen viimeaikaista kehitystä. Vaikka varsinaisia toimenpiteitä ei ehdoteta, esitetään eräänä mahdollisuutena rakennetta, jossa alennettujen verokantojen ääriarvot asettaen luotaisiin jäsenvaltioihin kaksi alennettujen verokantojen luokkaa; perushyödykkeet ja -palvelut, joiden verokanta olisi lähellä 5 %:n vähimmäisverokantaa sekä toinen prosenttimääräisesti korkeampi verokanta, jota voitaisiin soveltaa rajoitettuihin tavaroihin tai palveluihin lähinnä historiallisista tai suhdannepoliittisista syistä. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen alv-rakennetta tarkastettiin viimeksi vuoden 1998 alusta ja Suomi soveltaa tällä hetkellä kahta alennettua verokantaa 8 % ja 17 %. Järjestelmämme täyttää 6 arvonlisäverodirektiivin vaatimukset ja täyttäisi ilmeisesti pitkälti – muutoin kuin verotasoltaan – myös ehdotetun kahden alennetun veroluokan edellytykset. Ratkaisevaksi tosin muodostuisi se, mitä toimialoja alennettujen verokantojen luokkiin lopullisesti sisällytettäisiin.

Syyt alennettujen verokantojen käyttöön ovat nähdäksemme lähinnä yhteiskuntapoliittisia. Hallinnollisesti poikkeavat verokannat pikemminkin mutkistavat järjestelmää sekä heikentävät osaltaan myös mahdollisuuksia yleisen verokannan alentamiseen. Nähdäksemme keskeisin alv-ongelmamme onkin tällä hetkellä erityisesti yleisen verokantamme 22 % korkea taso. Meitä korkeampi taso on käytössä vain Ruotsissa ja Tanskassa (25 %), muissa EU-valtioissa yleinen verokanta on useita %-yksiköitä matalampi. Vaikka ns. lopullisen alv-järjestelmä, jossa vero määräytyisi ns. alkuperämaan mukaan, ei olekaan tällä hetkellä ajankohtainen, tulevien vuosien tärkeimpiä tavoitteitamme on

– alentaa erityisesti yleistä verokantaa lähemmäksi EU:n keskimääräistä tasoa 17-18 %.

Palvelualojen erityisongelmia on EU-tasolla pyritty ratkaisemaan mm. pohtimalla mahdollisuuksia alentaa näiden verokantaa. Kuten tiedetään, palvelualoilla palkkakulujen osuus on usein 60-70 % liikevaihdosta. Koska arvonlisäverojärjestelmään kuuluu olennaisesti, että vähennysoikeudet koskevat vain verollisia hankintoja, yrityksen palkkakulut ja yrittäjän oman työn arvo jäävät vähennysten ulkopuolelle. Käytännössä tämä myös merkitsee, että veron suhteellinen osuus liikevaihdosta on palveluyrityksessä korkeampi kuin esim. tavarakaupassa. Vaikka palvelualojen erityisongelmat on meilläkin laajasti tunnustettu, Suomi ei ole liittynyt EU:ssa meneillään olevaan työvaltaisten palvelualojen verokantakokeiluun, joka päättyy vuoden 2002 lopussa.

Suomen Yrittäjät on kokeilun sijaan ehdottanut kaikille toimialoille kaavamaista perusvähennystä, missä Suomella on kansallisella tasolla direktiivisidonnaista arvonlisäveroa selvästi enemmän liikkumavaraa. Ehdotuksemme mukaan asteittain aleneva perusvähennys, määrältään esim. 3.400 euroa, jota pienennettäisiin asteittain yrityksen tilitettävän veron kasvaessa, parantaisi oleellisesti pienyritysten kasvukannustimia. Perusvähennys olisi analoginen kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kanssa ja toimialaneutraali. Yhdistettynä vähäisen liiketoiminnan määrittelyyn perusvähennys lieventäisi verollisen toiminnan 8.500 euron rajan ylittymisen vaikutuksia, mitä koskeva selvitystavoite sisältyy pääministeri Paavo Lipposen II hallitusohjelmaan.

Ehdotammekin, että vielä kuluvalla hallituskaudella ryhdytään toimiin pienten palveluyritysten arvonlisävero-ongelmien lieventämiseksi

– ottamalla käyttöön arvonlisäverotuksen perusvähennys.

Pidämme myös tehokkaimpana tapana työvaltaisen pk-sektorin ongelmien helpottamiseen erityisesti välillisten työvoimakulujen porrastusta pk-sektoria suosivaan suuntaan, missä on jossain määrin edetty kuluvan hallituskauden aikana. Nähdäksemme myös tätä kehitystä tulee jatkaa

– poistamalla työnantajan kansaneläkemaksu ensimmäisen maksuluokan osalta kokonaan sekä kohdistamalla alennuksia myös muihin maksuluokkiin.

Anna Lundén
lainopillinen asiamies
SUOMEN YRITTÄJÄT