Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (HE 172/2022)

Talousvaliokunta
TaV@eduskunta.fi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulain yrityskauppojen ilmoituskynnystä koskevaan sääntelyä siten, että ilmoitusvelvollisuus laajenisi. Muutoksen johdosta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi 100 miljoonaa euroa, ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi kummankin osalta 10 miljoonaa euroa nykyisen 20 miljoonan euron asemasta. Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ilmoituskynnys määräytyisi jatkossa Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella nykyisen maailmanlaajuisen 350 miljoonan euron liikevaihdon sijasta. Muutos lisäisi KKV:lle ilmoitettavaksi tulevien yrityskauppojen määrää, jotka eivät nykyisen ilmoituskynnyksen perusteella tule ilmoitettavaksi, mutta jotka voisivat johtaa tai todennäköisesti johtaisivat markkinoiden haitalliseen keskittymiseen ja kuluttajahaittaan. Lisäksi kilpailulakiin tehtäisiin eräitä selvennyksiä ja korjauksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Suomen Yrittäjien lausunto

Esityksellä parannettaisiin KKV:n mahdollisuuksia tutkia yrityskauppoja, jotka eivät nykyisen ilmoituskynnyksen perusteella tule ilmoitettavaksi. Suomen Yrittäjät kannattaa yrityskauppavalvonnan kehittämistä. On tärkeää, että yrityskauppavalvonnassa voidaan tehokkaasti ehkäistä keskittymien syntymistä ja tätä kautta varmistaa toimivan kilpailun säilyminen.

Yrityskaupan ilmoittaminen aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Tämän vuoksi sääntelyn tulee varmistaa yrityskauppavalvonnan tarkoituksenmukainen kohdistuminen. Sääntelyä tulee kehittää ja valvontaa suorittaa tavalla, jossa pyritään minimoimaan ongelmattomille yrityskaupoille aiheutuva turha hallinnollinen taakka. On tärkeää, että yrityskauppavalvontasääntelyä kehitetään tavalla, joka ei jarruta normaaleja ja terveitä yrityskauppoja.

Esityksessä esitetään yrityskauppavalvonnan ilmoituskynnyksen liikevaihtorajojen laskemista. Arvion mukaan muutoksella ehkäistäisiin noin 4-6 haitallista yrityskauppaa vuosittain. Esityksen mukaan yrityskauppavalvontaa koskeville sääntelymuutoksille on tarve, sillä nykysääntelyn perusteella valvonnan ulkopuolelle jää sellaisia yrityskauppoja, jotka todennäköisesti johtavat haitalliseen keskittymiseen. Tällä perusteella katsomme, että esitetyt muutokset ovat perusteltuja, vaikka ne lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa.

Katsomme tarkoituksenmukaiseksi muutoksen, jonka mukaan maailmanlaajuisen liikevaihdon sijaan otettaisiin huomioon Suomesta kertynyt liikevaihto. Muutoksen seurauksen valvonnassa voidaan paremmin keskittyä vaikutuksiin kotimaisilla markkinoilla. Koska nykysääntelyllä haitallisia yrityskauppoja rajautuu valvonnan ulkopuolelle liian alhaisten liikevaihtorajojen vuoksi, katsomme myös perustelluksi muutokset, joiden mukaan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihtoraja laskettaisiin 100 miljoonaan euroon ja kahden osapuolen raja laskettaisiin 10 miljoonaan euroon.

Sääntelyn ennakoitavuuden ja yritysten oikeusvarmuuden näkökulmasta pidämme perusteltuna, että esityksessä ei ehdoteta säädettävän viranomaisen otto-oikeudesta. Otto-oikeudella viitataan toimivaltaan, jossa kilpailuviranomainen voi vaatia yrityskaupan ilmoitettavaksi, vaikka yrityskauppavalvonnan pääsäännön mukaiset raja-arvot eivät ylity. Otto-oikeuteen suurin haaste yritysten näkökulmasta on siitä aiheutuva epävarmuus. Yrityskauppavalvontasääntelyn kehittäminen pääsääntöisiä liikevaihtorajoja muuttamalla mahdollistaa sen, että yrityskauppojen ilmoituskynnys säilyisi ennustettavana ja selkeänä.

Liikevaihtorajoihin esitettyjen muutoksien johdosta KKV:n tutkittavaksi tulisi noin 30-40 yrityskauppaa enemmän kuin nykyisin, eli yrityskauppailmoitusten määrä kaksinkertaistuisi nykyisestä. KKV:n työmäärän lisäys on siten huomattava. Pidämme tärkeänä, että KKV:n resurssit taataan riittävällä tavalla, jotta yrityskauppavalvonnan käsittelyajat eivät pidenny nykyisestä. Tämä on tärkeää myös valvonnan kohteena olevien yrityksien kannalta.

Suomen Yrittäjät

Karoliina Katila
asiantuntija