Hallituksen esitys (HE 162/2003) laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää otsikossa mainitussa asiassa lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Esityksessä ehdotetaan lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä lisättäväksi huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla ja työntekijän sähköpostin hakemista ja avaamista koskevat säännökset. Laki ehdotetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan.

Laki yksityisyyden suojasta työelämästä on tullut voimaan 1.10.2001. Uuden lain valmistelu on aloitettu lähes välittömästi edellisen lain säätämisen jälkeen, osin siksi, että eduskunta edellytti edellisen lain säätämisen yhteydessä hallituksen ryhtyvän valmistelemaan ehdotuksia lainsäädännöksi, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työpaikoilla. Vaikka perusteita yksittäisten säännösten muuttamiselle epäilemättä on, ei tämän tyyppistä käytäntöä, jossa lyhyen ajan sisällä kirjoitetaan kokonaan uudelleen vastikään säädetty laki, voida pitää hyvänä lainsäädäntökäytäntönä.

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa ehdotuksiin huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Huumeeton työpaikka on erinomainen tavoite, jonka saavuttamista säännöksillä toivottavasti pystytään edistämään. Lain tarkoituksen toteutumista on kuitenkin syytä seurata näiltäkin osin, ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei menettelyllisillä säännöksillä estetä tavoitteen toteutumista.

Myöskään kameravalvontaa koskeviin säännöksiin Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa.

Sen sijaan työntekijän sähköpostista haettavien viestien suojaa koskevien ehdotusten osalta jo hallituksen esityksessä omaksuttu lähtökohta on väärä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi varsin tarkat ja määrämuotoon sidotut edellytykset sille, kuinka työnantajan työntekijän käyttöön luovuttama sähköposti voidaan hänen poissaolonsa aikana avata. Ehdotetun sääntelyn lähtökohtana on se, että työnantajan työntekijälle osoittama sähköpostiosoite kuuluu työntekijän henkilökohtaiseen määräysvaltaan, ja hänelle tulleet ja hänen lähettämänsä viestit ovat hänen yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia luottamuksellisia tietoja. Kuitenkin hallituksen esityksessäkin todetaan, että työnantaja voi edellyttää, että hänen omistamansa laitteet on tarkoitettu pelkästään työasioiden hoitoon ja että niitä ei käytetä yksityiseen viestintään. Samoin hallituksen esityksessä on todettu sääntelyn tarkoituksena olevan sen, että työnantajalle kuuluvat, työnantajan toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät viestit voitaisiin työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön.

Nähdäksemme työnantajan työntekijän käyttöön luovuttama sähköpostiosoite on työväline siinä missä muutkin työvälineet, ja työnantajalle tulee olla oikeus tarvittaessa työntekijän poissa ollessa saada hallintaansa työnantajalle tarkoitetut sähköpostiviestit. Tämä näkemys ei sulje pois työntekijän oikeutta luottamuksellisten henkilökohtaisten viestien suojaan. Työnantajan oikeus tulee kuitenkin ulottaa kaikkiin niihin viesteihin, jotka tosin ohjautuvat työntekijän sähköpostiosoitteeseen, mutta joiden vastaanottajaksi ei sinänsä ole tarkoitettu työntekijää henkilökohtaisesti vaan työntekijä työnantajan edustajan ominaisuudessa. Näiden viestien osalta lähettäjä on tosiasiassa tarkoittanut lähettää viestin työnantajalle. Ilmeisesti hallituksen esityksen tarkoituksena on ollut toteuttaa tämä periaate, mutta työnantajan oikeus on sidottu niin tiukkoihin määrämuotoihin, että oikeus on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa.

On huomattava, että työntekijän henkilökohtaisen, luottamuksellisen viestin suoja toteutuu jo yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain nojalla, jonka mukaan televiestintä on luottamuksellista, ellei sitä ole tarkoitettu yleisesti vastaanotettavaksi. Sama säännös toistuu eduskunnan käsiteltävänä olevassa Hallituksen esityksessä sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi. Samassa laissa säädetään myös vaitiolovelvollisuudesta siten, että se, joka on saanut tiedon luottamuksellisesta viestistä, jota ei ole hänelle tarkoitettu, ei saa ilmaista tai käyttää hyväksi viestin sisältöä, tunnistamistietoa tai tietoa viestin olemassaolosta. Nämä säännökset koskevat myös työsuhdetta, ja rangaistus asianomaisten säännösten rikkomisesta määräytyy rikoslain salassapitorikkomusta ja viestintäsalaisuuden loukkausta koskevien säännösten mukaan.

Asian käsittelyn yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös vakiintuneeseen käytäntöön kirjesalaisuuden osalta. Tällä hetkellä työntekijän poissaolon aikana työnantajalla on mahdollisuus saada tieto kaikista työpaikalle saapuvista, työnantajalle osoitetuista kirjeistä. Vakiintuneen käytännön mukaan työnantajalla on oikeus avata sellaiset kirjeet, joista selkeästi ilmenee, että ne ovat työnantajaorganisaatiolle osoitettuja. Nyt käsittelyssä oleva sääntely aiheuttaisi sen, ettei työnantajalla pääsääntöisesti olisi edes oikeutta saada tietoa sille työntekijän poissaolon aikana saapuneista sähköisistä viesteistä.

Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen 19 § ja 20 §:ssä työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien hakeminen ja avaaminen on sidottu tiukkoihin määrämuotoihin ja menettelytapoihin, ja vieläpä niin, että lukuisten laissa mainittujen edellytysten on täytyttävä yhtä aikaa, jotta työnantajalle kuuluvia viestejä voitaisiin hakea esille tai avata. Lisäksi sekä esille hakemiseen että avaamiseen on liitetty menettelytapasäännös, jonka mukaan toimenpiteestä on laadittava allekirjoitettu kirjallinen selvitys. Menettelytapasäännös myös edellyttää että viestien hakemisessa ja avaamisessa on oltava läsnä tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävä henkilö. Näitä säännöksiä kirjoitettaessa ei ole lainkaan huomioitu niitä yrityksiä, joiden palveluksessa työskentelee vain kaksi henkilöä, työnantaja ja työntekijä. Sähköpostin hakemista ja avaamista koskevat säännökset on selvästi suunniteltu sellaisten suurten yritysten näkökulmasta, jossa sekä ohjeistetaan henkilöstöä yksityiskohtaisesti sähköpostin käytössä, että pystytään huolehtimaan erilaisten tarkkojen muotomääräysten noudattamisesta. Sen sijaan pienyrityksiin nyt esitetyn kaltaiset säännökset eivät sovi. Käytännössä työntekijän äkillisen sairastumisen aikana yrittäjä joutuisi etsimään yrityksen ulkopuolisen henkilön paikalle voidakseen avata työnantajalle kuuluvan sähköpostin. Selkein ratkaisu olisi, että nyt säädettävään lakiin sisällytettäisiin soveltamisalaraja, jonka mukaan lakia sovellettaisiin vain tietyn henkilömäärän työllistäviin yrityksiin. Vastaavanlainen ratkaisu on tehty laissa yhteistoiminnasta yrityksissä, jota sovelletaan vain sellaisiin yrityksiin, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 henkilöä.

Jo tässä vaiheessa on selvää, että ellei tarvittavia muutoksia lakiesitykseen tehdä eduskuntakäsittelyssä, säädettävää lakia ei tulla noudattamaan sen monimutkaisuuden ja vaikeaselkoisuuden takia. Myös nyt käsittelyssä olevan lain noudattamisen valvominen saattaa käytännössä osoittautua mahdottomaksi. Sähköpostia koskevan sääntelyn tarkoituksena on ohjata osapuolia sopimaan etukäteen siitä, kuinka sähköpostia käsitellään äkillisen poissaolon aikana. Tämä tavoite on sinällään kannatettava, mutta ei voi toteutua, ellei työnantaja ole tietoinen lain sisällöstä, ja ellei lukuun 6 sisällytettävää monimutkaista säännöstöä pystytä avaamaan selkokielellä myös pientyönantajille. Esitämme, että valiokunta harkitsisi lain soveltamisalan rajaamista vain suurempiin yrityksiin, sekä 19 § ja 20 §:ien muotoilua esitettyä käytännönläheisemmällä tavalla seuraavasti:

19 § Työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien esille hakeminen

Mikäli työntekijän suostumusta työnantajalle kuuluvien viestien esille hakemiseen ja avaamiseen ei voida saada kohtuullisessa ajassa, on työnantajalla oikeus ottaa viestin lähettäjää, vastaanottajaa tai viestin otsikkoa koskevien tietojen perusteella selville, onko työntekijälle lähetetty tämän poissaollessa tai onko työntekijä ennen poissaoloaan lähettänyt tai vastaanottanut työnantajalle kuuluvia viestejä.

20 § Työnantajalle kuuluvien sähköisten viestien avaaminen

Jos sähköisen viestin lähettäjää tai vastaanottajaa taikka viestin otsikkoa koskevan tiedon perusteella on ilmeistä, että työntekijälle lähetetty tai työntekijän lähettämä viesti on selvästi työnantajalle kuuluva viesti, työnantaja saa avata viestin. Viestin avaamisesta on ilmoitettava työntekijälle. Viestin sisältöä ja lähettäjätietoja ei saa käsitellä laajemmin kuin on tarpeen viestin avaamisen tarkoituksen vuoksi.

Työnantajan palveluksessa olevalla tai tämän toimeksiannosta toimivalla, jolle työntekijä on ohjannut sähköpostinsa 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai joka voi 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työntekijän suostumuksen mukaan ottaa vastaan hänen nimellään lähetettyjä viestejä, on oikeus avata viesti noudattaen, mitä 1 momentissa säädetään, jollei työntekijä ole antanut suostumustaan muuhun menettelyyn.

Lisäksi haluamme kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on valmisteltu työryhmässä, jossa Suomen Yrittäjät ei ole ollut edustettuna. Katsomme, että tämänkaltaisen keskeisen työelämän lainsäädännön käytännön toimivuuden kannalta olisi erittäin tärkeää huomioida myös pientyönantajien näkökulma.

Merja Berglund
Työmarkkina-asiamies
Suomen Yrittäjät