1.12.2003 klo 13:16
Lausunto

Itsenäisten ammatinharjoittajien työturvallisuus- ja työterveyssuojelu

Sosiaali- ja terveysministeriö
Työsuojeluosasto

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt Suomen Yrittäjille kirjeen ja pyytänyt lausuntoa otsikkoaiheessa mainitussa asiassa. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen itsenäisten ammatinharjoittajien työturvallisuus- ja työterveyssuojelun parantamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositukseen liittyen kartoittanut voimassa olevaa työsuojelulainsäädäntöä, joka kohdistuu itsenäiseen ammatinharjoittajaan. Ministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Vastaako ministeriön valmistelema kartoitus käsitystämme itsenäisen ammatinharjoittajan työturvallisuuden ja työterveyden suojelua koskevan lainsäädännön nykytilasta?
– Olisiko nykyistä lainsäädäntöä muutettava jotenkin?
-Voidaanko itsenäisen ammatinharjoittajan työturvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttaa muilla toimenpiteillä kuin lainsäädännöllä, ja mitä nämä toimenpiteet olisivat?

Suomen Yrittäjät katsoo, että ministeriön toimittama Itsenäisten ammatinharjoittajien työturvallisuus- ja työterveyssuojelu ?muistio on varsin kattava selvitys asiaan vaikuttavista säännöksistä. Lisäksi yrittäjän työturvallisuus- ja työterveyssuojeluun vaikuttavat näkemyksemme mukaan myös perustuslain perusoikeussäännökset, erityisesti elinkeinonvapaus sekä oikeus sosiaaliturvaan.

Itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevat työturvallisuusäännökset

Merkittävin itsenäisen ammatinharjoittajan työturvallisuutta koskevista säännöksistä on työturvallisuuslaki. Pääsääntöisesti työturvallisuuslakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Työturvallisuuslaki koskee kuitenkin myös itsenäisiä ammatinharjoittajia lähinnä sellaisten säännösten osalta, joiden noudattamisella voi olla vaikutusta myös toisten työntekijöiden työturvallisuuteen.

Suomen Yrittäjät katsoo, että työturvallisuuslaissa valittu soveltamisalarajaus on oikea. Säännösten ulottaminen yrittäjiin itseensä on perusteltua vain silloin, kun sillä on välitön vaikutus työntekijöiden turvallisuuteen. Pidämme sinänsä tarpeellisena edistää myös itsenäisten ammatinharjoittajien työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta. Tavoitteeseen päästään kuitenkin parhaiten vapaaehtoisin toimin. Sitovan ja pakottavan lainsäädännön sekä viranomaisvalvonnan ja rikosoikeudellisten seuraamusten ulottaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin merkitsisi puuttumista viime kädessä kunkin yksilön itsensä päätettävissä olevaan asiaan, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja vaikuttaessaan tästä syystä tarpeettomasti yritystoimintaan soveltamisalan laajuus olisi ongelmallinen perusoikeutena voimassaolevan elinkeinonvapauden kanssa. Työntekijöiden osalta tilanne on toinen, koska heidän toimivapauttaan on työnantajan direktio-oikeudella rajoitettu.

Työn tekemiseen joko omassa yrityksessä tai palkkatyössä liittyy aina riskejä terveydelle ja turvallisuudelle. Mittavillakaan työturvallisuusinvestoinneilla ei voida koko-naan sulkea pois tapaturmien tai ammattitautien riskejä. Työturvallisuussäännösten tavoitteena tulisikin olla sellaisten ratkaisujen mahdollistaminen, jossa toimenpiteiden kustannukset ja niiden kautta saavutettavat hyödyt olisivat mahdollisimman hyvässä tasapainossa. Tämänhetkinen tilanne, jossa itsenäisille ammatinharjoittajille on annettu mahdollisuus arvioida itse työhönsä liittyvät riskit ja niiden edellyttämät turvallisuustoimenpiteet, on kannatettava. Tätä järjestelyä puoltaa myös se, että työturvallisuussäännösten lähtökohtana on työsuhde, jonka osapuolille vastuu säädösten noudattamisesta ja laiminlyöntien seuraamukset voidaan kohdentaa. Yrittäjien kohdalla vastaavaa vastuunjakoa ei voida tehdä.

Työturvallisuuslainsäädännön soveltamiseen liittyy olennaisesti myös kysymys perustuslain mukaisesta elinkeinon vapaudesta. Työn turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden edistäminen pakkotoimin merkitsisi puuttumista elinkeinonharjoittamisen vapauteen: oman turvallisuuden vaarantamisen tai haittaamisen sanktiointi merkitsisi huomattavaa toimintavapauden vähentämistä ja toiminnan taloudellisen kannattavuuden heikkenemistä.

Suomen Yrittäjät katsoo, ettei lainsäädäntötasolla ole muutostarpeita yrittäjien ja itsenäisten ammatinharjoittajien työturvallisuutta koskien. Työturvallisuuslaki on uudistettu äskettäin, eikä sen uudelleentarkasteluun ole tässä vaiheessa tarvetta.

Itsenäisen ammatinharjoittajan työterveyttä koskevat säännökset

Työterveyshuoltolakia noudatetaan soveltuvin osin myös yrittäjään. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla on mahdollisuus järjestää itselleen työterveyshuolto, mutta lakisääteistä velvollisuutta siihen ei ole. Suomen Yrittäjät näkee myönteisenä, että yrittäjällä on mahdollisuus hankkia itselleen työterveyshuoltolain tarkoittamia palveluita.

Kuitenkin vain noin 30 prosenttia yrittäjistä on tehnyt omaa työterveyshuoltoaan koskevan sopimuksen. Yrityksen varsinaiseen tuotantotoimintaan osallistuvaan yrittäjään kohdistuvat samat työympäristön rasitteet kuin vastaavassa työssä toimivaan työntekijään. Yrittäjien keskimääräinen työaika on selkeästi pidempi kuin palkansaajilla. Yrittäjien työn rasittavuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että he ovat keskimäärin palkansaajia iäkkäämpiä. Työvoiman ikääntymiseen liittyvät terveys- ja työkykyongelmat ovat yrittäjien keskuudessa kärjistyneimpiä.

Lähtökohtaisesti tarve yrittäjien työterveydenhuollon järjestämiseen on suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin palkansaajilla. Lisäksi yrittäjän terveyteen liittyvä työkyvyttömyysriski sisältää koko yrityksen toimintaa koskevan riskin, joka voi johtaa koko yrityksen toiminnan päättymiseen ja työpaikkojen menettämiseen.

Yrittäjien vähäiseen halukkuuteen järjestää työterveyshuolto vaikuttaa taloudellisten kannustinten puuttuminen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vähentää verotuksessaan vain lakisääteiseen, työterveyshuoltolain tarkoittamaan vähimmäistyöterveyshuoltoon liittyvät kulunsa, vaikka työnantaja voi vähentää verotuksessaan kaikki työntekijöilleen järjestämäänsä työterveyshuoltoon liittyvät kulut, myös työntekijöille kustantamansa sairaanhoidon. Yrittäjät eivät myöskään ole oikeutettuja sairausvakuutuslain korvausluokan I mukaisiin korvauksiin.

Suomen Yrittäjät esittääkin, että työterveyshuoltokulujen korvausperusteita tulee muuttaa siten, että yrittäjillä on mahdollisuus halutessaan päästä sairausvakuutuslain korvausluokan II korvauksien piiriin. Etuuksien rahoittamiseksi sairausvakuutuslain korvausluokan II piiriin tulevilta yrittäjiltä voitaisiin periä työnantajan sairausvakuutusmaksua vastaava maksu. Lisäksi Suomen Yrittäjät ehdottaa, että yrittäjän työterveyshuoltokulut tulisi saattaa verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisiksi, mukaan lukien työterveyshuollon yhteydessä järjestetty sairaanhoito.

Muut toimenpiteet

Yrittäjän työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä riskejä pystytään tehokkaimmin vähentämään ja pienentämään riskeihin ja niiden ehkäisyyn liittyvällä tiedottamisella ja kannustamisella. Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun aluetyöterveyslaitoksen yhteisestä SYTY 2000 ?projektista. Projektin tavoitteena on kannustaa yrittäjiä hoitamaan terveyttään sekä ylläpitämään omaa työ- ja toimintakykyään. Samassa yhteydessä on myös löydetty yrittäjille sopivia terveyden ja työkyvyn säilyttämis- ja toimintamalleja. Projektissa on muun muassa luotu pk-yrittäjien ja ?yrityksien työterveyshuollon mallisopimus ja yrittäjän terveyden ja jaksamisen itsearviointilomake.

Työterveys- ja työturvallisuusasioiden kanssa työskenteleviä viranomaisia ja työterveyshuollon järjestäjiä tulisi ohjata huomioimaan myös yrittäjien työterveyteen ja ?turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Näin voitaisiin kohentaa näiden tahojen mahdollisuuksia antaa tietoa yrittäjille heidän omista lähtökohdistaan käsin, sekä näin keinoin tukea yrittäjiä omassa työterveys- ja työturvallisuussuojelussaan. Pienyrittäjien ei voida olettaa varaavan paljon aikaa toimintoihin, jotka eivät suoranaisesti liity yritystoimintaan. Yrittäjät saadaan kiinnostumaan työterveyshuollosta ja työturvallisuudesta ainoastaan siten, että toiminta ja ohjeet ovat selkeitä, ja nivoutuvat luonnollisesti normaaliin yritystoimintaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Merja Berglund
työmarkkina-asiamies