Kehitysalueiden poistot (Viite: HE 52/2003)

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Hallitus esittää kehitysalueilla tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain jatkamista koskemaan vuosina 2004-2006. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä kolmena ensimmäisenä verovuonna olisi säännönmukainen poisto korotettuna 50 %:lla.

Suomen Yrittäjät viittaa uudistuksen vaikutusten osalta oheiseen Suomen Yrittäjissä laadittuun muistioon (liite).

Anna Lundén
päälakimies
Suomen Yrittäjät

LIITE

Näkökohtia kehitysalueiden korotetuista poistoista

Seuraavassa kuvataan lyhyesti kehitysalueille suunnattujen korotettujen poistojen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia kone- ja laiteinvestointien osalta ( = normaali menojäännöspoisto 25 %). Kehitysalueiden I ja II-tukialueille sallitaan poistojen korottaminen 50 %:lla kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Korotettu menojäännöspoisto on tällöin 37,5 %.

Hyödyt (yleisellä tasolla)

– Kiihdytetyt poistot varhentavat poiston tekemistä, eivät välttämättä lisää niiden määrää. Hyöty varhennuksesta on lähinnä korkohyöty yrittäjälle.

– Varhennetuilla poistolla voi olla psykologinen investointeja kiihdyttävä vaikutus, jolloin seurauksena lisääntyvät myös työpaikat ja tuotanto teollisuusalueella.

– Poisto-oikeus voi houkutella myös investointeja muilta alueilta kehitysalueille, ohjausvaikutusta ei ole kuitenkaan toistaiseksi kyetty osoittamaan.

– Ennen pääomaverouudistusta kehitysaluehuojennuksilla kyettiin vaikuttamaan investointeihin merkittävästikin, koska yritysten veroprosentti oli korkeampi ja poistoilla kyettiin alentamaan veroastetta. Koska yritys- ja pääomaveroprosentti on nykyisin matalampi ja nettovarallisuuden kerryttäminen keskeinen tavoite omistajayrittäjän ansio- ja pääomatulojaossa, korotettujen poistojen houkuttavuus on todennäköisesti nykyisin huomattavasti vähäisempi, koska nämä pienentävät myös nettovarallisuutta.

Haitat

– Kiihdytetyt poistot (etenkin korkean veroprosentin ohella) saattaa heikentää investointien laatua ja perustua hätäisempiin ratkaisuihin kuin pidempiaikaisesti harkitut poistot. Aikaisemmin ns. tilinpäätösinvestoinnit olivat keskeinen tulossuunnittelun kohde. Erityisesti rahoituslaitokset ovat raportoineet investointien laadun parantuneen nykyisessä verojärjestelmässä aikaisempaan verrattuna.

– Keskustelut eräiden kehitysalueilla olevien tilitoimistojen edustajien kanssa ovat osoittaneet, että ainakaan näiden asiakaskentässä korotettuja poistojen ei ole käytetty. Syynä on mahdollisesti huonon tiedon ohella poistojen nettovarallisuutta pienentävä vaikutus, joka voi jopa kiristää verotusta, mikä käy esiin seuraavasta laskelmasta.

Esimerkki

Investointi	100.000		100.000
Poisto 25 %	25.000	poisto 37 %	37.500
Nettovarallisuus	+ 75.000		+ 62.500
Investointiin otettu laina	-50.000		-50.000
Nettovarallisuuden muutos taseessa	+25.000		+12.500

Nettovarojen erotus vaihtoehdoissa on 12.500 €.

– Oy-yrittäjän osingon ansio- / pääomatulojaossa 9,6 % tästä eli 1.200 € (7.200 mk) siirtyy verotettavaksi pääomatulon sijaan ansiotulona, jos poisto tehdään korotettuna.

– Henkilöyhtiössä ja elinkeinonharjoittajalla (pääomatuloa 18 % nettovaroista) vastaava määrä on 2.250 € (13.500 mk).

Lopullinen verovaikutus riippuu yrittäjän ansiotulojen verokannasta. Jos verokantaero on suuri (marginaalivero 60 % / pääomavero 29 %), investoinnin kannustinvaikutus jää olemattomaksi tai on jopa negatiivinen, koska poiston tekeminen vähentää nettovarallisuutta. Em. esimerkin tasoilla yrittäjän verokantaero on 31 %, jolloin poiston tekeminen korotettuna kiristää hänen verotustaan. Oy:n vero tosin alenisi korotusvuosina 29 % x korotus. Tältä osin on kuitenkin kyse lähinnä korkohyödystä, koska myöhempinä vuosina poistot vastaavasti pienenevät. Kun omistajan verotus kiristyy, korotus ei ole kannustava.

Jos investointeja todella halutaan edistää kehitysalueilla, tulee järjestelmää muuttaa siten, että

– poiston korottaminen ei pienennä yrityksen nettovarallisuutta pääomatuloverotuksessa.