26.7.2022 klo 13:46
Lausunto

Kommentit kuluttaja-asiamiehen linjauksesta: Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Kuluttaja-asiamies on pyytänyt kommentteja Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa -linjauksesta, jossa on otettu huomioon vuonna 2022 voimaan tulleet kuluttajansuojalain 5 luvun muutokset.

Suomen Yrittäjien kiittää mahdollisuudesta kommentoida Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa koskevaa linjausta.

Lakimuutosten johdosta elinkeinonharjoittajilla on tarve saada ohjeistusta ja tukea velvoitteidensa ja vastuunsa selvittämiseksi, ja tämän vuoksi pidämme linjausten antamista erittäin tärkeänä. Katsomme, että linjaus täyttää kiitettävästi tehtävänsä tukemalla yrityksiä lain sisällön selventämisessä. Linjauksen ymmärrettävyyttä voitaisiin kuitenkin lisätä käytännön esimerkkien avulla ja myöhemmin täydentämällä linjaukseen myös tapausesimerkkejä.

Linjauksessa on otettu sekä virheen että takuukorjauksen osalta kanta (kohdassa 1.2 ja 2.3.), jonka mukaan vian selvittämisestä voisi kuluttajalta periä korvauksen vain, jos korvauksen maksamisesta on etukäteen kuluttajan kanssa sovittu. Katsomme kuitenkin, että kuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän, että vian selvityksestä aiheutuu aina kustannuksia, joka kuuluvat tämän vastuulle, jos myyjällä ei selvityksen perusteella ole vastuuta viasta, vaikka korvauksesta ei olisi etukäteen sovittu kuluttajan kanssa.

Tavaran korjausta ja vaihtoa (kohta 1.7.2) koskevan osion mukaan linjauksessa esitetään tilanne, jossa kuluttaja valitsisi virheen korjaamisen sijaan vaihdon virheettömään tuotteeseen. Esimerkissä on kuvattu tilanne, jonka mukaan myyjä voi kieltäytyä tavaran vaihtamisesta virheettömään ja oikaista virhe korjaamalla esimerkiksi, kun kyse on napista, joka on irronnut vähäisen käytön jälkeen tai irronneen kengänpohjan liimaamisesta. Näitä esimerkkejä olisi syytä täydentää ainakin lisäämällä hallituksen esityksessäkin (HE 180/2021) mainittu vähäinen naarmu tavarassa, joka on helposti korjattavissa. Joissakin tapauksissa taas virheen oikaisu korjaamalla voi kuitenkin olla haastavampaa myyjille ja elinkeinonharjoittajat tarvitsevatkin opastusta ja esimerkkejä myös sen suhteen, milloin korjauksen osalta kustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi, jolloin yritys voi kieltäytyä suorittamasta oikaisua korjaamalla.

Linjauksessa voitaisiin ottaa paremmin huomioon nykyisinkin käytössä olevat hyvät käytännöt tavaroiden vaihdon osalta, kuten virheellisen puhelimen vaihto tehdaskorjattuun puhelimeen. Olisi tarkoituksenmukaista, että linjauksissa selvennettäisiin näitä tilanteita silmällä pitäen, että vaihdossa annetun tavaran ei tarvitse olla täysin uusi, jos se täyttää edellytykset virheettömyydestä sekä kestoiältään vastaa alkuperäistä tavaraa. Tällaisen menettelytavan käyttö yleisemmin kannustaisi yrityksiä kestävän kulutuksen kannalta toivottaviin toimintatapoihin.

Linjauksiin olisi tarpeen selventää myyjän oikeutta käyttöhyödyn vähentämiseen. Linjauksessa pitäisi seikkaperäisemmin selostaa myyjän oikeus käyttöhyödyn vähentämiseen vaihdon sekä kaupan purun osalta. Tämän osalta linjauksissa (kohdassa 1.7.2.1) määritellään, että jos virhe oikaistaan vaihtamalla, kuluttajan ei tarvitse maksaa tavaran normaalista käytöstä vaihtamista edeltävältä ajalta. Kaupan purun osalta taas todetaan (kohdassa 1.7.3.1), että myyjällä on oikeus vähentää palautettavasta kauppahinnasta kuluttajan saama käyttöhyöty. Koska oikeus käyttöhyödyn vähentäminen muodostaa hyvin vaikeaselkoisen kokonaisuuden elinkeinonharjoittajille, tulisi tämän selventämiseen kiinnittää huomiota linjauksissa. Käyttöhyödyn vähentämisoikeutta olisi syytä selventää myös suhteessa takuuseen.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula
johtaja

Karoliina Katila
asiantuntija