Kuuleminen hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2006, luku 34.06 Työvoimapolitiikan toimeenpano/erityisesti starttirahan riittävyys ja kysyntä

Valtiovarainvaliokunta
Sosiaali- ja työjaosto

Esityksen tausta

Hallituksen talousarvioesityksen luvussa 34.06 esitetyssä työvoimapolitiikan volyymitiedoissa esitetään, että vuoden 2006 starttirahapäätökset pysyisivät vuoden 2005 ennakoidulla tasolla. Esityksessä arvioidaan lisäksi, että starttirahapäätöksiä saavien työttömien osuus — 5000 päätöstä — pysyisi ennallaan. Näin ollen myös muiden kuin työttömien starttirahapäätösten ennakoidaan pysyvän ennallaan 2000 kappaleessa. Kokonaisuudessa starttirahojen käyttöön on vuodelle 2006 budjetoitu 28 miljoonaa euroa.

Lausunto

Starttiraha on viime vuosien aikana ollut vaikuttavuudeltaan tehokkain ns. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpide. Työministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2003 kolme neljästä starttirahalla yritystoiminnan aloittaneista työttömistä työnhakijoista oli työssä 3 kuukautta starttirahanperiodin loppumisen jälkeen, mikä on huomattavasti suurempi osa kuin aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteillä keskimäärin (yksi neljästä). Näin ollen starttirahan käyttö työttömyyden hoidossa on, oppisopimuskoulutuksen ohella, huomattavasti tehokkaampaa kuin muiden työvoimapolitiikan toimenpiteiden.

Vuoden 2005 alusta starttirahaa on ollut mahdollista myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi mm. palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi ryhtyville. Tämä uudistus on johtanut starttirahan suosion huomattavaan kasvuun: vuoden 2005 tammi-elokuussa starttirahan saajia oli lähes puolet enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Peräti 38 prosenttia starttirahan saajista oli muita kuin työttömiä työnhakijoita, mikä on selvästi suurempi osuus kuin talousarvioesityksessä arvioitu 29 prosenttia. Samaan aikaan starttirahaa saavien työttömien työnhakijoiden määrä väheni noin 8 prosenttia eli hieman nopeammin kuin työttömien työnhakijoiden määrä vastaavana ajankohtana.

Suomen Yrittäjät on arvioinut, että seuraavan viiden vuoden aikana noin 40000 yrittäjää tulee käymään läpi sukupolven- tai omistajanvaihdoksen. Tästä näkökulmasta starttirahajärjestelmän laajentaminen muille kuin työttömille on ollut perusteltu toimenpide, mikä osaltaan madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja vahvistaa täten Suomen yrittäjäpotentiaalia. Erityisesti mahdollisuus hyödyntää starttirahaa ryhdyttäessä palkansaajasta yrittäjäksi on tervetullutta, sillä ammattitaitoisella työntekijällä, jolla on ajantasaiset tiedot alansa kehityksestä, on todennäköisesti keskimääräistä paremmat mahdollisuudet menestyä yrittäjänä.

Ottaen huomioon starttirahan hyvät työllisyysvaikutukset suhteessa muihin aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin ja tulevina vuosina tapahtuvan yrittäjäkunnan suuressa mittakaavassa tapahtuvan eläkkeelle jäämisen, Suomen Yrittäjät esittääkin, että starttirahapäätösten määrää nostettaisiin esitetystä 7000 päätöksestä. Erityisesti muille kuin työttömille tehdyt starttirahapäätökset saattavat vuonna 2006 ylittää Työministeriön arvioiman 2000 päätöksen määrän, eikä määrärahojen niukkuuden tulisi olla esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Kuluvalle vuodelle budjetoidut starttirahat ovat Työministeriön mukaan riittäneet koko valtakunnan tasolla kohtuullisen hyvin, mutta Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen edustajien mukaan rahojen riittävyydessä on ollut jonkin verran alueellisia eroja. Tämän ongelman ratkaisemiseksi määrärahojen tehokkaampi allokointi niiden todellisen alueellisen kysynnän mukaan olisi perusteltua.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jarkko Soikkeli
pääekonomisti