22.8.2005 klo 13:13
Lausunto

Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi (SM-2005-01818/Ri-1)

Sisäasiainministeriö
Poliisiosasto

Sisäasiainministeriön poliisiosasto on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa mainitusta ehdotusluonnoksesta ja sen liitteenä toimitetussa hankeluettelossa esitellyistä toimenpiteistä. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta kunnioittaen seuraavaa:

Yleistä

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostavan lainsäädännön kehittäminen, viranomaisten toimintaedellytysten ja niiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä toimia elinkeinoelämän ja työelämän luotettavuuden säilyttämiseksi sekä veropohjan turvaamiseksi. Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin tärkeänä, ettei näistä kehittämistoimista aiheudu yrityksille ja yrittäjille lisää byrokratiaa hallinnollisten velvoitteiden hoitamiseen käytetyn ajan ja kohonneiden kustannusten muodossa.

Viranomaisten yhteistoiminnan, toimintaedellytysten ja tiedonvaihdon kehittäminen

Tiedonvaihdon edistäminen viranomaisten kesken on tärkeää talousrikollisuuden ja harmaan talouden selvittämisen tehostamisessa. Hankkeet eri viranomaisten mahdollisuuksista saada joustavasti tietoja erilaisista viranomaisrekistereistä (esim. verotustiedot) ovat kannatettavia. Vuoden 2006 tulostavoitesopimuksiin liittyvät esitykset laajentaa viranomaisten yhteistoimintaa ja poistaa tiedonvaihdon esteitä tarjoavat nimenomaan vaihtoehtoja saada lisätietoja, joita hyväksi käyttäen esim. veron kiertämisen mahdollisuuksia voidaan vähentää ja liiketoimintakiellon valvontaa tehostaa.

Myös julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön kehittämisellä voidaan vähentää taloudellista rikollisuutta. Kannatamme mahdollisimman laaja-alaista yhteiskunnan eri toimijoiden tiedottamista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan keinoista. On perusteltua lisätä tiedotusta erityisesti pienyrityksille mm. niistä velvoitteista, jotka liittyvät palvelun ostamiseen toisesta EU-maasta.

Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti toimenpidesuositukseen, jonka mukaan ilmoitusvelvollisuus epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle kohdistetaan yksityisen sektorin ilmoitusvelvollisten ohella myös viranomaisille. Viranomaisilla on yleisellä tasolla katsottuna ainakin rahoitusalan ulkopuolella toimivia ilmoitusvelvollisia yrityksiä (esim. tilintarkastajat, kirjapitäjät) paremmat mahdollisuudet laajempien toimivaltuuksien nojalla havaita epäilyttäviä liiketoimia ja ilmoittaa niistä eteenpäin. Tämän ilmoitusvelvollisten joukon laajentaminen yrityksistä julkisen sektorin toimijoihin on omiaan tehostamaan torjuntatoimintaa nykyisestään.

Yritystoiminnan luotettavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen

Kaupparekisteriin merkittyjen tietojen luotettavuuden parantamista koskeva hanke-esitys on myönteinen. Yritysten julkisen uskottavuuden ja toimintaedellytysten turvaamisen kannalta olisi välttämätöntä, että kaupparekisteriin merkittävien yritystietojen oikeellisuutta voitaisiin mahdollisimman kattavasti valvoa. Tehokkaalla valvonnalla turvattaisiin markkinoilla toimiville yrityksille yhdenvertainen kilpailutilanne ja heikennettäisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaedellytyksiä. Esimerkkinä kaupparekisteriviranomaisen toimista päivittää yritysrekisteritiedot vastaamaan paremmin nykyistä tilannetta on toimimattomien yritysten poistaminen kaupparekisteristä. Poistomenettelyyn liittyy tosin se kielteinen piirre, että rekisteristä saattaa poistua yrittäjälle myöhemmässä vaiheessa tarpeelliseksi osoittautuvia yrityksiä.

Luotettavuuden lisäämistä ja harmaan talouden ehkäisemistä palvelisi Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan myös se, että kaupparekisteri saatettaisiin internetin välityksellä kaikkien maksuttomasti käytettäväksi samalla tavalla kuin YTJ-järjestelmä. Tällä voitaisiin tehokkaasti lisätä sitä, että yritysten kanssa sopimuksia tekevät toiset yritykset samoin kuin kuluttajat tarkistaisivat ko. yrityksen perustiedot ennen sopimusten tekemistä.

Rajat ylittävän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen

Rajat ylittävän talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan liittyvät työelämän kysymykset ovat valtaosin käsittelyssä työministeriön yhteydessä toimivassa nk. ULTEVA II –työryhmässä. Työlainsäädäntö asettaa sinällään varsin hyvät lainsäädännölliset puitteet harmaan talouden torjuntaan, ja ongelmaksi näyttää muodostuneen ennemminkin valvontaresurssien riittävyys. Resurssien riittävyyttä onkin pyritty vahvistamaan viime aikoina. ULTEVA II- työryhmä on tehnyt esityksensä lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain muuttamiseksi. Suomen Yrittäjät viittaa tämän työryhmän työhön ja toteaa, ettei lähetettyjen vuokra- tai muiden työntekijöiden verotukselliseen tai muuhun asemaan ole syytä tehdä muutoksia ennen kuin asianomaiset ehdotukset on saatettu voimaan ja voidaan arvioida niiden vaikutuksia lähetettyjen työntekijöiden asemaan.

Veronkiertomahdollisuuksien vähentäminen

Verolainsäädännön tai siihen liitännäisen lainsäädännön kehittämisen kautta voidaan tehokkaasti vähentää verojen välttämismahdollisuuksia. Erityisesti raportoinnin lisääminen ja raportointivälin tihentäminen lisäävät viranomaisten mahdollisuuksia havaita järjestelmän aukkokohdat ja yritykset, jotka näitä mahdollisuuksia käyttäen pyrkivät välttämään veroja. Toisaalta on kuitenkin vältettävä tilannetta, jossa asianmukaisesti velvoitteensa hoitaviin yrityksiin kohdistetaan uusia velvoitteita.

Suomen Yrittäjät suhtautuu varauksellisesti rakennusalan sopimusperusteisten neljännesvuosi-ilmoitusten laajentamiseen koskemaan kaikkia yrityksiä. Asian mahdollisessa valmistelussa tulee tehdä kattava arviointi järjestelmällä saavutettavissa olevista hyödyistä verrattuna sen aiheuttamiin hallinnollisiin lisärasitteisiin sekä arvioida, voidaanko järjestelmällä saavutettavat hyödyt ja hallinnolliset rasitteet yhteensovittaa rajaamalla järjestelmä koskemaan vain tietyn kokoisia yrityksiä.

Rakennusalalle esitetään käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, jonka mukaan rakentamispalvelun tilaaja poikkeuksellisesti tilittäisi ostamaansa palveluun sisältyvän arvonlisäveron. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä heikentäisi merkittävästi erityisesti alan pk-sektoriin kuuluvien yritysten toimintaa aiheuttamalla huomattavan viiveen arvonlisäverolaissa luodun vähennettävän veron hyväksi käyttämiselle yrityksen omassa arvonlisäverollisessa toiminnassa. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä esitetyllä tavalla toteutettuna aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia kustannuksia työn tilaajalle. Järjestelmä aiheuttaisi myös hallinnollisen työn tuntuvan lisääntymisen sekä kyseisissä rakennusalan yrityksessä että verohallinnossa. On kyseenalaista, ovatko aiheutuneet lisäkustannukset oikeudenmukaisessa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden, kun arvonlisäveron oikea-aikainen ja oikeaan verovelvolliseen kohdistuva kertyminen voidaan varmistaa myös tehokkaalla etukäteen toteutettavalla esimerkiksi erilaisia rekisteritietoja hyödyntävällä viranomaisvalvonnalla. Lisäksi kustannuksista merkittävä osa kohdennetaan perusteettomasti asianmukaisesti toimivaan tilaajayritykseen.

Mitä tulee sähköisen kulkulupajärjestelmän käyttöönottoon suurilla rakennustyömailla sellainen on käytännössä jo olemassa tälläkin hetkellä suurimmilla työmailla, ja pienemmille työmaille sitä ei voida kustannus- ja valvontasyistä ulottaakaan. Suomen Yrittäjät katsoo, ettei valtioneuvoston päätöksessä tulisi edellyttää lupajärjestelmältä sähköisyyttä. Sen sijaan manuaalisen kulkulupajärjestelmän käyttöönottoa pienemmilläkin työpaikoilla voitaneen harkita.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies