15.8.2022 klo 08:14
Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoamme otsikon asiassa, minkä johdosta toteamme seuraavaa:

Hallitus esittää, että palkansaajan työssäoloehdon ja siten työttömyyspäivärahaoikeuden kertymisen perusteeksi tulisi nykyisen kalenteriviikkokohtaisen työtuntimäärän ja palkkaedellytyksen sijasta palkansaajan palkkatyöstä työ- tai virkasuhteessa saama vakuutuksenalainen vakiintunut tulo. Työssäoloehto kertyisi toisin sanoen vakiintuneen tulon perusteella, ja tulo kerryttäisi työssäoloehtoa maksuperusteisesti. Muutos koskisi kaikkia palkansaajia, eli myös niin kutsuttuja yrittäjän ei omistavia perheenjäseniä, eli palkansaajia, jotka ovat työssä perheenjäsenen omistamassa yrityksessä (työttömyysturvalain 5 luvun 2 §:n 2 momentti). Muutos koskisi työttömyyspäivärahaoikeuden kertymistä sekä peruspäivärahan että ansiopäivärahan osalta.

Esityksen mukaan palkansaajan työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö on 28 kuukauden tarkastelujakson aikana kerryttänyt yhteensä vähintään 6 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtokuukaudella tarkoitettaisiin kalenterikuukautta, jona maksettu vakuutuksenalainen työhön perustuva vakiintunut tulo ennen ennakonpidätystä olisi vähintään 862 euroa kuukaudessa vuoden 2022 tasossa. Lisäksi työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto voisi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina. Tällöin työssäoloehtokuukaudeksi luettaisiin myös sellaiset kaksi erillistä kalenterikuukautta, joiden aikana henkilölle on maksettu kumpanakin vakuutuksenalaista vakiintunutta palkkaa 431—861 euroa. Lisäksi, jotta palkansaajan työssäoloehdon täyttymisajankohta yksinomaan palkanmaksuajankohdan vuoksi ei tarpeettomasti myöhentyisi nykytilaan verrattuna, eräissä tilanteissa työssäoloehto voisi poikkeuksellisesti, viimeisen edellytettävän työssäoloehtokuukauden osalta, kertyä ansaintaperusteisesti.

Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi työaikajärjestelyiltään epätavallisia aloja koskevat poikkeukset opettajien, kotityöntekijöiden ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevien henkilöiden kohdalla. Urheilijoiden osalta säädettäisiin omasta poikkeuksesta, joka siirrettäisiin valtioneuvoston asetuksesta lakiin.

Työttömyyskassan jäsenellä ansiopäiväraha perustuisi palkkatuloon, joka on maksettu niinä työssäoloehtokuukausina, jotka huomioidaan työssäoloehdossa eli sellaisina kalenterikuukausina, joina maksettu vakuutuksenalainen työhön perustuva tulo ennen ennakonpidätystä olisi vähintään 862 euroa kuukaudessa vuoden 2022 tasossa. Kuten työssäoloehdon kohdalla, myös palkan määrittämisessä tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset tulottomat kalenterikuukaudet jätettäisiin huomioimatta ja tulolliset kalenterikuukaudet huomioitaisiin siltä osin kuin palkkaedellytys täyttyy.

Koska työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa voitaisiin kerryttää myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos palkkatulo olisi 431—861 euroa kalenterikuukaudessa, ansiopäivärahan suuruuden määrittelyssä 0,5 työssäoloehtokuukauden jaksoa kerryttävä palkka kohdennettaisiin koko kalenterikuukauden tuloksi.

Esitykseen liittyy myös muutamia muita vähempimerkityksisiä muutoksia työttömyysturvalakiin.

Esityksen tavoitteena on julkisen talouden vahvistamisen lisäksi se, että palkansaajan työssäoloehdossa huomioitaisiin nykyistä paremmin työmarkkinoiden muutos sekä kansallisen tulorekisterin tarjoamat mahdollisuudet siten, että työttömyysturvan toimeenpanossa tarvittavat tiedot saataisiin ensisijaisesti ko. rekisteristä. Edelleen tavoitteena on selkeyttää etuuden määräytymisperusteita siten, että ne ovat hakijalle ymmärrettävät ja että ansiopäiväraha vastaisi nykyistä paremmin hakijan vakiintunutta tulotasoa.

Pidämme kaikkia edellä esitettyjä tavoitteita kannatettavina ja katsomme, että nyt lausunnolla olevilla esityksillä palkansaajan työssäoloehtoa koskevaan sääntelyyn em. tavoitteet ovat saavutettavissa. Kannatamme esitettyjä muutoksia.

Suomen Yrittäjät

Harri Hellsten
työmarkkina-asioiden päällikkö