14.1.2020 klo 10:26
Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö

1. Yleiset huomiot esityksestä

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä, joka koskee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamista.

Ehdotuksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n ”teledirektiivin” ja ”AVMS-direktiivin” päivitykset. Samassa yhteydessä ehdotettaisiin myös muista EU:n säädöksistä ja kansallisista tarpeista johtuvia muutoksia tiettyihin sähköisen viestinnän palvelulain säännöksiin.

Kyse on pk-yrityksille tärkeästä aihealueesta. Tietoliikenneverkot ja niille perustuvat viestintäpalvelut ovat nyky-yhteiskunnan ja siten myös yritystoiminnan perusinfrastruktuuria. Jos tieto ei liiku tai sen siirtäminen sakkaa, hyytyvät tietoon perustuvat koneet ja palvelut, eivätkä yritykset kykene täysimääräisesti tarttumaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Jotta kotimaisten pk-yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky kehittyvät suotuisasti, on tärkeätä varmistaa, että maan tietoliikenneverkot ovat nopeudeltaan, kattavuudeltaan ja toimintavarmuudeltaan maailman huippua ja että viestintäverkkojen ja -palveluiden markkinoilla vallitsee terve ja innovaatioita ruokkiva kilpailu. Käsillä oleva esitys osuu mielestämme kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin tähän tavoitteeseen.

2. Taajuuksien käyttö ja verkkotoimiluvat

Takavuosien kansallinen taajuuspolitiikka on ollut monilta osin onnistunutta. Sen myötävaikutuksesta Suomi on mobiilidatayhteyksien edelläkävijä. Markkina on kuitenkin muuttumassa teknologian nopean kehityksen myötä, minkä vuoksi myös taajuuspolitiikka on päivitettävä.

Langattoman verkkoteknologian, erityisesti 5G:n, evoluutio avaa uusille pientoimijoille mahdollisuuksia innovatiivisten ja ketterien verkkoratkaisujen kehittämiseen ja tarjoamiseen. Näitä uusia palveluita ovat mm. toimialakohtaiset vertikaaliratkaisut, ns. neutral host -operaattorimalli sekä mikro-operaattoritoiminnat.

Vallitseva taajuuksien jakomenettely ei pysty täysin palvelemaan näitä nousevia liiketoimintamalleja. Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että lainsäädäntö suuntaisi taajuuksia myös muille kuin markkinoita nykyisin hallitseville toimijoille, joilla on jo hallussaan merkittävä osa myönnetyistä taajuuksista.

Uusien operaattoreiden hallinnollista kynnystä tulla markkinoille on syytä muutoinkin madaltaa. Siksi kannatamme esitystä siitä, että vähäistä ja paikallista teletoimintaa rajatulla maantieteellisellä alueella voisi harjoittaa Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän radioluvan nojalla valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan sijasta.

Samasta syystä kannatamme myös verkkotoimilupien huutokauppamallien monipuolistumiseen tähtääviä säännösmuutoksia. Teknologianeutraali taajuuspolitiikka mahdollistaa innovatiivisten langattoman tiedonsiirron ratkaisujen kehittämisen ja uusien toimijoiden markkinoille tulemisen.

Pidämme lisäksi kannatettavana, että tietoyhteiskuntamaksua koskevaa sääntelyä ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että kyseistä maksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden Suomessa harjoittaman teletoiminnan liikevaihto on alle 300 000 euroa edeltävältä tilikaudelta. Samalla poistettaisiin maksun 300 euron vähimmäisraja. Pienten toimijoiden vapauttaminen maksuvelvollisuudesta keventäisi niiden hallinnollista taakkaa ja madaltaisi jossain määrin uusien yritysten markkinoille tulon kynnystä. Lisäksi se vapauttaisi Liikenne- ja viestintäviraston resursseja hallinnoivasta työstä kehittävään toimintaan.

3. Käyttöoikeuden luovutukseen ja yhteenliittämiseen liittyvät velvollisuudet

Telepalveluita käyttävien pk-yritysten kannalta teledirektiivin yksi tärkeimpiä tavoitteita on parantaa viestintäpalveluiden saatavuutta ja laatua. Tämä tapahtuu edistämällä viestintämarkkinoiden kilpailua ja tarvittaessa puuttumalla markkinoilla havaittaviin kilpailuongelmiin asettamalla erilaisia käyttöoikeuteen tai yhteenliittämiseen liittyviä velvollisuuksia.

Laajakaistaverkon järjestelmällinen ja resurssitehokas kehittäminen edellyttää nykyistä kattavampaa ja ajantasaisempaa kuvaa verkon tilanteesta. Siksi pidämme hyvänä esitystä siitä, että Liikenne- ja viestintävirasto velvoitettaisiin tekemään säännöllinen kartoitus laajakaistaverkkojen kattavuudesta sekä mahdollinen ennuste niiden saatavuudesta.

4. Yleispalvelu

Tietoliikenneyhteydestä on tullut nykypäivän välttämättömyyshyödyke. Se on perusedellytys monien yksityisten ja julkisten palveluiden saavuttamiseen. Siksi yleispalveluperusteella kuluttajalla ja yrityksellä on nyt oikeus saada moitteettomasti toimiva 2 Mbit/s -laajakaistaliittymä kotiin tai yrityksen sijaintipaikkaan. Tämän nopeusvelvoitteen riittävyyttä suhteessa tiedonsiirtoteknologian ja digitaalisten palveluiden kehitykseen on syytä tarkistella määräajoin.

Viime vuosien nopean tietoyhteiskuntakehitys perustelee yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeuden nostoa. Kannatammekin vähimmäisnopeuden päivittämistä tässä vaiheessa 5 Mbit/s -tasolle. Tällä nopeudella kuluttajat ja yritykset voisivat kiinteästä asuin- ja sijaintipaikastaan käsin käyttää teledirektiivissä määriteltyjä vähimmäispalveluita. Yleispalveluvelvoite ei jatkossakaan kattaisi kuluttajan tai yrityksen liikkuvaa sijaintia, mitä voidaan pitää vielä toistaiseksi kohtuullisena rajauksena. Alkaneen vuosikymmenen kuluessa vähimmäisnopeutta on asteittain nostettava 100 Mbit/s -tasolle.

Yleispalvelulaajakaistan nopeuden nostamisen varmistaisi ensinnäkin sen, että jatkossakin kansalaiset saavuttavat välttämättömät digitaaliset palvelut asuinpaikastaan riippumatta. Toisekseen se varmistaisi sen, että yritykset voivat hoitaa viranomaisvelvoitteensa digitaalisissa asiointikanavissa sijaintipaikastaan riippumatta. Tämä on tärkeätä, kun yritykset on tarkoitus velvoittaa digitaaliseen viranomaisasiointiin vuodesta 2023 eteenpäin. Yleispalvelun kohentaminen oletettavasti parantaisi myös sen piiriin lukeutuvien yritysten mahdollisuuksia liiketoimintansa digitalisoimiseen. Näin edistettäisiin paitsi perusoikeuksien toteutumista myös elinkeinonharjoittamista koko Suomessa.

Käytännössä yleispalvelulaajakaistaliittymät toteutetaan matkapuhelinverkon liittymillä, sillä yleispalvelualueet sijaitsevat tyypillisesti kiinteiden verkkojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla. Yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeuden nosto edellyttäisi näin ollen teleoperaattoreilta lisäpanostuksia mobiiliverkkoihin. Näistä operaattoreille aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan nykyliikenteellä suurusluokaltaan noin 10 miljoonaa euroa.

Yleispalvelulaajakaistan kokonaisuutta hallinnoisi jatkossakin Liikenne- ja viestintävirasto. Virasto nimeäisi operaattorin tarjoamaan yleispalvelulaajakaistaa niillä alueilla, joilla ei muuten olisi riittävästi kaupallista tarjontaa. Näitä alueita on lähinnä hyvin harvaan asutuilla seuduilla Lapissa ja itärajan tuntumassa. Viraston tulisi jatkossa huomioida myös teledirektiivin vaatimien viestintäyhteyksien maantieteellisten kartoitusten tulokset nimetessään yleispalveluyrityksiä. Yleispalveluyrityksille säädettäisiin lisäksi direktiivin mukaisesti velvollisuus ilmoittaa virastolle, mikäli ne luovuttavat yleispalvelun tarjonnassa välttämättömän verkon tai verkonosan yleispalveluyrityksestä erilliselle oikeushenkilölle. Pidämme näitä yleispalvelulaajakaistan hallinnollisia puitteita tarkoitukseen ja tarpeeseen sopivina.

5. Käyttäjän ja tilaajan oikeudet

Esitys tarkentaisi teledirektiivin mukaisesti käyttäjän tai tilaajan roolissa olevan kuluttajan tai yritysasiakkaan oikeuksia viestintäpalveluita hankittaessa ja niistä sovittaessa.

Määräaikaiset viestintäpalvelusopimukset voisivat olla jatkossa kestoltaan enintään 24 kuukautta. Tämä koskisi kuluttajien lisäksi myös pien- ja mikroyritysasiakkaita, elleivät ne nimenomaisesti toisin haluaisi teleyrityksen kanssa sopia. Kuluttajan kanssa tehtävä matkaviestinverkon liittymää koskeva määräaikainen sopimus voisi olla kestoltaan kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Viestintäpalvelusopimuksia koskevan viivästys- ja virhesääntelyn soveltamisalassa säilyisivät kuluttajien lisäksi edelleen myös pien- ja mikroyritykset, elleivät ne haluaisi sopia asiasta toisin. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät siten jatkossa pääosin erityisesti suuret yritykset.

Pidämme näitä rajauksia kohderyhmät huomioiden tarkoituksenmukaisina ja viestintäpalvelumarkkinan käytäntöjä kohentavina.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö