Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoamme otsikon asiassa, minkä johdosta esitämme seuraavaa:

Hallituksen esitysluonnoksessa osasairauspäivärahan edellytyksenä olevaa kokoaikatyön määrittelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kokoaikatyöllä tarkoitettaisiin pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Lisäksi ehdotetaan, että osa-aikaisen työn aloittaminen jo sairauspäivärahan omavastuuajalla ei estäisi omavastuuajan kulumista ja osasairauspäivärahan saamista. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 150 arkipäivään.

Osasairauspäivärahaa koskevien ehdotusten tavoitteena on kehittää osasairauspäivärahan käyttömahdollisuuksia tietyissä tilanteissa. Muutoksilla pyritään nykyistä paremmin toteuttamaan osasairauspäivärahalle asetettua yleistä tavoitetta eli henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Tavoitteena on vähentää kokoaikaista työstä poissaoloa niissä tilanteissa, kun osa-aikatyö on henkilön terveydentilan ja toipumisen kannalta mahdollinen.

Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen sisältöä koskevaa säännöstä ehdotetaan luonnoksessa muutettavaksi siten, että Kansaneläkelaitoksella ei olisi velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos asiakkaalla on työeläkelaitoksen voimassa oleva ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen. Tältä osin esityksen tavoitteena on erityisesti selkeyttää ammatillisen kuntoutuksen järjestämisen vastuunjakoa.

Kansaneläkelaitoksen maksaman kuntoutusrahan edellytyksiä ehdotetaan luonnoksessa muutettavaksi siten, että kuntoutusrahan maksaminen ei enää jatkossa edellyttäisi työelämän ulkopuolella olevan henkilön 6 §:ssä tarkoitetun ammatillisen kuntoutuksen ajalta sitä, että henkilö on kuntoutuspäivänä kokonaan estynyt tekemästä työtään. Lisäksi ehdotetaan, että oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan tulisi ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta, jos kuntoutuja ei saa tuolta ajalta toimeentuloa työstä. Kuntoutusrahaetuutta koskevien muutosten tavoitteena on asiakkaiden yhdenvertaisuuden lisääminen ja etuusoikeuden erilaisten tilanteiden selkiyttäminen.

Edelleen hallitus ehdottaa, että työeläkekuntoutuksen edellytyksenä olisi, että kuntoutuksen hakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita viimeisten 36 kuukauden aikana ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa. Vaihtoehtoisesti edellytyksen täyttäisi se, että hakija on kyseisenä aikana hoitanut lastaan. Tämä edellytys korvaisi voimassa olevan lainsäädännön mukaisen työelämään vakiintumisen harkinnan. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkiyttää työeläkekuntoutuksen toimeenpanoa.

Lisäksi ehdotetaan, että työeläkelakeihin sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin lisättäisiin säännökset kuntoutusetuuksien regressiperinnästä, ja työeläkelakeihin lisättäisiin säännökset kuntoutusetuuksien keskeyttämisestä.

Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännökseen ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueiden perustamisesta aiheutuva muutos. Ehdotuksen mukaan vanhempainpäivärahan maksamisen estävänä ansiotyönä ei pidettäisi hyvinvointialueen luottamustehtävän hoitamista. Säännös olisi sisällöltään vastaava kuin voimassa oleva kunnallisia luottamustoimia koskeva säännös.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta kolmikantaisessa työryhmässä, jossa myös Suomen Yrittäjät on ollut edustettuna.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Pidämme hallituksen esitysluonnoksesta ilmeneviä tavoitteita kannatettavina ja katsomme, että ehdotetut säädösmuutokset ne myös täyttävät.

Esityksessä ehdotetaan, että osa-aikainen työskentely omavastuuajalla ei katkaisisi osasairauspäivärahan osalta omavastuuajan kulumista. Näin ollen työnantajan ja työntekijän välinen molemminpuolinen sopimus osa-aikatyöstä voisi olla voimassa jo työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. Muutosesitys on toki kannatettava ja koitunee molempien työsuhteen osapuolten eduksi, jos sen mukanaan tuomaa mahdollisuutta osa-aikatyöskentelyyn työpaikoilla ryhdytään käyttämään. Toteamme kuitenkin, että muutoksen vaikutus jäänee hyvin pieneksi, jolloin muutoksen tarvetta lienee vielä perusteltua pohtia. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on se, että henkilö ensin todetaan täysin työkyvyttömäksi, jonka jälkeen lääkäri arvioi, että osittainen työskentely sairauspoissaolon aikana edistäisi henkilön kuntoutumista ja nopeuttaisi hänen toimintakykynsä palautumista. Emme näe realistisena, että lääkärit kovin usein työkyvyttömyyden ensi kertaa todetessaan tekisivät myös jälkimmäisen lausunnon emmekä sitä, että työntekijän ilman ko. lausuntoa olisi kovinkaan perusteltua osa-aikatyöhön suostua.

Suomen Yrittäjät

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö