22.8.2005 klo 13:01
Lausunto

Lausunto maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arviointia koskeneesta mietinnöstä

Oikeusministeriölle

Arviointityön taustalla on ollut se tosiasia, että Suomessa yrittäjäura kykenee huonosti kilpailemaan palkansaajauran kanssa. Tästä on seurannut tarve selvittää, voitaisiinko velkavastuusäännöksiä lieventämällä lisätä halukkuutta yrittäjäksi lähtemiseen. Jos yhteiskunnassa ei löydy riittävässä määrin halukkuutta itsenäiseen riskinottoon ja yrittäjän uralle lähtemiseen, sillä on kielteinen vaikutus hyvinvoinnin ylläpitoon. Yrittäjyyshalukkuus vaikuttaa talouden innovatiivisuuteen ja uusiutumiskykyyn ja sitä kautta myös työllisyyteen. Yrittäjien nykyisen ikärakenteen johdosta merkittävässä joukossa yrityksiä tarvittaisiin uusia yrittäjiä jo aivan lähivuosina. Jatkajan löytäminen on monessa yrityksessä osoittautunut huomattavan vaikeaksi. Väestörakenteen muutos tulevina vuosikymmeninä merkitsee työikäisen väestönosan selvää pienenemistä, mistä seuraa suurella todennäköisyydellä se, että työvoimasta tulee jopa pulaa. Jos yrittäjyyshalukkuus tässä tilanteessa säilyy edelleen heikkona, sen vaikutus talouteen ja hyvinvointiin voi olla vain kielteinen.

Syitä sille, että yrittäjyyshalukkuus on heikolla tasolla, on epäilemättä useita. Kaikkiin syihin ei myöskään voida yhteiskunnan toimin ja lainsäädännöllä edes vaikuttaa, kuten tulonmuodostuksen epävarmuuteen. Yrittäjän sosiaaliturva on huomattavasti kapeampi kuin palkansaajalla. Tuoreiden verotustietojen mukaan yrittäjän työtuntia kohti lasketut ansiot jäävät keskimäärin palkansaajien ansioita heikommiksi, vaikkakin kokonaistulot ovat suuremmat. Yksi suurimpia pidäkkeitä lähteä yrittäjäksi on kuitenkin juuri pelko epäonnistumisen seuraamuksista ja siitä aiheutuvasta pitkäaikaisesta ylivelkaisuudesta. Yritystoiminnassaan epäonnistuneiden ja velkaantuneiden on usein sangen vaikeaa käynnistää uutta yritystoimintaa omissa nimissään; moni ajautuu toimimaan välikäden kautta taikka harmailla markkinoilla. Harmailla markkinoilla toimiminen taas aiheuttaa vahinkoa muille samalla alalla toimiville yrityksille.

Työryhmä on mietinnössään (s. 32) arvioinut erityisesti sellaisen muutoksen vaikutuksia, jossa velallinen voisi vapautua velkavastuusta luovuttamalla omaisuutensa velkojen maksuun. Velallinen ei omaisuuden realisoinnin jälkeen enää vastaisi tulevilla tuloillaan ennen omaisuuden realisointia syntyneistä vanhoista veloista. Tällaisesta sääntelymallista on yleisessä kielenkäytössä käytetty sinänsä harhaanjohtavaa ilmaisua ”henkilökohtainen konkurssi”. Työryhmä on todennut että tämänkaltainen muutos nykytilaan olisi niin huomattava, että se asenteisiin vaikuttamalla osaltaan poistaisi tehokkaasti esteitä yrittäjäksi ryhtymiselle. Työryhmä myös toteaa selkeästi, että muutos voisi rohkaista entistä useamman valitsemaan yrittäjäuran ja että se saattaisi osaltaan vähentää harmaata taloutta.

Tästä päätelmästä huolimatta työryhmän enemmistö katsoo, että yrittäjyyshalukkuutta ei ole syytä pyrkiä lisäämään muuttamalla tällä tavoin velkavastuusääntelyä. Perusteluina vastustukselle on lueteltu useita seikkoja, joista useimpien kohdalla voidaan kuitenkin kysyä, että millä perusteella ne puhuvat edellä selostetun kaltaista vastuusääntelyn muuttamista vastaan. Tällaisina muutosta vastaan puhuvina seikkoina todetaan esim. että muutosta ei voitaisi pitää velkojien kannalta hyväksyttävänä ja että järjestelmä poikkeaisi olennaisesti muiden Euroopan maiden lainsäädännöstä. Asian ratkaisemisen kannalta olennaisin kysymys on ymmärtääksemme kuitenkin se työryhmän enemmistön esittämä arvio, että muutos heikentäisi yhteiskunta- ja maksumoraalia sekä maksukäyttäytymistä olennaisella tavalla. Toinen olennainen kysymys on se, vaikeuttaisiko muutos liian suuressa määrin niiden aloittavien yritysten ja kuluttajien luotonsaantia, joilla ei ole vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta.

On sinänsä todennäköistä, että vastuusääntelyn lieventäminen aiheuttaisi jossain määrin väärinkäytöksiä. Hyvin epäillen voi kuitenkin suhtautua siihen arvioon, että maksumoraali ja maksukäyttäytyminen heikkenisivät yleisesti olennaisella tavalla Suomessa, jossa maksumoraali on kuitenkin Euroopan ja maailmankin huipputasoa. Vanhoista veloista vapauttavaa menettelyähän ei kuitenkaan myönnettäisi automaattisesti jokaiselle velalliselle, vaan velkajärjestelylain mukaiset esteperusteet estäisivät sen väärinkäytöstapauksissa. Ns. rehellisissäkin velkojen maksamattomuustilanteissa laiminlyönti aiheuttaisi velalliselle vakavia haittoja mm. maksuhäiriömerkintöjen johdosta. Ei ole oletettavaa, että olennaisesti nykyistä suurempi osa kansalaisista olisi valmis pilaamaan luottotietonsa ja näin heikentämään toimintamahdollisuuksiaan vastuusääntelyn lieventämisen seurauksena.

Vastuujärjestelmän muuttaminen vaikuttaisi epäilemättä jossain mitassa luotonsaannin mahdollisuuksiin ja luottoehtoihin. Kauppa- ja teollisuusministeriön Vaasan Yliopistolla teettämän haastattelututkimuksen perusteella vaikutukset luotonsaantiin ja luottoehtoihin jäisivät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi ja rahoitusmarkkinat sopeutuisivat varsin nopeasti muutokseen. On selvää, että luotonannossa jouduttaisiin muutoksen seurauksena hakemaan myös uudenlaisia ratkaisuja, mutta epätodennäköistä on, että muutos aiheuttaisi olennaisia uusia vaikeuksia luotonsaannissa millekään ryhmälle. Rahoitusta myöntävillä instituutioilla säilyisi edelleen tarve myöntää rahoitusta ja muuttuneet toimintapuitteet aiheuttaisivat niille luonnollisesti tarpeen löytää korvaavia tapoja varmistua saatavan suorittamisesta.

Esillä olevassa mietinnössä on kysymys lähes pelkästään kaavailtujen lainsäädäntömuutosten vaikutusten arvioimisesta, toisin sanoen sen pohtimisesta, millaisia vaikutuksia velkavastuusääntelyn lieventäminen edellä selostetulla tavalla voisi saada aikaan. Juri näiden vaikutusten selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö teetti edellä mainitun Vaasan Yliopiston haastattelututkimuksen, jossa haastateltavina oli lähinnä korkeakoulujen piirissä toimivia rahoitusalan puolueettomina pidettyjä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän tutkimuksen tulokset on mietinnössä kuitenkin paljolti sivuutettu ja arviot velkavastuusääntelyn lieventämisen vaikutuksista rakentuvat pääasiassa velkojia työryhmässä edustaneiden tahojen mielipiteille.

Suomen Yrittäjien mielestä ratkaisevaa tässä asiassa on se, että velkavastuun lieventäminen mietinnössä kuvaillulla tavalla vaikuttaisi kansalaisten asenteisiin ja poistaisi tehokkaasti esteitä yrittäjäksi ryhtymiseltä. Muutoksen haittavaikutuksista vallitsee erilaisia käsityksiä. Jos yhteiskunnassa kuitenkin haluttaisiin lisätä yrittäjähalukkuutta, se voidaan tehdä velkavastuuta lieventämällä ja ottamalla vastaan ne haittavaikutukset, joita muutokseen liittyy. Jos myöhemmin kävisi ilmi, että haittoja ilmenee liiallisessa määrin, on sääntelyä tietenkin mahdollista uudelleen kiristää. Tällaisessa asiassa on mielestämme voitava myös kokeilla järjestelmän muuttamista.

Työryhmän mietinnössä esitetty ajatus velkajärjestelylain tarkistamisesta niin, että ns. lisätuloista velalliselle itselleen jäävää määrää kasvatettaisiin kolmanneksesta puoleen, olisi toki sinänsä oikeaan suuntaan menevä muutos. Sillä ei kuitenkaan olisi kansalaisten asenteita muuttavaa vaikutusta, koska velkavastuujärjestelmä pysyisi perusteiltaan ennallaan ja muutos olisi sisällöltäänkin sangen rajallinen.

Suomen Yrittäjien mielestä suomalaisten yrittäjyyshalukkuutta voidaan ja on syytä parantaa antamalla lainsäädännön kautta kansalaisille selkeä ja helposti ymmärrettävissä oleva viesti siitä, että epäonnistuminen yritystoiminnassa ei välttämättä merkitse pitkäaikaista ylivelkaisuutta ja tulevaisuuden romahtamista, vaikka velallinen epäonnistuessaan menettäisikin kaiken omaisuutensa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja