Lausunto Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelmaksi 2007-2013

Työministeriö

Työministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa luonnoksesta Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaksi vuosille 2007-2013. Toimenpideohjelmaa on valmistellut työministeriön johdolla poikkihallinnollinen ja kumppanuusperiaatteella koottu ESR-strategiatyöryhmä. Ohjelma on valtakunnallinen ja kattaa koko maan. Ohjelman rahoituskehys on 549 miljoonaa euroa. Kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna rahoitus vähenee 38 prosenttia.

SY:n mielestä työvoimapolitiikan haasteet ja merkittävästi pienentynyt rahoituskehys edellyttävät, että ESR-rahoituksen suunnataan mahdollisimman hyvin hankkeisiin, jotka tukevat Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. ESR- toimenpideohjelmien rahoitus tuleekin kohdentaa kansallisen alue- ja rakennepolitiikan strategian mukaisille painopistealueille, jotka ovat:

– Yritykset ja innovaatio
– Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys
– Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

Lausunnolla olevassa toimenpideohjelmaluonnoksessa on kuvattu selkeästi ja seikkaperäisesti talous- ja työvoimapolitiikan haasteet ja toimintaympäristö, jossa ohjelmaa toteutetaan. Myös kuluvan ohjelmakauden kokemuksia ja arviointituloksia on hyödynnetty laajasti uuden ohjelmakauden painopisteitä valittaessa. Valmistelun perusteella valitut ESR-strategian neljä painopistettä

– työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen
– työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
– työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen
– jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

mahdollistavat ESR-rahoituksen suuntaamisen ja kohdentamisen valittavien toimenpideohjelmien kautta hankkeille. Rakennetyöttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden helpottaminen ovat myös SY:n mielestä keskeisiä toimintaympäristöstä nousevia haasteita Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013. Rajalliset resurssit tulee siten suunnata mainituista haasteista selviämiseen.

Toimenpideohjelmassa esitetty tavoite luoda nykyistä selkeämpi työnjako siitä, mitä toimia rahoitetaan kansallisesti ja mitä ESR-rahoituksella, on kannatettava. Myös tavoite aikaansaada laajempia hankekokonaisuuksia, joilla tuotetaan aitoa lisäarvoa kansallisiin politiikkoihin, on hyvä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että myös pk-yrityksillä on todellinen mahdollisuus osallistua ESR-rahoitteisten hankkeiden toteuttamiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen omissa kehittämishankkeissaan.

Mahdollisuus rahoittaa pienimuotoisia investointeja ESR-rahoituksella silloin, kun ne liittyvät kiinteästi projektin toimintaan ja ovat välttämättömiä sen toimeenpanon kannalta, tuo joustavuutta hanketoimintaan ja usein parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua hankkeiden toteuttamiseen.

Toimintalinjat rakennerahastokaudella 2007-2013

Lausunnolla oleva ESR-ohjelmaluonnos rakennerahastokaudelle 2007-2013 koostuu kuudesta ESR-toimintalinjasta, joita ei jaeta kuluvasta ohjelmakaudesta poiketen toimenpidekokonaisuuksiksi. Toimintalinjojen sisältöä on kuitenkin ryhmitelty alakokonaisuuksiksi, mutta rahoitusta ei niiden välillä kuitenkaan ole tarkoitus allokoida. Valittu linja luo osaltaan tarvittavaa joustoa rahoituksen suuntaamiselle.

Toimintalinjat on johdettu rakennerahastokauden strategisten tavoitteiden pohjalta ja niiden avulla voidaan kohdentaa rahoitusta keskeisille painopistealueille. Toimintalinjat 1-4 sisältävät tärkeitä toimia työllisyyden, yrittäjyyden ja työympäristöjen parantamiseksi. Näiden toimintalinjojen laajat ja riittävän ”väljät” kuvaukset mahdollistavat erilaisten kehittämis- ja koulutushankkeiden rahoittamisen. SY pitää tärkeänä, että toimintalinjakuvaukset mahdollistavat alueellisten ja toimialakohtaisten erityispiirteiden huomioimisen hankerahoituksessa. Toimintalinjojen kuvaukset eivät myöskään saa rajoittaa uusien innovatiivisten hankkeiden mahdollisuutta saada rahoitusta.

Viidennessä toimintalinjassa varaudutaan äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän päätöksen mukaisesti jokaiseen toimenpideohjelmaan varataan kolme prosenttia vuotuisesta rahoitusosuudesta taloudellisista ja sosiaalisista uudelleenjärjestelyistä tai kaupan avautumisen seurauksista aiheutuvista kriiseistä johtuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen. Esitetty varaus on perusteltu ja luo osaltaan joustavuutta rakennerahastovarojen suuntaamiseen.

Toimintalinjassa kuusi on kuvattu teknisen tuen käyttöä. Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät ohjelman valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan. SY:n mielestä on tärkeää, että teknistä tukea voidaan myöntää toteuttajaministeriön hallinnon lisäksi myös sosiaalipartnereille omien toimijoidensa kouluttamiseen ohjelmatyöhön ja hanketoimintaan valtakunnan ja aluetasolla.

Kokonaisrahoituskehyksen jakautuminen toimintalinjoittain vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen ohjelmakokonaisuus tulee olemaan. Lausunnolla olevassa ohjelmaluonnoksessa ei vielä esitetä rahoituskehystä toimintalinjoittain. SY esittää, että rahoituksen painopiste suunnataan erityisesti toimintalinjoille 1 (työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) ja 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen).

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Martti Pallari
johtaja