5.4.2023 klo 13:50
Lausunto

Lausunto matalan kynnyksen ratkaisumekanismia koskevasta muistiosta

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/6600/2019-TEM-18

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa muistiosta, jossa käsitellään matalan kynnyksen ratkaisumekanismeja työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvetotilanteisiin.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Yleiset huomiot

Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on ollut kartoittaa, mitä matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja voisi olla työsuhteen ja yrittäjyyden välisen rajanveto-ongelman ratkaisemiseksi. Suomen Yrittäjät katsoo, että muistiossa on sinänsä perustellusti ja kattavasti käsitelty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia toimeksiannon mukaiseen kysymykseen. Katsomme, että muistiossa esitettyjen havaintojenkin pohjalta on kuitenkin selvää, että ei ole perusteltua säätää erillisestä ”matalan kynnyksen ratkaisumekanismista”.

Asiaa tarkasteltaessa on huomattava, että Suomen työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä on selkeä jaottelu työsopimussuhteiseen työhön ja muuhun taloudellista hyötyä tavoittelevaan toimintaan eli yrittäjätyöhön. Voimassa olevassa työsopimuslaissa – jota kuluvalla hallituskaudella on täsmennetty ja jota koskevat muutokset tulevat voimaan 1.7.2023 – määritellään, millä edellytyksillä työntekijän ja työnantajan välille syntyy työsopimussuhde. Kaikki virkasuhteiden ulkopuolella tehtävä työ on määriteltävissä olemassa olevien rajausten perusteella jompaankumpaan edellä mainitusta kategoriasta, jonka jälkeen henkilön oikeudet ja velvollisuudet seuraavat statusta. On totta, että lisääntynyt yrittäjämäinen tapa tehdä työtä työsopimussuhteessa voi haastaa rajanvedon työn tekijöiden arjessa. Juridisesti rajanvetokysymys ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmia, eikä myöskään edellä mainittua työsopimuslain muutosta valmisteltaessa noussut esille tilanteita, joissa tapauskohtaisesti ei olisi pystytty nykylainsäädännön pohjalta ratkaisemaan, tehdäänkö työtä työntekijänä vai yrittäjänä. Lisäksi on huomattava, kuten muistion osiossa 5 on tuotu ilmi, tulkintaa aiheuttavien tapausten osuus työmarkkinoilla on edelleen varsin marginaalinen ja esimerkiksi työsuojeluviranomaisten valvonnassa syntyy edelleen verrattain vähän raportoitavia havaintoja tilanteista, joissa työsuojelutarkastaja olisi joutunut vastoin työtä teettävän tahon käsitystä tulkitsemaan oikeussuhteena työsuhteeksi.

Muistiossa tarkasteltujen vaihtoehtojen sekä työmarkkinoiden kehittämistä ja erilaisten sääntelyvaihtoehtojen tarkoitusta sekä tavoitteita yleisesti arvioitaessa on syytä huomioida se, että tällä hetkellä meillä Suomessa vallitsee hyvin vahva kahtiajako työelämän ja markkinoiden sääntelyn osalta sopimusvapauden ideaalissa. Yhtäältä yrittäjätyössä sopimusvapaus on lähes rajaton (pl. kohtuuttomat sopimusehdot) ja toisaalta työsuhteisessa työssä se on erittäin rajallinen. Tämä jako ajaa väistämättä markkinoita toimimaan tavalla, joka preferoi yrittäjätyötä. Tämä on nähtävissä esimerkiksi yksinyrittäjien kasvuna ja työnantajayrittäjien määrän laskuna. On kysyttävä, onko tarkoituksenmukaista pidemmällä aikavälillä ylläpitää järjestelmää, jossa tietyn tyyppisessä työssä sopimusvapaus on laaja ja toisen tyyppisessä työssä sitä ei ole lähes ollenkaan. Vastaus kysymykseen ei kuitenkaan pidä olla se, että ryhdytään kaventamaan yrittäjätyön sopimusvapautta tai se, että pyritään kehittämään uusia yksittäisiä toimielimiä mahdollisten yksittäisten tulkinnanvaraisten tapausten ratkaisemiseksi, vaan se, että sääntelyä kehitetään liberaalimpaan suuntaan nimenomaan työsuhteista työtä koskien. Tulevalla hallituskaudelle tulee Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan keskittyä ensisijaisesti työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseen ja työllistämisen kynnyksen madaltamiseen.

Ratkaisu on löydettävä tuomioistuinjärjestelmän toimintaa kehittämällä

Keskeinen kysymys asiaa tarkasteltaessa on ratkaisuissa tavoiteltavan nopeuden sekä ratkaisun sitovuuden ja tätä kautta oikeusvarmuuden sekä osapuolten oikeusturvan välinen suhde. Keskeistä on se, että käytössä olevat menettelyt myös jatkossa täyttävät oikeussuojalle asetettavat vaatimukset ja että mekanismin perustaminen ja käyttäminen on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen tapa ratkaista mahdollisia oikeussuhteen väärinluokitteluun liittyviä ongelmia. Muistiossa esitettyjen huomioiden pohjalta on nähdäksemme selvää, että kysymyksen ratkaisuun ei ole yksiselitteisesti löydettävissä mallia, joka takaisi sekä nopean käsittelyn että riittävän oikeusvarmuuden ja oikeusturvan. Lisäksi on huomattava, että mikäli asioiden käsittely annettaisiin esimerkiksi työneuvoston, työsuojeluviranomaisen tai muistiossa käsitellyn työsuhdeasioiden valtuutetun, asiamiehen tai muun vastaavan viranomaisen tehtäväksi ja päätöksistä haluttaisiin tehdä osapuolia sitovia, se tarkoittaisi käytännössä asioiden siirtämistä muutoksenhakumahdollisuuden kautta yleisistä tuomioistuimista hallintotuomioistuinprosessiin. Tällaista kehityskulkua ei voida pitää missään määrin perusteltuna tai kannatettavana.

Korostamme, että työsuhteen ja yrittäjätyön väliseen rajanvetoon mahdollisesti liittyvät kysymykset eivät ole ainoa asiaryhmä, jossa nykyisen tuomioistuinlaitoksen haasteet, kuten vireillepanon korkea kynnys tai prosessiin liittyvät taloudelliset riskit, maineriski sekä prosessin kesto olisivat ongelma. Kyse on laajasta, koko yhteiskuntaa koskettavasta ongelmasta. Tämän vuoksi katsomme, että ratkaisua ei nyt kyseessä olevan kysymyksen osalta tule pyrkiä löytämään uuden yksittäisen toimielimen tai ratkaisumekanismin kautta, vaan huomio tulee keskittää laajemmin siihen, millä tavoin tuomioistuinjärjestelmäämme voidaan uudistaa siten, että edellä mainittuja riskejä saadaan pienennettyä. Lopuksi toteamme, että Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan yrittäjyyden ja työnteon väliset mahdolliset tulkintakysymykset tulee myös jatkossa ratkaista tuomioistuimessa eikä muistiossa käsiteltyjen kaltaisille uusille ratkaisumekanismeille – huomioiden niissä tapahtuvaan käsittelyyn liittyvät puutteet sekä haasteet – ole tarvetta.

Suomen Yrittäjät

Atte Rytkönen-Sandberg
asiantuntija

Janne Makkula
johtaja