Lausunto raportista ”Tie auki taivasta myöten”

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa ylijohtaja Samuli Haapasalon ja yli-insinööri Tiina Kortteen laatimasta raportista ”Tie auki taivasta myöten”. Suomen Yrittäjät esittää raportista lausuntonaan seuraavan:

Yleistä

Suomen Yrittäjät toteaa, että raportti on rohkea ja tervetullut keskustelunavaus maamme liikennejärjestelmien tulevaisuuden rakenteista. Raportin tärkeimmät tavoitteet – liikennepalveluiden parantaminen ja liikenneinfrastruktuurin rahoitusvajeen kattaminen; hallinnon tehokkuuden lisääminen; sekä tuotannon rakenteiden uudistaminen niin, että valtio vetäytyy tuotantotoiminnasta pois – ovat kaikki yleisellä tasolla kannatettavia. Raportin vahvuutena on tiivis esitystapa ja keskittyminen kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin.

Raportin vahvuuksiin liittyvät kuitenkin myös sen heikkoudet: analyysi on pinnallista, esitysten vaihtoehtoja ei pohdita ja tehtyjen ehdotusten perustelut on rakennettu yksipuolisesti tukemaan kirjoittajien käsityksiä. Ehdotukset ovat tuskin toteutettavissa ilman laajaa ja perinpohjaista jatkovalmistelua, joten tuntuu epärealistiselta lähteä siitä, että uusi liikennevirasto olisi valmis aloittamaan toimintansa jo ensi vuoden alusta lähtien.

Ennen eräiden kysymysten lähempää tarkastelua Suomen Yrittäjät lausuu seuraavat näkemykset kahdesta raportissa käsitellystä asiakokonaisuudesta. Ensinnäkin raportissa tarkastellaan liikennejärjestelmien alueellista hallintoa hyvin lyhyesti ja pintapuolisesti. Aluehallinnon toimivuus on kuitenkin yritystoiminnan näkökulmasta keskeinen kysymys. On ilmeistä, että keskushallinnon suurilla muutoksilla olisi vahva vaikutus myös aluehallinnon toimintaan. Suomen Yrittäjien toimiala- ja aluejärjestöiltään saaman palautteen perusteella aluehallinto on toiminut varsin hyvin ja sen asemaa uudistuksen osana olisi pitänyt pohtia huomattavasti laajemmin.

Toiseksi raportissa todetaan lyhyesti, että lentoliikenteen hallintoa ei yhdistetä muodostettavaan liikennevirastoon. Kuitenkin raportissa aivan oikein painotetaan, kuinka liikennejärjestelmä – lentoliikenne mukaan lukien – on kokonaisuus, joka on kyettävä suunnittelemaan niin, että se palvelee kansalaisia ja elinkeinoelämää tehokkaasti. Suomen Yrittäjät toteaa, että lentoliikenteen merkitys on aluetalouksien ja yritysten yhteyksien kannalta liian keskeinen tullakseen täysin sivuutetuksi raportin jatkovalmistelussa.

Hallinnon tehostaminen

Suomen Yrittäjät katsoo, että hallinnon tehostaminen on tärkeä tavoite. Uudistus toisi raportin mukaan vuotuiset n. 30 miljoonan euron suuruiset säästöt yksinomaan hallinnon kustannusten vähenemisenä. Summa on merkittävä ja kertoo osaltaan, että nykyhallinnossa on vielä huomattavasti tehostamisen tarvetta.

Suomen Yrittäjät suhtautuu kuitenkin varauksellisesti siihen, että uusi viranomainen synnytettäisiin jo ensi vuoden alusta lähtien tämän raportin pohjalta. Uusi viranomainen olisi niin suuri, että se tuskin olisi erityisen joustava ja tehokas omassa toiminnassaan. Voi olla, että virastojen yhteen liittämisestä odotettavat synergia- ja strategiset edut eivät pääse täysin toteutumaan näin mittavan organisaation työssä. Vaarana on, että hallinnon uudistamiselle asetettavat kustannussäästötavoitteet eivät toteudukaan ja että hallinnon asiakkaiden palvelutaso heikkenee.

On lisäksi todettava, että hallinnon tehostamista ja varsinkin koko liikennetoimialan suunnittelujärjestelmän rationalisointia on mahdollista hakea nykyisen hallintorakenteen puitteissa. Sikäli kuin raportin analyysi nykytilanteesta on oikeaan osunut, liikenne- ja viestintäministeriö on onnistunut huonosti liikennejärjestelmän ja sen eri sektoreiden kehittämisessä. Tämä on yritysten kannalta vakava ongelma, mutta ei ole itsestään selvää, että alan ohjaaminen yhden suuren keskusviranomaisen kautta tuottaa parempia tuloksia kuin useamman pienemmän viranomaisen strateginen ohjaaminen. Yritysten näkökulmasta ensimmäinen ja tärkein hallinnon tehostamisen kohde vaikuttaa siis olevan ministeriön harjoittama alan ohjaus ja kehittäminen.

Yllä on jo viitattu siihen puutteeseen, että ilmaliikenteen osuus on sivuutettu kokonaan hallinnon uudistusehdotuksia tehtäessä. Toinen erikoiselta tuntuva ratkaisu on ehdotus siitä, että ajoneuvohallintokeskus yhdistettäisiin liikennevirastoon. Ajoneuvohallintokeskuksen nykyiset tehtävät poikkeavat muiden virastojen tehtävistä niin selvästi, että sen sisällyttämistä uuteen virastoon tulisi vielä harkita erikseen.

Aluehallinto ja liikennejärjestelmien alueelliset vaikutukset

Raportin mukaan ehdotusten toteuttaminen merkitsisi sekä hallinnon että palveluiden alueellistumisen vahvistumista. Positiivista raportissa on hyvä pyrkimys. Raportin laatijat ovat oivaltaneet liikennejärjestelmien ja -palveluiden merkityksen aluetalouksien kehittymiselle. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että ehdotusten toteuttaminen johtaisi hyvien tavoitteiden toteutumiseen.

Aluehallinto on toiminut yritysten näkökulmasta verrattain hyvin. On tärkeätä, että laadukkaat alueelliset palvelut voidaan turvata ja että hallinnossa tunnistetaan eri alueiden tilanne ja tarpeet. Hankkeen jatkovalmistelussa on siksi kiinnitettävä huomattavasti tätä raporttia enemmän huomiota siihen, kuinka aluehallinnon käytännön järjestelyt toteutetaan. Raportissa kerrotaan, aluehallinto kehittyisi dynaamisesti mutta vaiheittain uuden liikenneviraston kehittämisen osana. Suomen Yrittäjät katsoo, että aluehallinnon asema on järjestettävä osana koko hallinnon uudistamista, eikä sitä saa jättää tässä yhteydessä auki.

Tuotannon rakenteiden uudistaminen

Raportissa esitetään, että valtio vetäytyisi nykyistä selvemmin pois palvelutuotannosta tilaajan ja järjestäjän rooliin. Suomen Yrittäjät yhtyy raportissa esitettyihin näkemyksiin. Katsomme, että raportissa käsitelty markkinoiden kehittymättömyys on seurausta juuri siitä, että julkisen sektorin rooli on ollut liian vahva palvelutuotannossa. Yksityisten toimijoiden mahdollisuudet kehittää toimintaansa, ennakoida tulevia tarpeita ja suunnitella investointejaan paranevat olennaisesti, jos julkisen sektorin tuottajaroolista luovutaan.

Korostamme sitä, että julkisin varoin harjoitettu tuotantotoiminta on aina yksityisen yritystoiminnan näkökulmasta ongelmallista. Vaikka markkinoille tuloa ja siellä toimintaa säänneltäisiin täysin samanlaisin kilpailuoikeudellisin, yhtiöoikeudellisin jne. säännöksin, julkisin verovaroin rahoitettu yritystoiminta on eri asemassa kuin yksityisin varoin rahoitettu ja harjoitettu yritystoiminta. Huomautamme, että näiltä osin raportin ehdotusten toteuttaminen ei vaadi uuden liikenneviraston perustamista, vaan ehdotukset voidaan toteuttaa olemassa olevan hallintorakenteen puitteissa.

Rahoitusehdotukset

Suomen Yrittäjät katsoo, että liikenneinfrastruktuurin rahoitukseen voidaan käyttää VR-Yhtymästä irrotettavia varoja ja Tieliikelaitoksen yksityistämisestä saatavia varoja raportissa esitetyllä tavalla. VR-Yhtymän taseen keventäminen olisi kilpailun kannalta oikea toimenpide, sillä ylivahva tase mahdollistaa tehottoman toiminnan ja alhaisen oman pääoman tuottotavoitteen. Nämäkin ehdotukset on mahdollista toteuttaa nykyisen hallintorakenteen puitteissa.

Tieliikelaitoksen yhtiöittäminen ja yksityistäminen on sekin tarkoituksenmukainen tapa rahoittaa tulevia investointeja. Kuten yllä on todettu, elinkeino- ja kilpailupolitiikan näkökulmasta on oikea ratkaisu irrottautua tuotantotoiminnasta kokonaan.

Lopuksi Suomen Yrittäjät katsoo, että liikennejärjestelmien tulevaisuus on merkittävä kysymys koko suomalaisen elinkeinoelämän kannalta. Raportissa esitetään kehityskelpoisia keskustelunavauksia tulevaisuutta silmälläpitäen. Olemme valmiita osallistumaan alan kehittämiseen raportin jatkovalmistelun muodossa.

Yritysten näkökulmasta raportin tärkeimmät ehdotukset ovat eri liikennemuotojen strategisen suunnittelun parantaminen niin, että elinkeinoelämän liikennepalvelut toimivat mahdollisimman hyvin koko maassa sekä valtion vetäytyminen kokonaan pois palvelutuotannosta. Hallinnon uudistamiseen suhtaudumme myönteisesti, sikäli kuin niillä voidaan osoittaa olevan todellista tehokkuutta lisääviä ja palveluita parantavia vaikutuksia. Yrityksille tärkeimmät uudistukset voidaan kuitenkin toteuttaa myös nykyisten hallintorakenteiden puitteissa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja