26.4.2022 klo 13:31
Lausunto

Lausunto uudistettavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnoksesta

Oikeusministeriö

Oikeusministeriön asettama säädösehdotusten vaikutusarvioinnin ohjetyöryhmä pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa uudistettavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnoksesta. Ohje korvaa valtioneuvoston vuonna 2007 antamat ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Uudella ohjeella parannetaan pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti säädösehdotusten vaikutusten arviointeja.

Suomen Yrittäjien lausunnossa otetaan kantaa yritysvaikutusten arviointia koskevaan osioon 4.2.2.

Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia

Uudistetun ohjeen on tarkoitus tukea aiempaa paremmin lainvalmistelijoiden työtä ja parantaa vaikutusarviointien laatua sekä valmisteltavien lakien laatua. Tavoite on hyvä, sillä yritysvaikutusten arviointien taso vaihtelee. Pahimmissa tapauksissa säädösten yritysvaikutuksia ei ole tunnistettu lainkaan tai arviot ovat hyvin pintapuolisia. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että useissa sen arvioimissa hallituksen esityksissä on ollut yritysvaikutusarviointiin liittyviä puutteita. Yritysvaikutuksia arvioidaan liian vähän, eikä arvioinnissa selvitetä, ylittävätkö lain hyödyt siitä aiheutuvat kustannukset.

Lainsäädännön arviointineuvoston roolia perusteltua kuvata tarkemmin

Yksi oleellisimmista kysymyksistä vaikutusarviointien osalta on se, miten vaikutusarvioinnit vaikuttavat tai miten niiden olisi tarkoitus vaikuttaa lopullisiin lainsäädäntöratkaisuihin – sekä jo ensimmäistä säädösluonnosta valmisteltaessa että arviointineuvoston lausunnon jälkeen. Esimerkiksi on ollut huomattavissa, että arviointineuvoston lausuntojen jälkeen hallituksen esitykseen on tehty vaikutusten osalta kiireellä vähäisiä tarkennuksia, mutta uudet arvioinnit eivät ole vaikuttaneet itse säädösesityksen sisältöön. Suuressa osassa tapaukissa valittuja sääntelyratkaisuja ei liene tarpeen muuttaa arviointineuvoston lausuntojen pohjalta, mutta joissain tapaukissa se voi olla tarpeellista ja perusteltua. Neuvoston lausuntojen merkitystä jatkovalmisteluun olisi perusteltua käsitellä ohjeessa.

Strukturoitu pk-yritystesti parantaisi yritysvaikutusarviointia

Säädösten yritysvaikutukset kohdistuvat eri lailla ja eri painoilla eri kokoisiin ja eri toimialoilla toimiviin yrityksiin1. Valitettavasti eri kokoluokan yritysten ja eri toimialojen vaikutusarvioinneissa on ollut paikoin merkittäviä puutteita. Puutteellinen arvio näkyy tavallisesti siten, että yritysvaikutuksia luetellaan kategorisesti yhtenä kokonaisuutena ilman, että esimerkiksi säädösehdotuksen vaikutuksia yksinyrittäjiin, mikroyrityksiin, pienyrityksiin, keskisuuriin yrityksiin ja suuryrityksiin ei eritellä. Esityksemme mukaan lainvalmistelun tueksi tulisi laatia selkeät ja strukturoidun kysymykset, joiden avulla lainvalmistelija laatii yritysvaikutusarviot.

Sääntelystä aiheutuvat kustannukset aiheuttavat hallinnollista taakkaa suhteellisesti enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille kuin suuryrityksille.2 Yrityksiin kohdistuvan sääntelyn pääsääntöiseksi lähtökohdaksi tulisi ottaa tavanomaisen pienen yrityksen tilanne ja olosuhteet: Valitun lainsäädäntöratkaisun tulee soveltua myös kaikkein pienempien yritysten toimintaan. Taustalla on EU:sta lähtöisin oleva pienet ensin -periaate. Periaate voi tarkoittaa myös sitä, ettei valittuja ratkaisuja lainkaan sovelleta pieniin yrityksiin, jos sääntelyn tarve kohdistuu nimenomaan suurempiin yrityksiin (mikroyrityspoikkeus, pienyrityspoikkeus).

Euroopan komissio suosittelee pk-yritystestiä (SME test) otettavaksi käyttöön jäsenmaiden kansallisessa lainsäädäntövalmistelussa, sillä sen avulla pystytään tunnistamaan pk-yritysten erityistarpeita ja estämään hallinnollisen ja taloudellisen taakan kasautumista resursseiltaan pienimpien yritysten harteille. Tästä syystä onkin perusteltua, että uusissa vaikutusarviointiohjeissa on oma lukunsa 4.2.2.7. pk-testille. Katsomme, että pk-yritystesti on parhaimmillaan tehokas apuväline lainsäädäntövaikutusten arvioimiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja tulisi siksi vakiinnuttaa pysyväksi osaksi myös suomalaista lainvalmisteluprosessia.

Keskeistä olisi luoda testille myös sellainen yhdenmukainen malli, jonka soveltaminen ei olisi valmistelevasta ministeriöstä ja virkamiehestä riippuvainen. Näin vältettäisiin tilanne, jossa pk-yritysvaikutusten arvioinnin taso ja laajuus vaihtelevat merkittävästi ministeriön toimialasta riippuen. Pidämme perusteltuna, että pk-yritystestin soveltaminen kirjoitetaan auki lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin. Strukturoitu malli voitaisiin liittää esimerkiksi vaikutusarviointiohjeen liitemateriaaleihin. Käytännössä pk-yritystesti olisi esimerkiksi sarja kysymyksiä, joihin on saatava vaikutusarvioinneissa vastaus, ja tehtävä näiden vastausten pohjalta johtopäätös sääntelyn ulottamisesta pk- tai mikroyrityksiin sekä sääntelyn vaihtoehdot. Esimerkiksi Saksassa on laadittu pk-yritystestin soveltamisen tueksi lainsäätäjälle suunnattu ohjeistus, jonka tarkoituksena on helpottaa ja yhdenmukaistaa pk-yritysvaikutusten arviointia.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula
johtaja

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö


1 Keinänen ja Pajuoja 2019: Miten vaikutusten arviointia voitaisiin parantaa?
2 Suomen yrityksistä noin 94 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä mikrokokoisia yrityksiä ja noin 70 prosenttia yksinyrittäjiä.