25.11.2005 klo 10:43
Lausunto

Lausunto Valtioneuvoston selonteosta ”Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa” (VNS 2/2005 vp)

Eduskunnan hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa Valtioneuvoston selonteosta, joka käsittelee keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita.

Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa – selonteko on kattava ja seikkaperäinen selvitys julkisen hallinnon kehittämistyöstä ja sen historiasta 15 vuoden ajalta. Kehittämistyön taustalla ovat olleet toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Muun muassa globalisoituminen, EU:n sisämarkkinakehitys, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja väestön ikääntyminen ovat asettaneet haasteita julkiselle hallinnolle. Sama kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kuluneen 15 vuoden aikana erityisesti valtion hallinnon puolella on tehty useita toimenpiteitä julkisen hallinnon tehostamiseksi, eri hallinnon alojen yhteistyön lisäämiseksi, tietoteknologian hyödyntämisen parantamiseksi ja kansalaisten vaikutusvallan lisäämiseksi. Valtionhallinnossa on palvelutuotantoa eriytetty viranomaistehtävistä sekä siirretty palvelutehtäviä liikelaitoksille tai yhtiöille. Tavoitteena on ollut keskittyminen julkisen sektorin perustehtävään eli palvelujen järjestämisvastuusta huolehtimiseen.

Systemaattisesta kehittämistyöstä ja monista onnistumisista huolimatta hallinnon kehittämisvauhti on ollut liian hidas toimintaympäristössä tapahtuneeseen muutokseen nähden. Tästä johtuen valtioneuvosto painottaa selonteossaan palvelujen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hallinnon rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen, tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen ja valtionhallinnon henkilöstövoimavarojen turvaamiseen liittyviä 2010-luvulle ulottuvia toimintalinjoja, joiden sisältöä on kuvattu selonteon uudistamistyön jatkoa esittelevässä luvussa kuusi. Merkittävä osa luvussa kuusi esitellyistä tavoitteista sisältyy valtionhallinnossa meneillään olevien eri kehittämishankkeiden tavoitteisiin. Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. hallituksen politiikkaohjelmat, sosiaali- ja terveysalojen kansalliset kehittämishankkeet, valtion tuottavuushanke sekä keväällä 2005 käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kaikissa näissä kehittämishankkeissa on asetettava selkeät mitattavat tavoitteet, määriteltävä julkishallinnon ydintehtävät sekä etsittävä kustannustehokkaimmat ratkaisut hallinnon toteuttamiseksi ja palvelujen järjestämiseksi.

Suomen Yrittäjät on yhtä mieltä selonteossa esitetyistä toimintaympäristön muutoksista aiheutuvista haasteista ja kannattaa selonteossa esitettyjä tavoitteita keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämiselle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää systemaattisen kehittämistyön jatkamista hallinnon kaikilla sektoreilla ja tasoilla.

Tässä yhteydessä emme koe tarpeelliseksi uudistaa kaikkia niitä kannanottojamme, joita olemme julkilausuneet hallinnon kehittämistarpeista. Haluamme toistaa perusperiaatteen, jota olemme toistaneet julkisen hallinnon kehittämisestä puhuttaessa. Julkisen hallinnon ensisijainen tehtävänä on toimintaympäristön luominen sellaiseksi, että kansalaisilla on mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa tavoitteitaan hyvinvointinsa ja elintasonsa kohottamiseksi. Tämä edellyttää, että yrityksillä on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, jossa ne toimivat. Julkisen vallan ensisijainen tehtävänä on järjestämisvastuulleen ottamiensa palvelujen saatavuuden turvaaminen – ei niiden tuottaminen. Kuten selonteossakin todetaan julkisen sektorin järjestämisvastuu tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan ja varsinainen palvelujen tuotanto tulee siirtymään markkinoilla olevien yritysten tehtäväksi.

Tulevaisuudessa julkisen sektorin tulee tarkoin harkita milloin se järjestämisvastuuta toteuttaessaan tuottaa itse palveluja, milloin tukee palvelujen tuotantoa tai milloin niiden tarvitsijaa . Kansalaisten vaikutusvallan ja valintamahdollisuuksien lisääminen puoltavat palvelusetelin kaltaisten instrumenttien hyödyntämistä julkisten palvelujen järjestämisessä.

Edellä mainittuun viitaten pidämme tärkeänä, että keskus-, alue- ja paikallishallinnon määrätietoista kehittämistä jatketaan selonteossa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena tulee olla suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen ja jopa parantaminen julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien palvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja korkeatasoinen laatu sekä kustannustehokkuus turvaten.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Ismo Partanen