Lausunto yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmistelleen komitean mietinnöstä

Työministeriö

Työministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikkoaiheessa mainitusta asiasta. Suomen Yrittäjät esittää näkemyksenään kunnioittavasti seuraavaa:

Kyseessä on keskeisiltä osiltaan erimieliseksi jäänyt mietintö, jossa esitetään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain kokonaisuudistusta. Komitean enemmistö ulottaisi lain soveltamisalan yrityksiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

Yhteistoimintalain uudistamistarpeen taustalla on ollut työmarkkinoilla ja yritysten toimintaympäristössä tapahtunut muutos. Yritysten verkottuminen ja globalisaatio aiheuttavat muutospaineita yritysten toimintaympäristössä. Työelämäkeskustelussa on esitetty kritiikkiä yhteistoimintalakia ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia kohtaan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa kansainväliset suuryritykset sopeuttavat toimintojaan Suomessa. Komitean merkittävin muutosesitys on kuitenkin lain soveltamisalan laajentaminen nykyistä pienempiin yrityksiin.

Suomen Yrittäjät katsoo, ettei komitean työssä ole kokonaisuutena saavutettu sellaista esitystä, joka vastaisi edellä kuvattuun työmarkkinoiden muutokseen ja tukisi yritysten mahdollisuuksia työllistää kotimaassa.

Yhteistoimintalain velvoitteiden ulottamiselle nykyistä pienempiin yrityksiin ei löydy asiaperusteita. Työllisyyden koheneminen on ollut seurausta juuri näiden yritysten myönteisistä työllistämispäätöksistä. Ei ole myöskään osoitettu, että pienissä yrityksissä esimerkiksi tiedonkulku tai työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet olisivat sellaisella tasolla, että asiaan olisi puututtava työnantajavelvoitteita lisäämällä. Päinvastoin mitä pienemmistä yrityksistä on kyse, sen paremmin henkilöstö on tietoinen yrityksen asioista ja tulevista suunnitelmista.

Komitea esittää mietinnössään myös, että työnantajan tulisi esittää vuosittain henkilöstöryhmien edustajille selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista. Tästä selvityksestä tulisi käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjakso tai -jaksot, joina ulkopuolista työvoimaa käytetään. Säännös vaikeuttaisi ehdotetussa muodossaan alihankinnan käyttämistä, kun yrityksen pitäisi vuodeksi eteenpäin tietää, koska ja missä tehtävissä tullaan käyttämään ulkopuolista alihankintaa. Näkemyksemme mukaan lakiesityksen 13 §:n mukaista velvoitetta ei käytännössä pienissä yrityksissä pystytä noudattamaan.

Esityksessä ehdotetaan niin sanottua 7 päivän neuvotteluaikaa pidennettäväksi 14 päivään. Tämä lyhyempi neuvotteluaika koskee tilanteita, joissa työnantaja harkitsee toimenpidettä, joka ilmeisesti johtaisi alle 10 työntekijän irtisanomiseen. Tämän lyhyen neuvotteluajan pidentämiselle ei nähdäksemme ole esitetty sellaisia perusteita, jotka pohjautuisivat työpaikkojen tarpeisiin, ja erityisen kummallista lyhyen neuvotteluajan pidentäminen olisi sitä taustaa vasten, ettei suurten yritysten joukkoirtisanomistilanteisiin juuri esitetä muutoksia.

Työttömyys on edelleen korkealla tasolla. Siksi työlainsäädännössä tulisi pikemminkin liikkua toiseen suuntaan, eli helpottaa työllistämistä, eikä tiukentaa velvoitteita.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja