Lausuntopyyntö eEUROPE 2005 -toimintasuunnitelmasta

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa mainitusta komission 28.5.2002 hyväksymästä toimintasuunnitelmasta. Ohjelman tarkoituksena on edistää turvallisten tietoyhteiskunnan palveluiden, sovellusten ja sisältöjen kehittämistä laajakaistaisen tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuurin pohjalta. Näillä tavoitteilla pyritään parantamaan EU:n taloudellista kilpailukykyä ja edistämään eri väestöryhmien ja alueiden osallistumismahdollisuuksia tietoyhteiskuntaan. eEurope ohjelma rakentuu kahden toimenpidekokonaisuuden varaan: toisaalta pyrkimykseen kehittää julkisen sektorin sähköisiä palveluita (e-government, e-learning services, e-health services) ja toisaalta dynaamista sähköisen liiketoiminnan ympäristöä (e-business). Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää samanaikaista panostamista kilpailukykyisin hinnoin toteuttavien laajakaistayhteyksien ja turvallisen verkkoympäristön rakentamiseen. Suomen Yrittäjät esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Yrittäjät kannattaa lähtökohtaisesti komission toimintasuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja niitä koskevia toimenpidesuosituksia katsoen niiden edistävän turvallisten tietoyhteiskunnan palveluiden kehittymistä ja niistä yritystoiminnalle avautuvia mahdollisuuksia ja kilpailuetuja. Suomen Yrittäjät tukee eEurope toimintasuunnitelmaan sisällytettyä pyrkimystä luoda suotuisat puitteet yksityisen sektorin investoinneille, joista tärkeimmiksi on nostettu palveluiden kehittäminen ja infrastruktuurien rakentaminen.

Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää toimintasuunnitelmaan sisällytetyistä toimenpidealueista erityisesti huomiota sähköisen liiketoiminnan ympäristön kehittämiseen ja sitä edesauttaen myös julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistoiminnan edistämiseen sähköisessä asioinnissa. Myönteisenä kehityspiirteenä ohjelman sisällöstä voidaan todeta, että eLearning ja verkostoitumisen esteettömyyteen liittyvissä osa-alueissa on jo lähdetty onnistuneesti toteuttamaan periaatetasolle kirjattuja tavoitteita.

Sähköisen liiketoiminnan ja viranomaisessa asioinnin kehittämiseksi on komissiolla pyrkimys luoda pääasiassa lainsäädännöllisin keinoin omat sisämarkkinat informaatioyhteiskunnan palveluille. Unionin tasolla kehittämistyön pohjana on Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi (1999/93/EY). Ko. direktiivin edellyttämän kansallisen lainvalmistelun pohjalta on syntynyt hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisistä allekirjoituksista ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 197/2001), josta Suomen Yrittäjät ry on antanut lausuntonsa huhtikuussa 2002. Kansallisella tasolla on verkostoitumiseen liittyen säädetty mm. laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) sekä henkilökorttilaki (829/1999). Oikeusministeriö on myös hiljattain antanut ehdotuksen laiksi sähköisestä viranomaisasioinnista (HE 17/2002).

Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti näihin sähköisen asioinnin kehittämistä tukeviin lainsäädäntöhankkeisiin, sillä niillä pyritään rohkaisemaan pk-yrityksiä joustavampaan ja tehokkaampaan sähköisen liiketoiminnan palveluiden hyödyntämiseen. Tehokkuuden lisääntyessä vapautuvia resursseja voidaan täten allokoida elinkeinotoiminnan sisällä tuottavampaan toimintaan. Liiketoiminnan sähköistäminen merkitsee myös yritystoiminnan kannalta kustannushyötyjä.

Kuitenkin on todettava, että useat verkossa toteutettavissa olevat sähköisen liiketoiminnan muodot eivät ole vielä lähteneet kehittymään eEUROPE suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Suomen Yrittäjät toivookin näin ollen selkeämpiä ja koordinoidumpia toimenpiteitä tavoiteltaessa sähköisen liiketoiminnan laaja-alaista käyttöönottoa. Siten tuettaisiin Suomen tämän hetkistä asemaa modernin teknologian hyödyntäjien kärkimaana ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta on myös tärkeää, että julkishallinto nojaisi vahvasti sähköiseen asiointiin. Yksityisen ja julkisen sektorin vuorovaikutusta pitäisikin pyrkiä sähköisen asioinnin osa-alueella vahvistamaan. Hallinnon ja yritysten keskinäisestä yhteystyöstä seuraisi kokonaistaloudellisia hyötyvaikutuksia kuten ajan- ja kustannusten säästöä asioiden hoitamisessa, byrokratian vähenemistä ja turvallisuuden lisääntymistä yritysten ja viranomaisten välisessä tiedonsiirrossa. Hyvänä esimerkkinä toimivasta ratkaisusta voidaan mainita henkilön sähköisen tunnistamisen osa-alueella aikaansaatu yhteistyö Väestörekisterikeskuksen ja OKO-pankin välillä.

Viranomaispalveluiden ja liiketoiminnan sähköistäminen antaisi pk-yrityksille myös enemmän liikkumatilaa maantieteellisesti turvallisten etätyöyhteyksien järjestämisen avulla ja täten mahdollisuuden kehittää alueiden toimintaa. Yritystoiminnalle syntyisi sähköisen asioinnin kautta tilaisuus laajentaa markkina-aluetta kohtuullisin kustannuksin. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen siirtyminen entistä enemmän turvattuihin verkkoihin antaa yrityksille mahdollisuuden automatisoida työprosessejaan ja sitä kautta parantaa kilpailukykyään. Etätyötä, sähköisten allekirjoitusten ja muiden vastaavantyyppisten modernien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa on pidettävä osoituksena yritysten edistyksellisyydestä teknologiakehityksessä ja siten yritysten lisäarvona.

Suomen Yrittäjät haluaa myös kiinnittää huomiota tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittymisen vaikutuksiin alueiden kehittymisen kannalta. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa viestintäyhteyksien saatavuus on suuri haaste, ja erilaisten sähköisten palveluiden kehittämisen tarve on ilmeinen. Tästä syystä on hyvä, että komission toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota syrjäseutujen erityisiin tarpeisiin. Perusinfrastruktuurista huolehtiminen on myös elinkeinotoiminnan suotuisan kehittymisen välttämätön edellytys. Sekä Euroopan Unionin tasolla että kansallisesti on kuitenkin asetettava selkeämpiä tavoitteita kuin komission toimintasuunnitelmassa on tehty. Yhteyksien kehittymistä on seurattava kiinteästi ja tarvittaessa on ryhdyttävä aktiivisempiin toimenpiteisiin. Komission toimintasuunnitelmassa on kyllä otettu oikeansuuntainen periaatteellinen kanta, mutta sisällöltään se on ohjelman muihin kohtiin nähden huomattavasti kevyempi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies