17.1.2023 klo 13:28
Lausunto

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialueiden varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Sosiaali- ja terveysministeriö
VN/22816/2022

1. Lausuntopyyntö; yksityisten rooli varautumisessa

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä. Tarkastelemme annettua lausuntoa yksityisen sektorin näkökulmasta emmekä ota kantaa julkista sektoria koskeviin vaatimuksiin.

Järjestämislain 50.2 §:n mukaan Hyvinvointialueen on varmistettava palvelujen jatkuvuus myös silloin, kun palveluja hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta sopimuksin tai palvelusetelillä. Tämä voidaan tehdä palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin asetettavilla ehdoilla. Mitä laajempaa yksityisten palvelujen käyttö on, sitä tärkeämpää on niiden kapasiteetin ja palvelujen huomioon ottaminen valmiussuunnittelussa.

Em. lain 50.4 pykälässä todetaan, että häiriötilanteisiin varautumisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Asetusehdotuksessa ehdotettavilla toimilla yhtenäistettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon varautumistoimia hyvinvointialueilla ja siten parannettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kriisinkestävyyttä osana kansallista kokonaisturvallisuutta.

1.1. Yksityistä sektoria koskevat vaatimukset asetusluonnoksessa

Asetuksen 1 §:n momentit koskevat valmiussuunnittelua ja sen sisältöä, kuten suunnitelmia koskien henkilöstö-, tila- ja materiaaliresurssien sekä tukipalveluiden toiminnan riittävyyden varmistamista, yhteistä ja säännöllistä harjoittelua eri toimijoiden kesken sekä viestintää.

Hyvinvointialueen tulisi varautua palveluiden järjestämiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa riippumatta siitä, tuotetaanko palveluita omana palveluntuotantona vai hankintaanko palvelua toiselta julkiselta palveluntuottajalta tai yksityiseltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajalta. Tämä tulee varmistaa esimerkiksi osana palveluntuottajien kanssa solmittavia sopimuksia.

Valmiussuunnitelman tulisi sisältää suunnitelmat yhteistyön toteutuksesta viranomaisten, yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa häiriötilanteisiin varautumisessa ja hoitamisessa. Häiriötilanteesta riippuen elinkeinoelämän yhteistyötahoina voivat olla esimerkiksi yksityisiä terveyspalveluita tarjoavat yritykset, apteekit ja lääkeyritykset, suojamateriaalia tuottavat yritykset tai ruokapalveluyritykset. Kolmannen sektorin toimijat voivat olla järjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä tai muita vastaavia toimijoita. Suomessa on vahva perinne vapaaehtoistyön ja viranomaistyön yhteen sovittamisesta. Valmiussuunnittelussa tulisi huomioida muiden toimijoiden valmiussuunnitelmia ja yhdyspinnat muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Häiriötilanteissa toimivaltainen viranomainen johtaa toimintaa ja muiden toimijoiden tulee tukea tehtävässä onnistumista.

Asetuksen 4 §:ssä säädetään yksityisten palveluntuottajien ohjauksesta varautumisessa. Vaatimukset koskevat häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvää varautumista ja toiminnan jatkuvuuden hallintaa, tilannekuvan ylläpitoa ja sen välittämistä hyvinvointialueelle sekä valmiuskeskukselle sekä ilmoitusmenettelyä häiriötilanteissa. Kyseiset tilanteet voisivat olla esimerkiksi pitkittyneet sähkökatkot ja/tai lämmönjakelun häiriöt hoivayksiköissä, paikalliset tartuntatautiepidemiat, merkittävät puutteet henkilöstössä tai yksikköä kohdannut merkittävä häiriö tai vaaratilanne.

1.2. Suomen Yrittäjien lausunto

Suomen Yrittäjät pitää luonnosta oikeansuuntaisena. Suomen Yrittäjät kuitenkin kantaa huolta siitä, että asetusluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla asetettu julkiselle sektorille velvollisuutta huolehtia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloista aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin, joita varautumisesta aiheutuu yksityisen sektorin toimijoille, oli kyse sitten materiaaleista, kiinteistöistä tai henkilöstöön liittyvistä kustannuksista.

Julkisen sektorin tulee pitää huolta varautumisesta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista, oli palveluntuottaja julkinen tai yksityinen sektori, silloin, kun kyseessä on julkisen sektorin järjestämisvastuulle kuuluva tehtävä.

Harjoituksista, henkilöstä ja erilaisten materiaalien hankkimisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Esityksen mukaan materiaalinen varautuminen voi olla esimerkiksi suojavarusteiden hankkimista ja varastointia, lääkinnällisten laitteiden tai lääkkeiden varastointia, evakuointiin tarvittavan materiaalin varaamista tai hygieniatuotteita. Asetuksella ei asetettaisi hyvinvointialueelle velvoitetta hankkia kaikkea materiaalia suoraan itselleen vaan suunnitelmaa siitä, miten resurssien riittävyys varmistetaan eri tilanteissa. Materiaalisessa varautumisessa tulisi huomioida myös Suomen vuodenaikojen vaihtelu esimerkiksi tilojen lämmitys- ja viilennysmahdollisuuksiin liittyen. Tällä perusteella ei voida olettaa, että myöskään yksityisen sektorin toimijoille asetettaisiin velvoitetta hankkia materiaalia. Hyvinvointialueen suunnitelman tulisi sisältää myös sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottajien tarvitsemat materiaalit.

Suomen Yrittäjät esittää, että

  1. Asetukseen lisätään säännös siitä, että hyvinvointialueen suunnitelman tulee sisältää myös sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottajien tarvitsemat materiaalien hankinta yksityisille palveluntuottajille.

Koronaepidemia osoitti sen, että eri alueet kohtelivat yksityisen sektorin toimijoita eri tavoin eri puolilla maata. Ukrainan sodan aiheuttama uhka asettaa uudenlaisen haasteen sote-sektorille, eikä voida olettaa, että yksityinen sektori ottaa vastuulleen sodan uhasta aiheutuvia kustannuksia ja siihen varautumista.

  1. STM laatii järjestämisvastuullaan olevia palveluita koskevan mallisopimuksen, joka koskee varautumista.

Valtakunnassa tulee olla yhtenäiset säännökset siitä, miten yksityisen sektorin asema julkisen sektorin palveluntuottajana on turvattu.

Suomen Yrittäjät

Harri Jaskari
johtaja

Tanja Matikainen
kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö