Pankkipalvelujen ja luottolaitoslainsäädännön arviointi Arviomuistio sääntelyn ajantasaisuudesta ja muutostarpeista

Valtiovarainministeriö
lausuntopalvelu.fi

VN/4219/2023

Valtiovarainministeriö julkaisi 1.3.2024 arviomuistion, jossa on kartoitettu luottolaitoslainsäädännön ajankohtaisia muutostarpeita muun muassa peruspankkipalveluiden, käteisen saatavuuden ja käytettävyyden osalta. Lisäksi arvioidaan hyvää pankkitapaa ja luottolaitosten sopimuksia koskeva kytkykauppasääntely.

Luottolaitosten toimintaa koskevan yleisen lainsäädännön muutostarpeet liittyvät luottolaitokselle sallitun liiketoiminnan määrittelyyn, takaisinmaksettavien varojen määritelmään ja hallituksen riippumattomuuteen.

Talletuspankkien yhteenliittymää koskevan lainsäädännön keskeiset ajantasaistamistarpeet liittyvät yhteisvastuujärjestelmän ja ryhmäohjauksen selkeyttämiseen.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että valtiovarainministeriö on tehnyt arviomuistion, jossa tarkastellaan palkkipalveluja ja niiden saantia. Arviomuistion havainnot vastaavat yrittäjiltä saamaamme palautetta siitä, että peruspankkipalvelujen saannissa on kasvavia vaikeuksia. Yhdymme valtiovarainministeriön näkemykseen siitä, että peruspankkipalvelujen saatavuutta tulee parantaa.

Arviomuistion perusteella on kiistatonta, että nykytilassa pk-yritysten peruspankkipalvelujen saannin osalta on sellaisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää lainsäädännön muuttamista. Kuten arviomuistiossa todetaan, ongelmia on ilmennyt sekä peruspankkipalveluiden saatavuudessa että käytettävyydessä. Näkemyksemme mukaan alempiasteisella ohjeistuksella tai hyvän pankkitavan kehittämisellä ei saavutettaisi tyydyttävää tilanne ennen kaikkea siksi, että finanssiala ei lähtökohtaisesti tunnista pk-yritysten ongelmia peruspankkipalveluiden saatavuudessa ja käytettävyydessä.

Suomen Yrittäjät kiinnittää erityistä huomiota finanssialalla nopeasti yleistyneeseen derisking -ilmiöön ja katsoo, että siihen tulee löytää ratkaisuja. Vaikka rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan sääntely perustuu pitkälti riskiperusteiselle lähestymistavalle, ei finanssialalla kasvavassa määrin esiintyviä kaavamaisia käytäntöjä, joiden perusteella asiakkuudesta kieltäydytään, asiakkuus irtisanotaan tai palveluja rajoitetaan, voida pitää perusteltuna. Rahanpesulainsäädännön vaatimuksia sovellettaessa on pidettävä mielessä niiden tosiasiallinen tarkoitus ja riskiperusteinen lähestymistapa, sekä pankkipalveluiden merkitys eri toimijoille ja näiden toimintaedellytyksille.

Peruspankkipalveluiden saatavuus on tunnistettu paitsi merkittäväksi esteeksi saada ulkomaalaisia osaajille Suomeen myös esteeksi ulkomaalaiselle yrittäjälle perustaa yritystä Suomeen. Yrittäjien osalta peruspankkipalvelujen puute estää monessa tapauksessa yrittäjyyden kokonaan. Lisäksi kun tiedetään, että ulkomaalaistaustaisissa yrityksissä ulkomaalaistaustaisen työntekijän on helpompia työllistyä, peruspankkipalvelujen puute estää usein paitsi yrittäjyyden myös työllistämisen ja heikentää näin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymistä ja kotiutumista.

Finanssialan toimijoilla on tärkeä rooli rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa ja ymmärrämme, että yrityksen tosiasiallisten edunsaajien selvittämiseen tapauksissa, jotka liittyvät ulkomaisten henkilöiden tunnistamiseen ja tunnistusasiakirjojen oikeaksi todentamiseen, voi liittyä haasteita. Saamamme palautteen mukaan finanssialan toimijat vaikuttavat soveltavan sitä kuitenkin ns. derisking -perusteisesti.

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan ohella on tärkeää ottaa huomioon pankkipalveluiden laajempi merkitys eri toimijoille ja yhteiskunnan toimivuudelle. Kykyä toimia yhteiskunnassa heikentää oleellisesti se, jos toimijat jäävät pankkipalveluiden ulkopuolelle. Katsomme, että pankkeja tulee ohjeistaa oikeista toimintatavoista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan liittyen ottaen huomioon pankkipalveluiden laajempi merkitys eri toimijoille ja yhteiskunnan toimivuudelle.

Suomen Yrittäjät tunnistaa, että käteisen saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyy muun muassa huoltovarmuuden näkökulma. Lisäksi käteisen käytöllä on merkitystä yritystoiminnassa, jossa tietyissä tilanteissa käteisellä voi keskimääräistä suurempi merkitys. Lähtökohtaisesti pidämme kuitenkin tärkeänä, että ostajat ja myyjät voivat keskenään sopia käytettävistä maksutavoista.

Käteisen saatavuutta ja käytettävyyttä tarkastellaan tällä hetkellä EU:n laajuisesti, Euroopan komission annettua 28.6.2024 ehdotuksen asiasta. Sen vuoksi katsomme, että ratkaisuja tulee löytää ensisijaisesti komission euroseteleitä ja -metallirahoja koskevan asetusehdotuksen avulla, eikä päällekkäistä kansallista lainsäädäntöä ole tarkoituksenmukaista valmistella.

Suomen Yrittäjät toteaa, että vaikka hyvän pankkitavan kehittäminen voisi olla perusteltua, se ei ratkaisisi pk-yritysten ongelmia peruspankkipalvelujen saannissa. Ennen kaikkea tämä johtuu siitä, että finanssialan toimijat eivät pääsääntöisesti tunnista yritysten peruspankkipalvelujen saannissa olevan minkäänlaisia ongelmia ja katsovat näin olen toimivansa hyvän pankkitavan mukaan.

Luottolaitosten sopimusehto- ja kytkykauppasääntelyn osalta nostamme esiin tarpeen arvioida sääntelyä tarkemmin erityisesti muiden asiakasryhmien kuin kuluttajien palvelujen kytkykaupan ja tuotepaketoinnin osalta. Saamamme palautteen mukaan erityisesti pankit edellyttävän, että pankkipalveluja saadakseen pk-yritysten tulee ottaa käyttöön laajat palvelupaketit riippumatta yrityksen tosiasiallisesta tarpeesta.

Pidämme valtiovarainministeriön tekemää selvitystyötä kokonaisuutena arvokkaana ja katsomme että lainsäädäntöä kehittämällä voidaan huomioida yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden tarpeet tavalla, joka ottaa huomioon sen, että toimivat ja syrjimättömät pankkipalvelut ovat keskeisiä yhteiskunnan toimivuudelle.

Arviomme mukaan lainsäädäntöä kehittämällä ja takaamalla peruspankkipalvelujen saanti pk-yrityksille, voidaan edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä tavalla, joka vahvistaa taloudellista hyvinvointia ja edistää osaltaan tervettä julkista taloutta. Tämän vuoksi katsomme, että on perusteltua selvittää mahdollisuutta laajentaa oikeutta peruspankkipalveluihin koskemaan myös muita kuin kuluttaja-asiakkaita.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti