Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä selvittäneiden selvityshenkilöiden ehdotukset
Sosiaali- ja terveysministeriö
1 Työyhteisöetuus
Miten ehdotus tukee jatkuvaa oppimista ja osallistumista lyhytkestoiseen koulutukseen työuran aikana ja irtisanomistilanteessa?
Arvioimme mukaan ehdotuksella saattaa olla myönteisiä vaikutuksia pienempien työyhteisöjen mahdollisuuksiin ja kannustimiin kehittää osaamista näköpiirissä olevia muutoksia ennakoiden.
Eri selvityksissä on käynyt ilmi, että varsinkin pienissä yrityksissä jatkuvan oppimisen tarpeet ovat suurimpia ja toisaalta resurssit niihin vastaamiseen ohuimpia. Etuuden vaikuttavuuden tähden olisikin syytä harkita sen kohdentamista murrostilanteissa oleviin pienempiin yrityksiin. Vähintäänkin näin olisi toimittava etuuden viestinnässä ja markkinoinnissa sekä muissa pientyönantajille suunnatuissa ohjauspalveluissa.
Se, miten nämä yritykset lopulta etuuteen tarttuvat, riippuu etuuden tunnettuudesta sekä sen hakumenettelyn yritykselle aiheuttamasta taakasta. Etuuden houkuttelevuuden kannalta olisi myös tärkeätä varmistaa, että etuutta voidaan hyödyntää yrityksen työntekijöiden lisäksi myös yrityksen yrittäjien osaamisen kehittämiseen.
Raportin viittaus ”yhteistoimintamenettelyn hengessä” laadittavaan työyhteisön sitoumukseen vaatii myös tarkennusta, sillä alle 20 henkilön yritykset eivät ole yhteistoimintalain soveltamisen piirissä, eikä niissä näin ollen ole sen edellyttämiä muodollisia yhteistoimintamenettelyn prosesseja. Laista kumpuavia käsitteitä olisi käytettävä etuuden valmistelussa harkiten ja tarkkarajaisesti, jotta etuuden toimeenpanossa voidaan välttyä tulkintaongelmilta.
Miten ehdotus edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista työelämän muutoksen edellyttämällä tavalla?
On vaikea etukäteen arvioida, miten uusi etuus edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista. On mahdollista, että mikäli etuus kannustaa juuri niitä työyhteisöjä ja yksilöitä, jotka ovat nyt aliedustettuina osaamisen kehittämisen palveluissa, tarttumaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin, lisääntyy myös aikuiskoulutustuen käyttö näissä aliedustetuissa ryhmissä.
Miten ehdotus täydentää tai suhteutuu olemassa oleviin jatkuvaa oppimista tukeviin palveluihin ja niitä tarjoaviin toimijoihin?
Raportissa esitetyn perusteella vaikuttaisi siltä, että etuus täydentäisi tarjolla olevia jatkuvan oppimisen palveluita ja etuuksia ja tarjoaisi matalan kynnyksen sysäyksen osaamisen kehittämiseen juuri niille työyhteisöille, joiden tarve sille on suurin mutta resurssit heikoimmat.
Etuuden suhdetta muihin jatkuvan oppimisen palveluihin ja etuuksiin olisi kuitenkin selvitettävä mahdollisessa jatkovalmistelussa nyt tehtyä tarkemmin, jotta voidaan välttyä tarpeettomilta päällekkäisyyksiltä ja jotta voidaan varmistua eri instrumenttien yhteentoimivuudesta. Olisi myös tärkeätä selvittää, miten uusi etuus vaikuttaisi eri jatkuvan oppimisen kentällä valtakunnallisesti toimivien viranomaisten keskinäiseen työnjakoon ja yhteistyöhön.
Miten arvioitte ehdotuksen edellyttämän investoinnin vaikuttavuutta työllisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta?
Ehdotetun etuuden käsittämän julkisen investoinnin vaikuttavuus riippuu siitä, miten se kannustaa nykyisin osaamisen kehittämistoimissa aliedustettuja pienempiä yrityksiä ja näiden yrittäjiä ja henkilöstä ryhtymään jatkuvan oppimisen toimenpiteisiin, millaisiin asioihin nämä toimenpiteet kohdentuvat ja millaisia vaikutuksia niillä on yrityksen ja yksilöiden tuottavuudelle sekä osaamisen kehittämishalulle ja -kyvylle jatkossa.
Muuta työyhteisöetuutta koskevasta ehdotuksesta, esimerkiksi miten työyhteisöetuus sopii Työllisyysrahaston palveluvalikoimaan tai toteuttaa aikuiskoulutustuen perustavoitteita?
Jatkovalmistelussa olisi syytä tarkemmin arvioida, minkä viranomaisen toiminnan osaksi esitetty etuus parhaiten soveltuisi. Työllisyysrahasto on yksi muttei ainoa vaihtoehto. Arvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten viranomainen kykenee tavoittamaan ja palvelemaan etuuden keskeisiä kohderyhmiä.
2 Ohjelmallinen aikuiskoulutustuki
Miten ehdotus tukee jatkuvaa oppimista ja osallistumista lyhytkestoiseen koulutukseen työuran aikana ja irtisanomistilanteessa?
Erityistarpeessa olevien ryhmien lyhytkestoiseen osaamisen kehittämiseen suunnattu ohjelmallinen aikuiskoulutustuki saattaisi edesauttaa näiden koulutuspalveluissa aliedustettujen ryhmien kouluttautumista ja tarjota näin reitin parempaan työmarkkina-asemaan. Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten kohdennettu etuus, oli se sitten opintosetelin tai toimeentuloa täydentävän etuuden muodossa, tavoittaa kohderyhmänsä ja millaisiin tarkoituksiin etuutta käytetään. Etuuden toimeenpanossa olisi varmistuttava siitä, että sitä käytetään yksilön työllistymismahdollisuuksia vahvistaviin tarkoituksiin ja että se rakentaa siltaa lyhytkestoisista osaamisen kehittämisen kokonaisuuksista kohti muita yksilön kannalta relevantteja ja ammatillisia valmiuksia tuottavia koulutuskokonaisuuksia.
Miten ehdotus edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista työelämän muutoksen edellyttämällä tavalla?
Aikuiskoulutustukijärjestelmää on tärkeätä kehittää siten, että se palvelee nykyistä paremmin koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä, joilla osaamisen kehittämisen tarpeet ovat suurimpia. Yksi tällainen ryhmä ovat selvitysten mukaan matalan koulutustason omaavat pien- ja yksinyrittäjät. Olisikin selvitettävä, miten nyt esitetty ohjelmallinen etuus voisi edistää myös tämän ryhmän osaamisen kehittämistä.
Miten ehdotus täydentää/suhteutuu olemassa oleviin jatkuvaa oppimista tukeviin palveluihin ja niitä tarjoaviin toimijoihin?
Asiaa olisi selvitettävä nyt tehtyä tarkemmin. Sikäli kun etuutta on tarkoitus käyttää opintosetelinä koulutusten ja valmennusten hankintaan, on tärkeätä varmistua siitä, että tarjolla on sellaisia jatkuvan oppimisen palveluita, joita etuudella voidaan hankkia ja jotka edistävät etuuden kohderyhmän työllistymistä. Lisäksi sikäli, kun etuutta on tarkoitus käyttää myös opintososiaalisena etuutena, on tärkeätä varmistua siitä, että etuus ei ole päällekkäinen tarjolla olevien muiden opintososiaalisten etuuksien kanssa ja että sen käyttö on rajattu selkeästi kohderyhmän työllistymistä edistävien koulutuspalveluiden käyttöön.
Miten arvioitte ehdotuksen edellyttämän investoinnin vaikuttavuutta työllisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta?
Ehdotuksen edellyttämän julkisen investoinnin vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, miten se edistää etuuden kohderyhmien työllistymisen mahdollisuuksia, oli kyse sitten työsuhteessa toimimisesta tai yrittäjätyöstä.
Miten arvioitte ehdotuksen yhteensopivuutta suhteessa aikuiskoulutustuen nykyiseen palveluvalikoimaan ja miten arvioitte sen toteuttavan aikuiskoulutustuen perustavoitteita?
Aikuiskoulutustuki kohdentuu nykymuodossaan heikosti niille, joiden osaamisen kehittämisen tarve on suurin ja työmarkkina-asema heikoin. Aikuiskoulutustukijärjestelmää on tärkeätä kehittää tältä osin. Nyt esitetty ohjelmallinen tuki on tervetullut avaus, mutta sen vaikuttavuudesta olisi saatava tarkempaa kokeiluihin perustuvaa näyttöä ennen laajempaa käyttöönottoa.
3 Työllisyysrahasto osaksi jatkuvan oppimisen ekosysteemiä
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Ehdotus Työllisyysrahaston integroinnista vahvemmaksi osaksi jatkuvan oppimisen ekosysteemiä on yleisesti ottaen kannatettava. Samalla olisi tärkeätä myös kirkastaa Työllisyysrahaston roolia, tehtävänkuvaa ja kumppanuuksia suhteessa muihin ekosysteemin toimijoihin, erityisesti viranomaisiin.
Ehdotus Työllisyysrahaston tietojärjestelmien integroinnista osaksi jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta on erityisen kannatettava.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Sikäli kun investointi edistää Työllisyysrahaston kykyä täyttää sille asetetut tehtävät nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin, on se kannatettava. Lisäksi mikäli investointi selkiyttää jatkuvan oppimisen ekosysteemin viranomaisten ja muiden toimijoiden työnjakoa suhteessa Työllisyysrahastoon sekä tiivistää näiden yhteistyötä rahaston kanssa, on investointi perusteltu.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
–
4 Englanti viralliseksi palvelu- ja asiointikieleksi
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Kannatamme ehdotusta siitä, että Työllisyysrahasto ottaa aikuiskoulutusetuuksiin kolmanneksi viralliseksi palvelu- ja asiointikielekseen englannin.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Sikäli kun investointi onnistuu tuomaan erityisesti maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on työmarkkina-asemansa tähden tarve osaamisensa kehittämiseen, Työllisyysrahaston asiakkaaksi sekä saattamaan heidät polulle, joka johtaa työllistymismahdollisuuksien paranemiseen, on se kannattava.
5 Etuusprosessin tehostaminen yrittäjien aikuiskoulutustuessa
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Kannatamme ehdotusta siitä, että yrittäjän aikuiskoulutustuen toimeenpanossa tulojen aleneman tarkastelusta luovutaan ja että tämän sijaan painopiste siirretään suoritettavien opintojen päätoimisuuden tarkasteluun siten, että päätoimisuuden raja nostetaan neljään opintopisteeseen tukikuukaudessa. Yrittäjätulojen arvioiminen on usein haastavaa, joten tämä muutos selkeyttäisi yrittäjien aikuiskoulutustuen myöntämisperusteita ja keventäisi haku- ja myöntämisprosessia niin yrittäjien kuin Työllisyysrahaston osalta. Tämä toivottavasti kannustaisi nykyistä useampia yrittäjiä hyödyntämään aikuiskoulutustukea.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Ehdotus keventäisi yrittäjien aikuiskoulutustuen käsittelyprosessia Työllisyysrahastossa ja sitoisi näin vähemmän työresursseja per käsiteltävä hakemus. Vastaavasti prosessin selkeytyminen ja keveneminen oletettavasti lisäisivät tuen käyttöastetta ainakin jossain määrin yrittäjien keskuudessa. Tämä taas edistäisi yrittäjien osaamisen kehittämistä ja vahvistaisi näiden yritystoiminnan menestymismahdollisuuksia.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
Mikäli ehdotettu muutos toteutetaan, on tärkeätä varata sen toimeenpanoon riittävä viestintä- ja markkinointiresurssi. Näin voidaan osaltaan varmistua siitä, että mahdollisimman moni yrittäjä on tietoinen uudesta kevennetystä etuusprosessista.
6 Etuuden piiriin kuuluvien koulutuksien laajennus
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena tiedostaen sen, että yhä useampi kouluttautuu hyödyntäen muita kuin kotimaisen koulutusjärjestelmän piiriin lukeutuvia koulutuspalveluita ja että moninaistuviin koulutus- ja osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää näiden palveluiden käytön lisäämistä ja niiden piirin kannustamista.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
–
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
–
7 Muuta lausuttavaa selvityshenkilöiden raportista tai siinä esitetyistä ehdotuksista
Pidämme selvityshenkilöiden muutoin kattavaa raporttia puutteellisena siltä osin, kun se ei selvitä tai ota kantaa Työllisyysrahaston hallintorakenteeseen.
Kaikki työnantajat ja työntekijät, riippumatta työnantaja- tai työntekijäliiton jäsenyydestä, osallistuvat aikuiskoulutustuen rahoittamiseen työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Siksi emme voi hyväksyä tapaa, jolla Työllisyysrahaston hallinto on ulkoistettu vain järjestäytyneitä työntekijöitä ja työnantajia edustaville työmarkkinakeskusjärjestöille.
Tapa, jolla Työllisyysrahastoa hallinnoidaan, on entistä kestämättömämpi, koska palkansaajien järjestäytymisaste jatkaa laskuaan. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Vuodesta 2013 järjestäytymisaste on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on muita aloja vähäisempää.
Merkittävä osa yrityksistä, yrittäjistä ja työntekijöistä on toisin sanoen sivuutettu merkittävien heitä koskevien työelämäasioiden suunnittelusta. Tämä edustuksellisuusvaje syö aikuiskoulutustukijärjestelmän ja laajemmin koko sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuutta. Tilanne on kestämätön ja vaatii muuttamista.
Työllisyysrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja Finanssivalvonnan valvonnassa oleva itsenäinen laitos, jonka tarkoituksena on työnantajien ja palkansaajien rahoitusosuuksien järjestäminen ja työttömyyskassojen tukeminen sekä muut työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaiset tehtävät. Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston jäsenet työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Suomessa on noin 280 000 yritystä (pl. alkutuotanto), joista on työnantajia noin 90 000. Niistä kuuluu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n liittoihin noin 16 000. Suomen Yrittäjissä puolestaan on työnantajayrityksiä noin 50 000. Yrittäjäjärjestö ei ole kuitenkaan edustettuna Työllisyysrahaston hallinnossa, eikä SY:ltä ole pyydetty esityksiä ennen rahaston hallintoneuvoston asettamista toimikaudeksi 1.1.2018–31.12.2020.
Suomen Yrittäjät
Joonas Mikkilä Harri Hellstén
digi- ja koulutusasioiden päällikkö työmarkkina-asioiden päällikkö