26.4.2005 klo 10:16
Lausunto

Työnantajamaksujen alentaminen

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta

Hallitus käsitteli kehysriihessään työnantajamaksujen matalapalkkaporrastusta tekemättä lopullista päätöstä asiassa. Työnantajamaksujen keventämiseen tai muuhun vastaavaan työllisyyttä edistävään tarkoitukseen riihessä kuitenkin varattiin 150 – 200 miljoonaa euroa, joiden käytöstä päätetään viimeistään budjettiriihessä.

Suomen Yrittäjät pahoittelee sitä, että päätöstä riittävän vaikuttavasta työnantajamaksujen matalapalkkaporrastuksesta ei ole kyetty tekemään. Toisaalta emme olisi pitäneet perusteltuna mallia, jossa tuntuva osa rahoituksesta olisi järjestetty työnantajamaksuja korottamalla. Silloin matalapalkkaporrastuksen myönteisiä työllisyysvaikutuksia olisi rajoittanut työnantajamaksujen yleisen kohoamisen kielteiset työllisyysseuraukset korkeamman tuottavuuden aloilla. Omalta osaltaan Suomen Yrittäjät olisi nähnyt mahdolliseksi, mikäli ns. sisäistä rahoitusta pidettäisiin välttämättömänä, marginaalisen, noin 0,1 prosenttiyksikön suuruisen työnantajamaksujen korottamisen. Mahdollisesti käytettävissä oleva 200 miljoonaa euroa lisättynä korkeintaan mainitun suuruisella sisäisellä rahoituksella muodostaisi kuitenkin kokonaismitoitukseltaan riittämättömän pohjan, jotta työllisyyden kannalta tarpeeksi vaikuttava järjestelmä saataisiin aikaan, varsinkin kun uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyvät uudet tiedonantovelvoitteet ja kustannukset huomioidaan. Rahoitukseltaan oleellisesti riisuttu matalapalkkaporrastus ei täten näyttäisi perustellulta.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on tuotu esiin myös työnantajamaksujen alentaminen eri ikäryhmissä, nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Erityisesti vanhemmille työntekijöille suunnatun ikäryhmäporrastuksen hyöty kohdistuisi kuitenkin varsin laajasti julkisen sektorin sellaisiin töihin, joiden osalta työn sivukulujen alentamisella tuskin on merkittävää työn kysyntää lisäävää vaikutusta. Ikäporrastuksen kohdentaminen erityisesti nuoriin olisi muita ikäryhmiä perustellumpaa, koska nuorten työstä syrjäytymisen ehkäisy on luonnollisesti erityisen tärkeää. Lisäksi nuorten työntekijöiden keskimääräistä alemmat työkustannukset mahdollistaisivat toimenpiteen suuremman vaikuttavuuden kuin kohdistettaessa se laajemmalle joukolle. Tulee kuitenkin muistaa, että nuorten työntekijöiden alhainen työllisyysaste johtuu suurelta osalta myös asianmukaisesti koulutetun työvoiman rajallisesta tarjonnasta, johon ei kysyntää lisäävillä toimilla voida olennaisesti vaikuttaa.

Koska matalapalkkaporrastusta ei riittävällä mitoituksella olla saamassa aikaan, mielestämme seuraavaksi paras vaihtoehto on nykyjärjestelmän puitteissa alentaa kansaneläkevakuutusmaksun ensimmäistä maksuluokkaa ja samalla jossakin määrin laajentaa sen käyttöalaa nostamalla vuosikausia muuttumattomana pidettyä poistorajaa. Koska kansaneläkevakuutusmaksujen ensimmäisessä maksuluokassa on paljon pieniä, matalapalkkaisia työntekijöitä työllistäviä palveluyrityksiä, kohdistuisi alennus pääosin matalan tuottavuuden työvoimavaltaisille aloille. Vaikka alennus toki kohdistuisi myös pienen pääoman omaaviin korkean tuottavuuden yrityksiin, arvioimme, että kohdentamalla alennus kansaneläkemaksun ensimmäiseen maksuluokkaan saataisiin avoimella sektorilla aikaan positiivisia työllisyysvaikutuksia hallinnollisesti tehokkaalla tavalla. Lisäksi alennus toimisi erittäin tärkeänä luottamusta kohentavana signaalina pk-sektorille, jossa korkeat sivukulut koetaan työllistämisen tärkeimmäksi esteeksi lisätyövoimaa tarvitsevissa yrityksissä.

Suomen Yrittäjissä on myös pohdittu uusia erityisiä toimia työn kysynnän lisäämiseksi. Yksi tällainen esillä ollut vaihtoehto on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen madaltaminen poistamalla lakisääteiset työnantajamaksut ensimmäisen työntekijän osalta 1 – 2 vuoden ajaksi. Näin vahva taloudellinen tuki madaltaisi kynnystä ryhtyä työnantajaksi ja antaisi täten kokemusta työnantajana toimimiseen, jolloin maksun noustessakin työpaikkojen säilyvyys voisi olla kohtuullinen. Tuki voitaisiin tarvittaessa myös porrastaa samaan tapaan kuin uuden yrittäjän YEL-maksu. Suomen Yrittäjät on omalta osaltaan valmis kehittämään mallia edelleen, mikäli ajatusta, käytettävissä oleva aika ja hallinnolliset seikat huomioon ottaen, pidetään jatkokehittelyn arvoisena.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jarkko Soikkeli
pääekonomisti