21.4.2005 klo 11:10
Lausunto

Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen

Maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmisteleva työryhmä

Hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmisteleva työryhmä on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikkoaiheessa mainitusta asiasta. Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa:

Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan työperusteisen maahanmuuttopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla työvoiman ikääntymisen aiheuttamien työvoiman saatavuusongelmien ratkaiseminen. Työvoiman saatavuusongelmat kilpistyvät usein pienimmissä yrityksissä, joissa mahdollisuus kilpailla työvoimasta työsuhde-etuuksin tai pitkäaikaisin rekrytointiprosessein on usein rajallinen. Ohjelman valmistelussa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että työvoiman saatavuudella on vaikutusta kansainvälisten yritysten sijoittautumispäätöksiin ja sitä kautta myös suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiin. Globaali talous edellyttää työvoiman vapaata liikkumista, ja Suomikin joutuu kilpailukykynsä säilyttääkseen kilpailemaan osaavasta työvoimasta.

Ongelmat työvoiman saatavuudessa

Työmarkkinoiden muutokseen valmistautumisesta puhuttaessa viitataan usein kuluvan vuosikymmenen loppuvaiheeseen, jolloin työmarkkinoilta poistuu vuosittain arviolta 10 000 – 15 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee. Työvoimavarojen niukentuminen näkyy kuitenkin jo nyt lähes kaikilla toimialoilla rekrytointiongelmina tai suoranaisena puutteena osaavasta työvoimasta. Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteistyössä tammi-maaliskuussa 2005 tekemästä pk-yritysbarometristä käy ilmi, että pienyritykset pitävät ammattitaitoisen työvoiman saantia toiseksi suurimpana yrityksen kehittämisen esteenä. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta työllistämisen esteenä pitää peräti 14 % pk-yrityksistä. Työvoiman saatavuus on tällä hetkellä yksi pahimmista työllistämisen esteistä niille yrityksille, joilla on työn kysyntää. Työperäisen maahanmuuton edistämisellä olisi syytä jo nyt helpottaa näitä työvoimakapeikkoja ja tätä kautta valmistautua ikärakenteen murroksesta johtuvaan laajaan työvoimapulaan.

Suomen Yrittäjät katsoo, että hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka työvoimaa saadaan houkuteltua Suomeen. Maahanmuuttajatyövoimaa tarvitaan sekä asiantuntijatehtävissä että muissa töissä, joissa on tällä hetkellä pulaa työvoimasta. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat useat teollisuuden ja palvelualojen suorittavan työn tehtävät kasvukeskuksissa ja näiden lisäksi sellaiset maa- ja puutarhatalouden työt eri puolilla maata.

Ulkomaisen työvoiman houkuttelemisessa on kiinnitettävä huomiota niin lupajärjestelmän kehittämiseen kuin maahanmuutolle suotuisten olosuhteiden luomiseen. Keskeistä on myös kiinnittää huomiota maahanmuutolle ja maahanmuuttajille suotuisaan asenneilmapiiriin. Lisäksi Suomen Yrittäjät katsoo, että Suomea työntekomaana tulisi markkinoida aktiivisesti potentiaaliselle työvoimalle aloittaen Suomen lähialueilta.

Ulkomaista työvoimaa koskevan lainsäädännön kehittäminen

Uusi, 1.5.2004 voimaan tullut ulkomaalaislaki kevensi tietyiltä osin työvoiman maahanmuutolle asetettuja hallinnollisia menettelyitä. Järjestelmä on kuitenkin edelleen monimutkainen ja hallinnollisesti varsin monirakenteinen. Myös hakemusten pitkät käsittelyajat, jotka johtuvat työntekijän oleskeluluvalle asetetuista moninaisista edellytyksistä, ovat esteenä ja ainakin hidasteena työvoiman saatavuudelle. Lupajärjestelyitä tulisikin kehittää asiakaslähtöisesti muistaen niin ulkomailta rekrytoivan työnantajan kuin Suomeen saapuvan työntekijänkin tarpeet. Työvoiman saatavuusharkinta koskee uuden ulkomaalaislain voimaantultua vain varsin pientä osaa Suomeen saapuvasta työvoimasta, ja Suomen Yrittäjät katsoo, että siitä tulisi jatkossa luopua.

Samassa yhteydessä Suomen Yrittäjät toteaa, että työvoiman vapaata liikkuvuutta uusista EU-maista rajoittava siirtymäaikalaki tulee kumota mahdollisimman pian. Laki asettaa suomalaisen työnantajan epätasa-arvoiseen asemaan ulkomaisen työnantajan kanssa, kun uusien jäsenmaiden työnantajat voivat vapaasti lähettää Suomeen työntekijöitään samaan aikaan, kun suomalaiset työnantajat tarvitsevat uusista jäsenmaista palkkaamilleen työntekijöille edelleen viranomaisten ennakollisen luvan. Näin siirtymäaikalaki johtaa Suomen työmarkkinoiden rakenteiden muuttumiseen ja ohjaa suomalaisia työnantajia käyttämään ulkomaisten yritysten työntekijöitä vuokratyöntekijöinä tai muuna lähetettynä tilapäistyövoimana. Siirtymäaikalaista luopuminen helpottaisi myös ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden valvontaa, kun työntekijän voisi ottaa suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen.

Ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan osalta Suomen Yrittäjät viittaa käytettävissä oleviin valvontakeinoihin. Työehtojen valvontaa koskeva lainsäädäntö pitää sisällään varsin ajanmukaiset valtuudet niin työsuojelu- kuin muillekin työnantajavalvontaa suorittaville viranomaisille. Suomen Yrittäjät katsoo, ettei pelkästään ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa varten ole sinällään syytä luoda uusia valvontajärjestelmiä, vaan että ulkomaalaiset työntekijät tulee asettaa suomalaisten työntekijöiden kanssa tasa-arvoiseen asemaan niin työehtojen kuin työnantajamaksujen maksamisenkin valvonnan osalta.

Elinkeinonharjoittajien maahanmuutto ja maahanmuuttajien yritystoiminta

Suomen Yrittäjät katsoo, että elinkeinonharjoittajien maahanmuuttojärjestelmän kehittämisessä tulee olla lähtökohtana Suomen asema kansainvälistyvässä taloudessa; elinkeinonharjoittajien oleskelulupajärjestelmän ei tule asettaa esteitä rajat ylittävälle liiketoiminnalle.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajayrittäjien asemaan ja maahanmuuttajien kannustamiseen yrittäjiksi; yrittäjyys on maahanmuuttajille tärkeä työllistymisreitti. Maahanmuuttajayrittäjät kokevat usein yrittämiseen liittyvät hallinnolliset velvollisuudet vielä kantaväestöäkin suuremmiksi. Maahanmuuttajayrittäjille suunnattu tuki ja neuvontapalvelut tulee kuitenkin Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan pyrkiä kanavoimaan samoja reittejä kuin muidenkin yrittäjien tukeminen, eikä yksittäiselle yrittäjäryhmälle tule suunnata sellaisia tuki- tai neuvontapalveluita jotka saattavat aiheuttaa kilpailuvääristymiä.

Kunnioittavasti

Merja Berglund
työmarkkina-asiamies