4.10.2023 klo 14:11
Lausunto

Ulkoasiainhallinnon uudistus tukemaan uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikakautta

Ulkoministeriö

Suomen Yrittäjät kiittää Ulkoministeriötä lausuntopyynnöstä.

Ulkoministeriö suunnittelee toteuttavansa ulkoasiainhallinnon uudistuksen tukemaan uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikakautta. Saatekirjeessä uudistuksen tavoitteeksi linjataan keskittyminen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin, talouskasvun edistämiseen, kansainvälisiin taloussuhteisiin ja teknologiseen kehitykseen.

Suomen Yrittäjät keskittyy lausunnossaan erityisesti ulkoasianhallinnon rooliin liittyen yrittäjyyteen, kansainväliseen kasvuun ja talouskasvun edistämiseen. Haluamme uudistuksen yhteydessä kiinnittää huomioita seuraaviin asioihin.

1. Suomalaisissa yrityksissä löytyy paljon vientipotentiaalia

Suomessa on noin 78 000 työnantajayritystä tällä hetkellä. Pk-yritysbarometrin mukaan noin 60 000 yrityksellä on kansainvälistä toimintaa (20 % kaikista yrityksistä), joista valtaosa toimii ilman esimerkiksi Business Finlandin tukea. Vienti on kuitenkin keskittynyttä. Noin 1000 yritystä vastaa 90 prosenttia viennistä.

Suoraa tavara- tai palveluvientiä on selvästi yli puolella kaikista vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavista yrityksistä. Yrittäjäjärjestön tehtävänä on tukea yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Erittäin asiakaslähtöisesti ja ammattitaitoisesti yritysten kansainvälistymistä tukeva ulkoasiainhallinto on erittäin tärkeä yritysten strateginen kumppani.

Yritykset toivovat, että ulkoasianhallinnon asiantuntijat (yhdessä esimerkiksi Business Finlandin kanssa) olisivat ”kanssakulkijoita” yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä. Sparraus ja mahdollisuuksien etsiminen on yhdessä huomattavasti helpompaa. Potentiaalisissa kohdemaissa suurlähetysten antama asiantuntija- ja arvonvaltapalvelulla on usein aivan ratkaiseva rooli.

2. Yrittäjät haastavat nykyistä vienninedistämisen hallintoa/johtamista kohdemaissa

Team Finlandin myötä valtionhallinnon eri yritysten kansainvälistymistä tukevat organisaatiot ovat askel askeleelta oppineet toimimaan paremmin yhdessä yritysten vientiponnisteluja tukien. Yrityksille on yhdessä luotu ns. palvelupolut erilaisiin kasvun ja kansainvälistymisen vaiheisiin.

Haaste on ollut vientitoiminnan tukeminen ja ennen kaikkea johtaminen kohdemaissa. Nyt viennin ammattilaisia saattaa olla samassa kohdemaassa Business Finlandin, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön palkkalistoilla.

Tämä merkitsee epäselvää johtamisvastuuta. Yrittäjät ehdottavat, että kohdemaassa vienninedistämisen johtoa virtaviivaistetaan ja suurlähettilään johtoroolia Team Finland -työn johtajana kohdemaissa selkiytetään.

Samalla on tiedostettava, että suurlähetystön työntekijöillä on laajempia diplomatian tehtäviä eikä välttämättä riittävää viennin ja kansainvälistymisen osaamista. Esimerkiksi Business Finlandin rekrytointien valintakriteerinä on yrityselämän, viennin ja kohdemarkkinoiden tuntemus.

Uudessa johtamismallissa on nähtävä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Johdon on ymmärrettävä, että se johtaa asiantuntijaorganisaatiota. Kaikkien kohdemaassa olevien vienninedistäjien on saatava mahdollisuuksien mukaan diplomaattinen status, koska se helpottaa ”ovien aukaisua”.

Muutoksen ei välttämättä tarvitse merkitä sitä, että hallinnollisesti kaikki kohdemaissa olevat henkilöt siirtyvät ulkoministeriön palvelukseen. Hallinnollisesti ja toiminnan tehokkaan jatkon kannalta voisi olla järkevää, että hallinnollinen johto säilyy osittain esimerkiksi Business Finlandissa.

Henkilöstöpolitiikassa on oltava pitkäjänteisyyttä. Ulkoministeriön neljän vuoden kierto ei sovi tehtäviin, joissa luodaan pitkäaikaisia kauppasuhteita ja verkostoja. Tarvitaan pysyvämpiä virkasuhteita, jossa syvennetään osaamista vuosien ajan ilman diplomaattikiertoa.

3. Ulkoministeriön toimintatapojen kehittäminen nopeammaksi ja ”heikkojen signaalien” tulkiksi

Ulkoministeriön toimintatapoja on tärkeä monipuolistaa. Yrityselämän reaktionopeus vaatii tarvittaessa nopeita toimia myös ministeriöltä. Muutokset luovat uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia.

Nopeasta toimintaympäristön muutoksesta hyvä esimerkki on Ukraina. Sota on edelleen käynnissä, mutta läntisessä Ukrainassa on jo menossa jälleenrakennus. Suomi on reagoinut jälleenrakennukseen suhteellisen nopeasti, mutta esimerkiksi Ruotsi on ollut muutaman askeleen edellä.

Ulkoasianhallinto voisi nykyistä tehokkaammin ja nopeammin jakaa tietoa yrityksille myös eri markkinoiden/maiden poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Tämä helpottaisi huomattavasti yritysten omaa analyysia potentiaalisista vientikohteista. Liian usein hyvät ja yrityksille hyödylliset raportit jäävät vain virkakäyttöön ja leimataan ei-julkisiksi.

Mikäli uusia potentiaalisia markkinoita on näköpiirissä, ulkoministeriössä on oltava kyky resurssien nopeaankin vahvistamiseen valituissa kohdemaissa.

4. Kehitysyhteistyössä yrittäjät voivat olla mukana jo ensimmäisessä aallossa

Ulkoministeriön sisällä ei jatkossa tule olla keinotekoista vastakkainasettelua kaupan ja kehitysyhteistyön välillä. Kauppa- ja kehityspolitiikka on voitava yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi.

Pidämme tärkeänä, että Suomen kehitysyhteistyökohteissa on jo ensimmäisessä vaiheessa mukana yrityksiä. Jos kehitysyhteistyön kohdemaassa tavoitteena on esimerkiksi vesihuollon kehittäminen, maan sähköistäminen, koulutusjärjestelmän uusiminen tai televerkkojen kehittäminen, emme ymmärrä, miksi suomalaiset yritykset eivät voisi olla teknologiatoimittajia.

Tämän päivän kehitysyhteistyökumppani on hyvin suurella todennäköisyydellä huomisen kauppakumppani.

5. Vienninedistämismatkat on tehtävä strategisesti ja suunnitelmallisesti

Konkreettiset vienninedistämismatkat vaativat lisää suunnitelmallisuutta. Sidosryhmäyhteistyötä ja vuorovaikutusta on syytä lisätä vienninedistämisen osalta kaikkien elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

Team Finlandin piirissä on pyritty hahmottamaan potentiaalisia vientimarkkinoita eri toimialojen yrityksille. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tarpeeksi ajoissa tietoa esimerkiksi vienninedistämiseen suunniteltujen matkojen aikatauluista. Mieluiten vienninedistämismatkat suunnitellaan yhdessä.

Kunnolla, yhdessä ja ajoissa suunniteltu vienninedistämatka on jo ”puoliksi tehty”. Yrittäjäjärjestö on valmis valmentamaan yrittäjiä vientimatkoihin siten, että yhä useampi yritys pystyy osallistumaan täysipainoisesti vienninedistämismatkoihin ja myös matkojen jälkihoitoon siten, että matkoista syntyy yrityksille ja Suomelle konkreettista hyötyä.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja

Harri Jaskari
johtaja