18.10.2023 klo 16:00
Lausunto

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024-2027 ja hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

HE 41/2023 vp
VNS 1/2023 vp

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2024 (HE 41/2023 vp) ja valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmalle vuosille 2024-2027 (VNS 1/2023 vp).

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan erityisesti finanssipolitiikan linjasta sekä mahdollisuuksista ja keskeisistä toimenpiteistä hallituksen asettaman työllisyysastetavoitteen saavuttamisessa seuraavaa.

1. Johdanto

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on pysäyttää julkisen velkasuhteen kasvu reiluun 77 prosenttiin ja sopeuttaa julkisen talouden alijäämä korkeintaan 1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Hallitus sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn, mikä on tärkeää julkisen talouden vakauden ja uskottavuuden kannalta. Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainotusta nettomääräisesti noin 4 miljardin euron menosopeutuksella ja 2 miljardin euron rakennepoliittisilla toimilla vuoden 2027 tasolla. Verotuksen muutokset ovat vähäisiä, jossa verotuksen painopistettä lievästi siirretään työn verotuksesta kohti välillistä verotusta. Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Talous- ja työllisyyskasvu ovat tärkeimmät keinot julkisen talouden vakauttamiseksi.

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen tavoitteita julkisen talouden sopeuttamisesta tärkeinä ja mittaluokaltaan oikeina. Finanssipolitiikan viritys on lievästi elvyttävää vuodelle 2024. Suomen työmarkkinat ovat yhä arvioidun täystyöllisyyden tasolla, joten tiukempikin finanssipolitiikka olisi perusteltua. Kun finanssipolitiikka ei vielä kiristy vuonna 2024, ovat työllisyyttä ja kasvua lisäävät rakenneuudistukset entistä tärkeämpiä.

2. Kestävyysvaje ja rakenteelliset haasteet kiusana

Hallitus aivan oikein toteaa, että hallituskauden aikana tehtävien sopeutustoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Uudistukset tulevat kuitenkin vaatimaan hallitukselta poliittista rohkeutta ja päätösten vaikuttavuuden tarkkaa seurantaa. Mikäli tehdyt päätökset eivät riitä tasapainottamaan julkista taloutta tai nostamaan työllisyyttä tavoitetulla tavalla, tulee hallituksen kyetä päättämään uusista toimista hallitusohjelman ulkopuolelta.

Valtiovarainministeriön ennusteessa BKT:n arvioidaan kasvavan vuonna 2024 1,2 prosenttia ja vuonna 2025 kasvu kiihtyy 1,8 prosenttiin. Kasvuluvut ovat talousennustajien joukossa valoisimmat. Heikompaan kehitykseen on syytä varautua. Hallitusohjelmaan sisältyvän erillisen 4 miljardin euron investointiohjelman avulla voidaan tasata yllättäviä suhdannekäänteitä koko taloudessa ja yksittäisten toimialojen osalta kuten rakentamisessa. Investointiohjelman ja valtion omaisuuden myyntejä on ymmärrettävää tarkastella yhdessä, mutta tarkassa ajoituksessa suhdannetilanne on syytä ottaa huomioon, jolloin eri tahtisuus myynti- ja investointitoimenpiteissä on perusteltua. Samalla rakenneuudistusten etupainotteinen toimeenpano edesauttaa julkisen talouden vakautta.

Verotus pysyy pääpiirteittäin ennallaan ja siten ennustettavana. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää pitkäjänteisesti työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittojen ja kulutuksen verotusta. Työn verotuksen osalta otetaan pieniä askeleita oikeaan suuntaan. Yritysverotuksen osalta kansainvälinen kilpailu pakottaa tarkastelemaan verotasoja tulevaisuudessa. Valtiontalouden heikko tila huomioon ottaen suhtaudumme varauksellisesti haittaverojen keventämisiin ja heikosti kohdentuviin verotukiin.

Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat suuret: julkinen talous heikentyy väestön ikääntymisen takia, työikäinen väestö supistuu ja rakenteellinen työttömyys pysyy korkeana. Rakenteellista työttömyyttä ei alenna mikään muu kuin rakenteelliset uudistukset. Suomen rakenteellinen työttömyys on Suomen Pankin arvion mukaan yli 7 prosenttia. Tanskassa lukema on noin 3 prosenttia ja Saksassa noin 5 prosenttia. Työllistämisen riskiä on madallettava ja työnteon kannusteita parannettava kilpailijamaiden tapaan. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa lieventää hieman hallituksen ilmoitus varainsiirtoveron alentamisesta. Varainsiirtoverolla on suomalaisten tutkimustenkin perusteella vaikutusta työmarkkina-alueiden välisiin muuttoihin. Varainsiirtovero haittaa työmarkkinoiden toimintaa, eikä kuulu hyvään verojärjestelmään. Varainsiirtoveron laskussa jäi vielä askeleita otettavaksi.

Talouden suurin huolenaihe liittyy kuitenkin kokonaistuottavuuden heikkoon kehitykseen. Mikäli kokonaistuottavuus kasvaa trendinomaisesti noin puolen prosentin vauhtia, on hyvinvoinnin nostaminen äärimmäisen hankalaa. T&K panostukset ovat tärkeitä tulevaisuuden kasvun kannalta, mutta tuottavuuspanostukset näkyvät parhaimmillaankin kohtuullisella viiveellä. Kilpailun lisääminen on keskeistä tuottavuuskasvun kannalta. Yksi haaste on laaja ja viive vuosina entisestään kasvanut julkisen sektorin rooli alueilla, joilla ei ole mitään tekemistä ydintehtävien kanssa. Julkisen sektorin tuleekin keskittyä perustehtäviinsä ja menoja tulee pystyä priorisoimaan tulevinakin vuosina ja vaalikausina. Laajentuva julkinen sektori syrjäyttää yksityistä sektorin aktiviteettiä, syö kansakunnan resursseja ja heikentää kasvupotentiaalia. Sen vuoksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset inhouse-yhtiöiden osalta ovat tärkeitä ja toimet kilpailun lisäämisestä auttavat tuomaan säästöjä sekä lisäämään kasvua.

Hallituksen investointiohjelmasta on syytä todeta, että kaikkia suunniteltuja menoeriä ei voi pitää investointeina, vaan lähinnä julkisena kulutuksena. Investointien rahoittamiseksi suunnitellut valtion omaisuuden myynnit voivat olla joka tapauksessa perusteltuja yhtiöiden osalta, joihin ei liity poikkeuksellisia intressejä esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta. Valtio ei ole dynaamisin omistaja ja yksittäisten yhtiöiden omistukset näyttäytyvät tällä hetkellä osin mielivaltaisina ratkaisuina.

Työikäisen väestön lasku on kääntynyt ennakkotietojen perusteella kohtuulliseen kasvuun vuoden 2023 aikana työperäisen maahanmuuton ansiosta. Matalan syntyvyyden ja kasvavan ikääntymisen takia työperäinen maahanmuutto on kriittinen elementti talouskasvun ja työvoiman saatavuuden kannalta koko kansantaloudelle ja kasvaville pk-yrityksille. Työperäisen maahanmuuton edistämisen osalta kirjaukset jäävät vajavaisiksi.

Suomen Yrittäjät

Juhana Brotherus
johtaja, pääekonomisti