31.3.2003 klo 12:17
Lausunto

Verotilin esiselvitys

Verohallitus

Verohallituksen työryhmä on laatinut esiselvityksen verotilin vaikutuksista verojen maksamismenettelyyn. Lähtökohtana on selvitysmies Mirjami Laitisen muistio verotilistä ja pientyönantajien maksujärjestelmästä (STM 2001:19). Verotilille suoritettaisiin kaikki verohallinnon kautta maksettavat verot kuukausittain yhtenä eränä. Eri verolajien maksu- ja ilmoitusajat yhdenmukaistettaisiin ja osittain aikaistettaisiin. Ennakkoverot tulisivat myös oma-aloitteisiksi veroiksi ja valvontailmoituksiin tulisi useampia verolajeja. Maksut luettaisiin lyhennyksiksi saatavien syntymisjärjestyksessä ja verolajikohtaisista maksuista luovuttaisiin. Verotilin ylijäämälle maksettaisiin korkoa ja alijäämäiselle saldolle sakkoluonteista korkoa. Maksuunpanot kirjattaisiin verotilille verohallinnon saataviksi ja verotilin alijäämä toimisi perinnän kohteena. Verotilin eräpäivä olisi kuukauden 12 päivä ja verotilin täsmäytykset tehtäisiin joko kuukauden viimeinen tai 12 päivä. Toteutus aloitettaisiin yhteisöistä. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Selvityksen peruslinjat ovat hyviä ja yhdensuuntaisia sekä Mirjami Laitisen että myös Suomen Yrittäjien vuonna 1999 tekemän selvityksen tavoitteiden kanssa. Verohallinnon kautta tapahtuvien maksujen yhdistäminen yhdeksi kuukausimaksuksi on nähdäksemme kannatettava tavoite huolimatta siitä kritiikistä, jota ehdotuksiin on esitetty lähinnä yritysten likviditeettinäkökulmasta. Koska verotiliä voitaisiin lyhentää myös muulloin kuin varsinaisina eräpäivinä, tarjoaa järjestelmä tietyin rajoituksin mahdollisuuden myös suoritusten hajauttamiseen, jos yritys haluaa edelleen suorittaa verot useampina erinä. On myönteistä, että selvitystyö on näin pitkällä ja raportin tavoitteet selkeästi realistisia voidakseen toimia jatkovalmistelun pohjana.

Haluamme kuitenkin esittää eräitä yksityiskohtaisia huomautuksia, joiden huomioonotto olisi tärkeää verotilin käytännön toiminnan kannalta.

Verotilin eräpäivä

Selvityksen mukaan verotilin eräpäivä olisi kuukauden 12 päivä ja täsmäytys tehtäisiin joko kuukauden viimeinen tai 12 päivä.

Täsmäytyksen oikeudellinen merkitys jää selvityksessä epäselväksi. Näyttää kuitenkin siltä, että verotilin alijäämä olisi perintäkelpoinen jo heti yleisen eräpäivän jälkeen.

Ehdotettu eräpäivä kuukauden 12 päivä on tässä tapauksessa selvästi liian tiukka voidakseen toimia yritysten kannalta oikeanlaisena taloushallinnon perusratkaisuna. Korostamme, että yritysten taloushallinnon näkökulmasta maksupäivän oikea valinta on keskeisimpiä järjestelmän onnistumisen edellytyksiä. Valinta lykkäisi ennakonpidätysten tilitystä kuukauden 10 päivästä, mutta varhentaisi mm. alv- ja ennakkoverojen epäpäivät kuukauden 15 ja 23 päivistä. Myös varainsiirtoveron ja verohallinnon maksuunpanemien verojen eräpäivä muuttuisi kuukauden 12 päiväksi.

Ehdotus ei ota riittävästi huomioon yritysten normaalin maksuliikenteen vaatimuksia. Suuret tilitettävät määrät huomioonottaen arvioimme, että noin 70 % yrityksen kassavirrasta olisi oltava eräpäivänä yrityksessä. Useilla yrityksillä on käytössään kuukausilaskutusmenettely, jolloin laskut laaditaan ja päivätään kuukauden viimeisellä päivälle yleensä 14 päivän maksuehdoin. Jos verojen eräpäivä on 12 päivä, tämä merkitsisi, että yrityksen laskuttamien määrien tulisi olla omalla tilillä viimeistään kuukauden 10-11 päivä. Tähän eivät useiden yritysten maksuajat normaalitilanteissa riitä. Yritykset, joilla ei ole vahva kassa, eivät selviytyisi uudistuksesta, vaan maksuvarhennus hankaloittaisi kohtuuttomasti näiden toimintaa.

Emme siksi näe riittävää tarvetta tilitysaikojen näin merkittävälle varhennukselle, sillä ehdotus tekisi järjestelmästä selvästi liian joustamattoman. Ehdotamme siksi, että verojen yhteiseksi eräpäiväksi valitaan kuukauden 15 päivä. Valintaa tukee se, että ao. päivä on jo nykyisin arvonlisäverojen ja maksuvalvontailmoituksen eräpäivä.

Verotiliin liittyvää korkojärjestelmää kehitettäessä tilityskuukauden aikana tapahtuvia myöhästymisiä ei myöskään tulisi sanktioida liian raskaasti.

Alv-palautukset

Kysymys siitä, saisiko verovelvollinen vähentää automaattisesti verotilillä myös palautettavan alv:n, on esityksessä jätetty avoimeksi. Huomautamme, että selvitysmies Laitisen ehdotuksen lähtökohta oli, että veronmaksaja voi kuitata oma-aloitteisesti maksettavanaan olevasta verosta toista veroa verolajista riippumatta mainiten esimerkkinä juuri negatiivisen arvonlisäveron kuittaamisen työnantajasuorituksista tai ennakkoveroista.

Nähdäksemme erityisesti alv-palautusten osalta on tärkeää saada uusi järjestelmä toimimaan riittävän joustavasti ja yksiselitteisesti. Lähtökohtana tulisi siksi olla automaattinen vähentäminen ja kuittauksen perusteiden esittäminen kuukausittaisella valvontailmoituksella.

Myöskään täytäntöönpanokieltojen – tai keskeytysten ajalta ei ole perustetta evätä verotilille kertyvien ylijäämien palautuksia. Esim. suurten alv-vähennysten joustavalla palautuksella on yrityksen maksuvalmiuden kannalta yleensä suuri merkitys. Myös ennakonpidätykset työkorvauksista tulisi nähdäksemme liittää verotiliin, jos työn suorittajana on kirjanpitovelvollinen yritys.

Muut yritykset kuin yhteisöt

Merkittävä osa viime vuosien maksu-uudistuksista on kohdistunut vain yhtiömuotoisiin yrityksiin. Koska verotili vähentäisi toteutuessaan merkittävästi maksubyrokratiaa, ehdotamme, että uudistus ulotetaan mahdollisimman nopeasti myös muihin kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisiin kuin osakeyhtiöihin.

Muut seikat

Ruotsissa verotilijärjestelmän kritiikki on julkisen selvityksen mukaan etenkin käyttöönoton alkuvaiheissa kohdistunut verotilin viestintään kuten maksukehotusten epäselviin sanamuotoihin, koronlaskennan ymmärrettävyyteen jne. Ehdotusten toteuttamisessa tulee siksi ottaa huomioon Ruotsin kokemukset ja huolehtia selkeästä informaatiosta mm. alijäämän perintäkelpoisuuden, korkojen perinnän yms. suhteen.

Ulosottoon joutuneiden erien ulosottokulut muodostavat myös jo nykyisin merkittävän perintäkulujen lisäerän, jota kertyy aikaan tai laiminlyöntien asteeseen sidottujen viive- ja korotusseuraamusten päälle. Esitämme, että tässä yhteydessä selvitetään myös näiden kulujen syntyperuste ja huolehditaan perinnän kokonaiskulujen kohtuullisuudesta sekä näiden informoinnista myös verovelvolliselle annettavissa tiedoissa.

Pienyritysten valvontajaksojen pidentäminen

Haluamme lopuksi muistuttaa valvontajaksojen pidentämistä koskevasta uudistuksesta, joka Mirjami Laitisen ehdotusten mukaan olisi voitu ottaa käyttöön vuoden 2003 alusta. Uudistusta ei ole toistaiseksi toteutettu eikä ehdotuksia tästä sisälly myöskään esillä olevaan selvitykseen. Uudistus olisi kuitenkin kannatettava, sillä myös sen vaikutukset olisivat selvästi merkittävämpiä verotuksessa kuin vakuutuksissa, joissa menettelyt ovat olleet jo nykyisin vakuutuksenottajille joustavampia. EU-valtioissa pääsääntöisesti vain suuret yritykset ilmoittavat ja tilittävät esim. arvonlisäverot kuukausittain. Harvennusten aikaansaaminen vähentäisi pienyritysten työtä ja keventäisi myös hallinnon valvontamenettelyä, josta suuri osa aiheutuu pienyritysten kuukausivalvonnasta.

Esitämme, että myös pienyritysten valvontajaksojen pidennys toteutetaan ja harvennuksiin oikeuttavan liikevaihdon raja asetetaan vähintään 150.000 euroon vuodessa. Myös tässä menettelyssä tulee ottaa huomioon verojen ja työnantajamaksujen nykyiset tilityspäivät ja estää maksuaikojen liian ankara lyheneminen miltään osin.

Oma-aloitteiseen kuukausimenettelyyn hakeutumisen tulisi lisäksi olla pienyrityksissä edelleen mahdollista. Näin tulisi olla mm. arvonlisäverojen ennakkopalautusten joustavaksi saamiseksi. Samoin on tärkeää, että liikevaihdon vaihdellessa rajojen molemmin puolin pääsääntönä pidetään valvontajakson jatkuvuutta. Muuttaminen ryhmästä toiseen tulisi suorittaa vasta liikevaihdon olennaisten muutosten yhteydessä.

Oikeana valvontajaksona voisi toimia Mirjami Laitisen ehdotuksen mukainen neljä kuukautta. Kaikki verot ja niihin liittyvät ilmoitukset voitaisiin tällöin suorittaa neljän kuukauden jaksolta yhdellä kertaa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY.

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
päälakimies