Pk-yritysbarometri 1/2017 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2017


ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, työvoiman saatavuutta sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 13.2.2017

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Mika Niemelä
talousjohtaja
työ- ja elinkeinoministeriö

 

TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, mutta kasvu jää hitaaksi. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2016 barometriin verrattuna vähäiset, mutta positiiviset. Talous on kasvu-uralla ja suhdannenäkymien saldoluku nousi kolmella yksiköllä. Näin varovainen muutos oli pieni pettymys. Vähäiseen muutokseen vaikuttaa osaltaan vientikysynnän hidas liikkeellelähtö, jota kotimarkkinoiden kehitys ei kykene täysin kompensoimaan. Lisäksi työmarkkinoiden nollalinja ja vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio leikkaavat yksityistä kulutusta.

Pk-yrityksistä 44 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli prosenttiyksikön vähemmän ja vastaavasti heikkeneviä suhdanteita ennakoivia kaksi prosenttiyksikköä enemmän.

Kannattavuus normalisoituu mutta investoimaan ei riehaannuta

Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet samaan aikaan kun talouskasvu on vähitellen kiihtynyt. Saldoluku nousi syksystä kaksi yksikköä ja on nyt 25. Odotukset kannattavuudesta alkavat normalisoitua ja lähestyä hyvien taloudellisten olojen tasoa.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat hieman aiempaa positiivisemmat, mutta edelleen hyvin alhaiset. Kaikilla päätoimialoilla on kuitenkin enemmän investointejaan lisääviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit laskevat. Investointien saldoluku nousi syksystä vain yhden yksikön, päätyen lukemaan neljä.

Hieman yllättäen voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotuksia peilaava saldoluku ei kohentunut suhteessa edelliseen barometriin. Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä

Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Pk-yritysten lähiajan positiivisten suhdanneodotusten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että yrityksiin alkaa syntyä uusia työpaikkoja. Odotusten saldoluku nousi syksystä kolme yksikköä saaden arvon 17.

Työllistämismahdollisuuksia helpottaa jossain määrin se, että näkemykset palkkojen kehityksestä ovat säilyneet kohtuullisen maltillisina. Nousua syksyn barometriin nähden ei ole havaittavissa, vaan palkkojen arvioidaan kohoavan samalla nopeudella kuin lopputuotehintojen.

Kasvua innovaatioista, uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on säilynyt kohtuullisena talouskasvun jatkuessa. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on 11 prosenttia. 39 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Vastaajista 18 prosentilla ei ole tavoitteena kasvaa. Tällaisten yritysten osuus on yllättäen kääntynyt lievään kasvuun.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä jatkuvasti.

Keskeinen keino kehittymisessä ja uudistumisessa ovat innovaatiot sekä tuotannon ja tuotteiden kehitys. Yritysten tiukka talous on viime vuosina vähentänyt mahdollisuuksia aktiiviseen innovointiin ja tuotekehitykseen. Taloustilanteen paranemisen seurauksena jo reilu kolmannes yrityksistä aikoo kasvattaa tuotekehityspanostuksiaan.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman yhä paremmin. Jo 23 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on noussut selvästi.

Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat selkeästi joukosta, kun niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvuhakuisten yritysten joukossa vastaava määrä on 27 prosenttia. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen voidaan näin ollen katsoa tukevan suoraan myös kasvua ja työllisyyttä.

Perinteisesti vientiodotuksissa ja toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrän odotetaan kuitenkin nousevan seuraavan vuoden aikana vain maltillisesti.

Pk-yritysten rahoituksessa edelleen pullonkauloja

Pankkitoiminnan tiukka sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Suurimmat muutokset yritysrahoituksen saatavuudessa vaikuttaisivat ainakin hetkellisesti olevan takana. Rahoituksen yleinen saatavuus ei näyttäisi muuttuneen oleellisesti, koska 29 prosenttia yrityksistä raportoi ottaneensa ulkoista rahoitusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Yrityksiltä kysyttiin, olisivatko ne tarvinneet rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, mutta eivät hakeneet sitä. Tulos yllätti: lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Nyt 26 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ovat havainnot talouden nousun jatkumisesta ja sitä seuraava investointiaktiviteetin kasvu. Kasvun epätasaisuudesta kertoo kuitenkin se, että rahoitusta käyttöpääomaksi hakevien osuus on hieman noussut edellisestä barometrista. Pk-yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta, 14 prosenttia hakee sitä yrityksen heikosta taloustilanteesta johtuvaksi käyttöpääomaksi.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Vaikka vähitellen vaikuttaisi siltä, että luottopolitiikan suurimmat muutokset olisivat tällä erää ohi, lähes puolet barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Rahoittajien luottopolitiikka on muuttunut hyvin laajasti. Aiempaa kovempien vakuusvaatimusten ja marginaalien nousun ohella myös oman pääoman vaatimus on kasvanut.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Tällä kertaa pk-yrityksistä lähes joka kuudennella jäi tärkeitä investointi-, kehitys-, markkinointi- tai muita hankkeita toteutumatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi.

Tässä barometrissa kysyimme ensimmäistä kertaa sitä, miten yritys käyttäisi yllättäen saamansa yhtä kymmenesosaa viime vuoden liikevaihdosta vastaavan rahasumman. Selvästi yleisimmät käyttökohteet olisivat investoinnit ja jättäminen yrityksen käyttöön varareserviksi. Osinkojen maksuun tätä rahaa käyttäisi vain yhdeksän prosenttia pk-yrityksistä.

Osaavan työvoiman puute uhkaa kasvua

Kysyttäessä yrityksiltä työllistämisen esteistä hieman yli kolmannes vastaa taloudellisen tilanteen olevan epävakaa ja kysynnän riittämätöntä. Erityisesti teollisuusyritykset kokevat kysynnän riittämättömyyden olevan merkittävä työllistämisen este. Myös työn sivukulujen suuruus ja työvoiman heikko saatavuus estävät yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Tämä ongelma korostuu erityisesti kasvuhaluisten yritysten kohdalla.

Lähes puolella yrityksistä osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua. Joka kymmenes yritys ilmoittaa osaavan työvoiman heikon saatavuuden olevan yrityksen kasvun merkittävin este ja noin 40 prosentilla yrityksistä kyseinen tekijä rajoittaa jossain määrin kasvua.

Onnistunut omistajanvaihdos on mahdollisuus

Jokainen yrittäjä joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä yritykselle tapahtuu, kun itse ei enää aktiivisesti pyöritä sitä. Noin 40 prosenttia yrityksistä harkitseekin yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana.

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta luo yrityksen toiminnalle mahdollisuuden jatkua. Omistajanvaihdoksessa tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa rahoitusta ulkoisesta lähteestä.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

» Pk-yritysbarometri: Kannattavuus normalisoituu mutta investoimaan ei riehaannuta
» SME-företagsbarometern: Lönsamheten normaliseras — inga överdrivna investeringar
» TEM: Ministeri Lintilä: Pk-yritysten usko tulevaan on kohentunut nopeasti
» ANM: Minister Lintilä: SMF-företagens tro på framtiden har förbättrats snabbt
» Finnvera: Kasvua näkyvissä — yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavat

» Pk-yritysbarometri kevät 2017 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja  (pdf-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri kevät 2017 Finnvera kalvosarja  (pdf-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri kevät 2017 TEM kalvosarja (pdf-tiedosto) 

 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)