Pk-yritysbarometri 2/2017 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 2/2017


ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja kansainvälistymistä sekä uusiutumista, kehittymistä, investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi tarkastellaan pk-yritysten toimintaympäristön muutoksia, digitaalisuutta ja muotoilua.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 11.9.2017

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö

TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, mutta kasvu jää odotettua hitaammaksi. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2017 barometriin verrattuna vähäiset mutta positiiviset. Talouden jyrkästä kasvu-urasta huolimatta suhdannenäkymien saldoluku nousi vain kolmella yksiköllä. Näin varovainen muutos oli pettymys.

Vähäiseen muutokseen vaikuttaa osaltaan se, että viennin vahvistumisesta huolimatta talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa.

Pk-yrityksistä 47 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia saman verran kuin nyt.

Kannattavuus normalisoituu vähitellen, investoimaan ei riehaannuta

Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat lievästi kohonneet samaan aikaan kun talouskasvu on vähitellen kiihtynyt. Talouskasvun kiihtymisestä huolimatta saldoluku ei noussut keväästä vaan on edelleen 25.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset. Kaksi vuotta jatkuneen positiivisen kehityksen seurauksena kaikkien toimialojen investointien saldoluku on positiivinen. Saldoluku päätyi kuitenkin vain vaatimattomaan lukemaan neljä. Muutosta keväästä ei tapahtunut. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Yllättävää investointiodotuksissa on se, että voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointien kehitystä peilaava saldoluku ei ole kohentunut suhteessa edelliseen barometriin. Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä hitaasti

Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Taloustilanteen paranemisen voisi kuitenkin olettaa vähitellen näkyvän entistä positiivisemmin odotuksissa henkilökunnan määrästä. Barometrin tulos oli odotuksiin nähden pieni pettymys. Saldoluku laski keväästä yhden yksikön saaden arvon 16. Edelleen suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Työllistämismahdollisuuksia vaikeuttaa osaltaan se, että palkkojen odotetaan nousevan selvästi nopeammin kuin vielä kevään barometrissa. Niiden myös arvioidaan kohoavan nopeammin kuin lopputuotehintojen.

Kasvua innovaatioista, uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Talouskasvun kiihtymisestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on hienoisessa laskussa.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä jatkuvasti.

Keskeinen keino kehittymisessä ja uudistumisessa ovat innovaatiot sekä tuotannon ja tuotteiden kehitys. Yritysten tiukka talous on viime vuosina vähentänyt mahdollisuuksia aktiiviseen innovointiin ja tuotekehitykseen.

Yritysten kehittämisen haasteeksi nousee edelleen yleinen suhdannetilanne melko lailla riippumatta toimialasta tai yrityksen koosta. Kilpailutilanne ja kustannustaso ovat myös yleisesti mainittuja kehittämisen esteitä.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman yhä paremmin. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on ollut nousussa.

Voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset erottuvat joukosta selkeästi. Niistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen siis tukee suoraan myös kasvua ja työllisyyttä.

Kansainvälistyneistä yrityksistä yli puolella viennin osuus on yli 10 prosenttia koko liikevaihdosta, ja se muodostaa merkittävän osan liiketoiminnasta. Yhteensä 22 prosentilla viennin osuus on yli puolet kokonaisliikevaihdosta ja siten yrityksen ensisijainen liikevaihdon lähde.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin on tehnyt 65 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on onneksi ollut viime vuosien aikana laskussa.

Suomessa tarjolla olevia julkisia kansainvälistymispalveluja on käyttänyt hieman yli 10 prosenttia yrityksistä. Julkisia palveluita käyttäneet yritykset ovat varsin tyytyväisiä saamaansa apuun. Esimerkiksi Finnveran kanssa asioineista noin 70 prosenttia yrityksistä koki saaneensa kaikki tarvitsemansa palvelut.

Myös muiden julkisten kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden toiminta koetaan hyödylliseksi. Yleinen huomio on kuitenkin se, että yritykset olisivat tarvinneet myös muita palveluita. Pk-yrityksistä 10 prosenttia ilmoittaa hyödyntävänsä seuraavan vuoden aikana kansainvälistymispalveluja. Eniten apua kaivataan rahoitukseen, markkinatiedon hankintaan ja verkostojen luomiseen.

Pk-yritysten rahoituksen pullonkaulat eivät ole hävinneet

Pankkitoiminnan tiukka sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Reilut 40 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Rahoittajien luottopolitiikka on muuttunut hyvin laajasti. Aiempaa kovempien vakuusvaatimusten ja marginaalien nousun ohella myös omaa pääomaa vaaditaan aiempaa enemmän.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on yllättävän suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen.

Hyvästä taloustilanteesta ja koko talouden investointitarpeesta huolimatta pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana vähemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Nyt osuus oli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin alkuvuonna 2017.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Tällä kertaa pk-yrityksistä lähes joka kuudennella jäi tärkeitä investointi-, kehitys-, markkinointi- tai muita hankkeita toteutumatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Viidennes rahoituksen hakemista suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Elinvoimaiset yritykset luovat elinvoimaa ympärilleen

Jokainen kunta on niin menestynyt kuin siellä toimivat yritykset ovat. Kuntien ja yritysten välinen yhteys on kiistaton. Elinkeinopolitiikan tehostaminen on käytännössä välttämätöntä kunnille. Pk-yritysten toimintaympäristön muuttumista selvitetään kyselyllä paikallisesta elinkeinoilmastosta.

Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan on ottanut askeleita kohti parempaa. Lähes kaikkien yrittäjyyttä edistävien paikallisen tason tekijöiden voidaan havaita olevan kohenemassa kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Selvästi positiivista kehitystä on tapahtunut sijaintipaikan kilpailukyvyssä ja viihtyisyydessä. Myös liikenneyhteydet ovat parantuneet.

Digitaalisuutta ei osata hyödyntää, mutta muotoilun arvo ymmärretään

Pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan erilaisia digitaalisia palveluja, mutta huolestuttavaa on havaita, että lähes jokaisen palvelun käyttö on vähentynyt viimevuotiseen barometriin nähden. Tätä kehitystä huojentaa se, että pk-yrityksissä koetaan digitaalisuuden kuitenkin tuovan laajasti erilaisia hyötyjä.

Muotoilun merkitys ymmärretään pk-yrityksissä hyvin. Yrityksistä 21 prosenttia hyödyntää muotoilua jatkuvasti tai usein ja 24 prosenttia satunnaisesti. Yleisintä muotoilun hyödyntäminen on teollisuuden toimialalla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä lähes puolet näkee muotoilun keskeisenä osana yritystoimintaa.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

» Pk-yritysbarometri: Yrittäjät odottavat varovaista kasvua
» TEM: Pk-yritysten usko tulevaan edelleen vahvistunut
» ANM:
» Finnvera: Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseen

» Pk-yritysbarometri syksy 2017 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja  (pdf-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2017 Finnvera kalvosarja  (pdf-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2017 TEM kalvosarja (pdf-tiedosto) 

 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)