Henkilöstöyritys Arctic Career sekä Levin Sähkön yrittäjä Teemu Kustula kertovat kokemuksistaan yritystensä rahoittamisessa.

”Hyvä rahoituspohja on äärimmäisen tärkeä osa yritystoimintaa” – Miten idea rahoitetaan?

Yrittäjä tarvitsee rahaa heti yrityksen käynnistysvaiheessa, mutta myös käyttöpääomaksi toiminnan aikana ja mahdollisiin myöhempiin investointeihin tai toiminnan kehittämiseen.

Teemu Kustula on nuori sähköalan yrittäjä Kittilästä. Sähköasentajaksi valmistumisen jälkeen Kustula aloitti työt Levin Sähkössä, jossa on edelleen töissä – tällä hetkellä yrittäjän kengissä.

– Jossakin vaiheessa heräsi mielenkiinto alkaa yrittäjäksi. Mietin sähköurakointia, mutta koska kotona odottaa perhe ja pienet lapset, niin ei houkutellut olla tien päällä koko ajan, Kustula kertoo.

Ajatus valmiin yrityksen ostamisesta heräsi ja Kustula kysyi Levin Sähkön silloiselta yrittäjältä, onko eläkeikää lähestyvä yrittäjä kiinnostunut myymään yrityksen. Se onnistui.

– Suomessa on hyviä yrityksiä, jotka lopettavat, koska ei löydy jatkajaa. Yrittäjät tekevät 65-vuotiaaksi yksin töitä ja koittavat kolmessa vuodessa myydä elämäntyönsä. Hyviä firmoja menee sen vuoksi hukkaan, hän pohtii.

Kustulan mukaan on tärkeää, että yrittäjät ottavat ajoissa toimintaansa mukaan sellaisia henkilöitä, joista voi löytää mahdollisen jatkajan yritykselleen.

– Yrittäjät pitää tämän maan paikoillaan, ja ovat merkittäviä työllistäjiä. Itsekin olen siitä kiitollinen ja onnellinen, että pystyn työllistämään reilu 10 työntekijää ja vielä omalla paikkakunnalla. 

Rahoitukseen voi liittyä kompromisseja – Kustula päätyi perustamaan emoyhtiön

Kun päätös omistajanvaihdoksesta oli tehty, Kustula tarvitsi ulkopuolista rahoitusta yrityskauppaan, ja aloitti rahoitusneuvottelut pankin kanssa. Myöhemmin Finnvera tuli kuvioon mukaan.

Ulkopuolista rahoitusta ovat muun muassa pankkilainat sekä rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden ja Finnveran lainat. Lainojen lisäksi rahoitusta voit hakea joukkorahoittajilta ja pääomasijoittajilta.

– Rahoittajat peilasivat siihen, että ostettava yritys oli vakavarainen ja sillä oli pitkä historia. Sillä oli iso merkitys rahoituspäätöksessä. He pitivät siitä, että olen ollut firmassa töissä jo useamman vuoden, joten tunnen kuvion. 

Prosessi ei ollut kärsimättömälle henkilölle nopea, ja yrittäjä neuvookin, ettei kannata luovuttaa.

– Kun marraskuussa 2022 asia ensimmäisen kerran nytkähti liikkeelle, saatiin se kirjoihin ja kansiin vasta elokuussa 2023. Monta kertaa ajattelin, että lyön hanskat tiskiin, koska mikään ei tuntunut edistyvän. Silloin kun olin menettänyt uskon, vaimo jaksoi kannustaa eteenpäin, Kustula naurahtaa.

Erilaiset haasteet hidastivat rahoitusjärjestelyjen edistymistä. Tilinpäätös kesti puoli vuotta, jonka jälkeen alkoivat kesälomat, jonne rahoittajat karkasivat. Lomien jälkeen prosessi lähti vauhdilla rullaamaan. 

Kustula ja rahoittajat pohtivat erilaisia rahoitusjärjestelyjä. Lopulta Kustula päätyi perustamaan emoyhtiön, jonka avulla hän osti Levin Sähkön. 

– Se oli minun puoleltani kompromissi. Yhden yrityksen halusin ostaa ja lopputulos on, että minulla on kaksi yritystä.

Tukiverkoston merkitys on suuri

– Yrittäjyyden alkutaipaleelta saisi vaikka kirjan kirjoitettua, on se sellaista opettelua, kun ei ole kokemusta. Sen tiedän, että ilman kirjanpitäjää tästä ei tulisi mitään, Kustula kertoo.

Tukiverkko on tärkeä niin perheen kuin muutenkin yrittäjälle merkittävien tahojen osalta. Rahoittajista Kustula mainitsee Pohjolan OP:n Tuomas Aholan ja Finnveran Risto Koskiniemen. Lopulta koko projektissa oli mukana yhteensä lähes kymmenen asiantuntijaa: useita neuvottelijoita ja lakimiehiä. 

– Siltoja ei kannata polttaa, vaikka joidenkin henkilöiden kanssa olisi näkemyseroja, Kustula kertoo ja viittaa pankkivirkailijaan, joka ei aluksi uskonut projektiin, mutta jonka kanssa asiointi tapahtuu tällä hetkellä luontevasti. 

Rahoittajat neuvovat, onko kauppa uudelle yrittäjälle järkevä. Jos velanotto on hallittua, ei sitä Kustulan mukaan kannata tarpeettomasti pelätä. 

– Näistä henkilöistä on tullut osa tukiverkostoa ja ihan kavereitakin, hän pohtii.

Työnantajayrittäjyydestä huolimatta Kustula vetää toisinaan haalarit niskaan ja työskentelee kentällä yhdessä työntekijöidensä kanssa. Hän haluaa ylläpitää ammattitaitoaan eikä pidä ”konttorihommia” niin kiinnostavina. 

– Kannustan kaikkia nuoria, joita vähänkään yrittäjyys kiinnostaa, rohkeasti kysymään iäkkäämmältä yrittäjältä, onko hänellä mielenkiintoa löytää jatkajaa toiminnalle. Yrittäjyyskin on työtä. Siinä pääsee luomaan omanlaista elämää ja maailmaa sekä mahdollisesti työllistämään toisia. 

”Olen iloinen, että emme ole vielä joutuneet ottamaan sijoittajia mukaan, vaan olemme saaneet kasvaa ja kehittää liiketoimintaa rauhassa”, kertoo Heidi Alariesto, yksi Arctic Careerin perustajista (kuvassa toinen oikealta).

Arctic Career ylsi ensimmäisenä tilikautenaan yli 2,5 miljoonan liikevaihtoon

Pehmeiden arvojen henkilöstötaloksi kutsuttu Arctic Career tarjoaa henkilöstövuokrausta, suorarekrytointeja, työhönvalmennuksia sekä asiantuntijapalveluita.

– Olemme arvopohjainen toimija, ja uskomme työelämässä kiltteyteen, työn iloon, vastuullisuuteen, välittämiseen ja rohkeuteen. Meiltä saa työntekijöitä eri toimialoille. Toimistomme ovat Lapissa Kittilässä ja Rovaniemellä, kertoo yrittäjä Heidi Alariesto.

Vuonna 2022 perustettu yritys on yltänyt vaikuttavaan liikevaihtoon. Alariesto painottaa rahoituspohjan tärkeyttä.

– Hyvä rahoituspohja on äärimmäisen tärkeä osa yritystoimintaa. Olen iloinen, että emme ole vielä joutuneet ottamaan sijoittajia mukaan, vaan olemme saaneet kasvaa ja kehittää liiketoimintaa rauhassa.

– Se, että me kolme naista [Heidi Alariesto, Jonna Saarinen ja Tuire Eilittä] pystyttiin itse rahoittamaan tämä tarina, joka on noussut jo merkittävään liikevaihtotasoon, on asia, mistä voi olla erittäin ylpeä. Tiedostamme, että seuraava kasvuvaihe voi merkitä jo sijoittajien mukaan tuloa, mutta nyt tulorahoitus vaikuttaa riittävän ja kasvu tulee puristamatta, hän toteaa.

Rahoitusneuvottelut hoituivat Säästöpankin ja Finnveran kanssa, joita Alariesto kehuu asiantunteviksi kumppaneiksi.

– Alkuun lähdimme liikkeelle henkilöstöomisteisesti. Kun päätimme rakentaa konsernin, jolloin yritys on omistajana toisissa yrityksissä, piti miettiä lainamallit vähän uudestaan. Olemme rahoittaneet samaisten kumppanien kanssa niin Rovaniemen, Kittilän kuin Oulun yrityksen. Koska Finnveralta saa hyvät vakuudet, olemme pystyneet henkilötakauksilla pääsemään todella pitkälle.

Lainamallien valitsemisen lisäksi haastetta toi alkuun matkailusesonki, jonka voimakas kasvu näkyi kassassa.

– Maksamme palkat ensin, ja sitten lähetämme laskut, joten voimakas kasvu söi kassan. Silloin käytimme laskujen myyntipalvelua rahoittamaan lyhytaikaisen kassavajeen, joka voimakkaasta kasvusta syntyi. Tämän neuvon saimme pankkineuvojalta, ja olemme siitä erittäin kiitollisia, Alariesto kertoo.

”Mene jo idean kanssa juttusille, ja kysy avoimesti vinkkejä”

Alariesto kannustaa ottamaan ajoissa yhteyttä rahoitusasiantuntijoihin. Verkostoituminen kannattaa.

– Mene jo idean kanssa juttusille, ja kysy avoimesti vinkkejä. Nuo rahoitusasiantuntijat ovat nähneet niin paljon, että heiltä saa hyvä ajatuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Liiketoimintaa ei rahoiteta ilman kunnon suunnitelmia tai budjettia, Alariesto toteaa. Hyville ideoille löytyy aina rahoitus. Etenkin aloittavan yrittäjän on selvitettävä, keitä ovat tulevan yrityksen asiakkaat ja miten heidät tavoittaa.

– Olen järkännyt rahoituksia ja sijoituksia useamman kerran, ja kyllä rahaa aina hyville liiketoiminta-aihioille löytyy. 

– Se, että olen toista kertaa yrittäjänä auttaa paljon. Samat kumppanit rahoittivat ensimmäisen yritykseni. Kun pankkineuvoja oli tuttu ennestään sekä Finnveran toiminta, oli tämä rahoituskierros huomattavasti helpompi järjestää nyt kuin ensimmäisellä kerralla. 

Aloita rahoitusneuvottelu pankista ja tee pohjatyö hyvin

Kysyimme Finnveran aluepäälliköltä Risto Koskiniemeltä, mitä rahoitusvaihtoehtoja pienille yrityksille on, ja millaiset yritykset usein saavat rahoituspäätöksen. 

Mitkä ovat yleisimmät syyt, miksi pienyritykset hakevat rahoitusta?

– Pienemmät yritykset hakevat usein lainaa alkuinvestointeihin, kuten laitteisiin ja koneisiin. Yleensä rahoitetaan myös käyttöpääomaa, mikä tarkoittaa 2–3 kuukauden käyttöpääomamenoja.

– Lainaa myönnetään kaikenlaisille yrityksille. Maansiirtoyrittäjän täytyy ensimmäinen kauhakuormaaja jostain ostaa. Harvalla on siihen säästössä rahaa, varsinkin jos on nuori kaveri. Silloin rahoitusta täytyy hakea. Kahvilan pitäjän täytyy ostaa irtaimisto, koneet, maksupäätteet ja muut. 

Millaisia rahoitusvaihtoehtoja pienyrityksille on?

– Finnvera toimii yhteistyössä pankkien kanssa. Yrittäjä hakee pankista rahoitusta ja käytännössä pankki hakee takauksen Finnverasta. Yleisin käytettävä tuote on pankkilaina Finnveran alkutakauksella. Se on tarkoitettu alle kolme vuotta vanhoille yrityksille. Tällaisessa tuotteessa Finnveran takausosuus on enintään 80 %. 

– Vakuudetonta lainaa ei pieniin yrityksiin saa mistään pankista. On tunnistettu asia, että lähtökohtaisesti uusista yrityksistä 50–60 % kuolee ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Se on normaalia. Joistakin kuitenkin tulee kasvuyrityksiä ja tärkeitä työllistäjiä. Meidän roolimme on vahva, jotta varmistamme, että rahoitusmarkkina toimii myös pienyritysten päässä.

Millaisia vaatimuksia lainan hyväksymiselle yleisesti on?

– Tiettyjä ehtoja lainan hyväksymiseen on. Taustat on oltava kunnossa, joten esimerkiksi maksuhäiriöitä ei saisi olla. Tarvehankinta on siirretty käytännössä pankille.

– Lainan tarvetta voi todistella hyvällä liiketoimintasuunnitelmalla. Sitä pankit ja me Finnverassa katsomme. Nämä ovat ne lähtökohdat. 

– Oli sinulla sitten olemassa oleva tai aloittava yritys: pohdi, mitä olet tekemässä ja mihin tarvitset rahaa eli ostatko koneen vai tarvitko rahaa esimerkiksi markkinointiin. Mieti, mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Tarve pitää pystyä selittämään rahoittajalle.

Jäsenille

Rahoitus

Miten ja mistä voin hakea yritykselleni rahoitusta? Mistä löytäisin bisnesenkelin? Vaihtoehtoja on useita. Kun haet rahoitusta, tee pohjatyöt hyvin! Lue tästä perustiedot rahoituksen hakemisesta.