Jukka Laikari luo yhteyksiä suomalaisten ja ukrainalaisten välille – ”Liikekumppanuudet kannattaa solmia nyt”

Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Lvivin kaupungissa on meneillään historiallisen suuri rakennusbuumi, vaikkei Venäjän aloittaman hyökkäyssodan päättymisestä ole tietoakaan.

Lvivissä asuva ja työskentelevä Rebuild Ukraine Office -konsulttitoimiston osakas Jukka Laikari kertoi Rakennuslehden haastattelussa (14.9.), että kaupungissa rakennetaan tällä hetkellä enemmän asuinrakennuksia ja kauppakeskuksia kuin koskaan aikaisemmin.

Laikarin mielestä buumi on hyvä sauma myös suomalaisyrityksille, jotka mielivät päästä mukaan jälleenrakennushankkeisiin. Hän alkoi kesällä järjestää Lviviin suomalaisia bisnesdelegaatioita.

– Suhteita kannattaa luoda nyt ennen kuin sota päättyy ja markkinoille tulee valtava ryntäys, Laikari sanoi Rakennuslehdelle.

Yrittajat.fille Jukka Laikari toteaa, ettei kannata jäädä odottamaan rauhan solmimista tai kansainvälisten rahoitusinstrumenttien valmistumista.

Laikarin mielestä jotkin suomalaistahot pähkäilevät liikaa tässä vaiheessa sitä, miten jälleenrakennushankkeiden rahoitus tai vakuutukset järjestetään. Hänen mukaansa niiden aika on sen jälkeen, kun on ensin löytynyt toimiva yhteistyömalli paikallisen toimijan kanssa.

– Jälleenrakentamisen liikekumppanuudet kannattaa solmia nyt. Ilman kontakteja ukrainalaisiin ei suomalaisyrityksillä ole mitään asiaa Ukrainan jälleenrakentamiseen. Yksin ei kannata lähteä paikan päälle seikkailemaan, Laikari sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisyrityksiltä puuttuvat luontevat henkilötason kontaktit ukrainalaisiin, joskin joillakin yrityksillä saattaa olla myyntikonttori Ukrainassa.

Laikari toteaa, että esimerkiksi tanskalaisilla, saksalaisilla, hollantilaisilla ja itävaltalaisilla oli jo ennen sotaa runsaasti ukrainalaiskontakteja.

– Suomalaiset lähtevät takamatkalta. Jos suomalaiset menevät vasta vuoden päästä kolkuttelemaan ovia, ukrainalaisilla saattaa olla jo liikekumppaneita muista maista, eivätkä he tarvitse niitä enää lisää. Mutta jos suomalaiset saavat jo sodan aikana solmittua kumppanuuksia vapaarahoitteisissa projekteissa, heillä on suuremmat edellytykset saada kansainvälistä rahoitusta sitten kun varsinainen jälleenrakentaminen alkaa sodan jälkeen, Laikari näkee.

Lviv on tärkeä solmukohta

Lviv sijaitsee Länsi-Ukrainassa noin 60 kilometrin päässä Puolan rajasta. Kaupunki on ollut yksi solmukohdista, kun ukrainalaiset ovat paenneet sodan jaloista pois maasta. Niin ikään kaupunki toimii porttina, jonka läpi humanitaarinen apu ja muu logistiikka saapuu maahan ulkomailta.

– Tällä hetkellä Lviv on kaikista Ukrainan kaupungeista jälleenrakennuksen suurin moottori, Jukka Laikari sanoo.

Mistä kiihkeä rakennusbuumi kumpuaa tilanteessa, jossa sodan käänteet ovat täysin arvaamattomia? Eivätkö Lvivin asukkaat pelkää, että rakentaminen osoittautuu turhaksi, jos Venäjä alkaa pommittaa voimallisesti kaupunkia?

Laikarin mukaan asuinrakennuksia kaivataan kipeästi jo nyt, koska Lviviin on saapunut sodan aikana 500 000 maan sisäistä pakolaista. Määrä on valtava suhteutettuna siihen, että ennestään kaupungissa oli noin miljoona asukasta.

– Moni näistä Lviviin muuttaneista ihmisistä on tuonut oman yrityksensä mukanaan. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä tarvitsevat asuntoja, Laikari sanoo.

Hänen mukaansa paikalliset asukkaat suhtautuvat sotaan samalla tavoin kuin maanjäristysalueella asuvat: he pyrkivät jatkamaan normaalia elämää päivä kerrallaan niin hyvin kuin kykenevät.

– Lvivissä on suht hyvä ilmatorjunta, ja toistaiseksi ohjusten aiheuttamat vahingot ovat olleet pieniä.

Pienet voivat muodostaa ryhmittymiä

Laikarin mukaan Ukrainan jälleenrakennusmarkkinasta ovat kiinnostuneita pääasiassa suuremmat yritykset. Niillä on pienempiin firmoihin verrattuna enemmän resursseja, joiden avulla ne kykenevät paremmin luomaan liiketoimintaa ulkomailla.

– Silti myös pienemmät yritykset voivat päästä mukaan täyttämään markkina-aukkoja. Yrityksen koko ei ratkaise, vaan se, onko yrityksellä tahtoa ja aikaa investoida hankkeisiin. Jälleenrakentamiseen sisältyy useampia piiloon jääviä osa-alueita, joilla myös pienemmillä toimijoilla on mielestäni mahdollisuuksia, hän sanoo.

Laikari toteaa, että pienetkin yritykset voivat auttaa jälleenrakentamisessa, jos niillä on tarjota erityisosaamista tai -tuotteita tiettyihin hankkeisiin sekä aiempaa kokemusta kansainvälisestä kaupankäynnistä.

– On aika tärkeää, että yrityksellä olisi kokemusta kaupankäynnistä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tai Baltian maissa.

Mahdoton tilanne ei ole silloinkaan, jos kokemusta kansainvälisestä kaupasta ei vielä ole. Laikarin mukaan pienemmät yritykset voivat muodostaa ryhmittymiä, ja silloin riittää, että porukasta yhdellä yrityksellä on tarvittavaa kokemusta.

Suomalaisilla on annettavaa useilla aloilla

Mitä ovat konkreettisesti suomalaiset erityistuotteet ja erityisosaaminen, joille voi olla kysyntää Ukrainassa?

Laikarin mukaan suomalaisyrityksillä on annettavaa useilla aloilla: niin rakentamisessa, puunjalostusteollisuudessa, energia-alalla kuin ammatillisessa koulutuksessakin.

– Innovaation ei tarvitse olla mikään huikea keksintö. Se voi olla vaikka jokin tuotantomenetelmiin, kuten automatisointiin liittyvä kilpailukykyinen toiminto. Esimerkiksi konepajateollisuudessa on robotiikkaa, jota Ukrainassa voidaan tarvita.

Laikarin mukaan rakennusalalta löytyy kapean erikoisalan tuotteita, joille voi olla kysyntää Ukrainan jälleenrakennushankkeissa ja Länsi-Ukrainan rakennusbuumin vapaarahoitteisissa hankkeissa.

Suomalaista erityisosaamista edustaa esimerkiksi esteettömän arkkitehtuurin suunnittelu.

– Suomesta löytyy hoito- ja apuvälineitä, kalusteita sekä esteetöntä asumista tukevia ratkaisuja ja teknologiaa, joiden viemiseen ei tarvita suurta organisaatiota. Suomalaiset voisivat tarjota vammautuneille ukrainalaisille myös ammatillista uudelleenkoulutusta. 

Lviviin on rakennettu muun muassa kaksi suurta sotavammasairaalaa, joita laajennetaan jatkuvasti. Molempien yhteyteen tulee myös asuntoloita vammautuneille ja vieraileville lääkäreille. Tähän mennessä sodan seurauksena noin 50 000 ukrainalaista sotilasta ja siviiliä on vammautunut.

Laikari aikoo koota yhteen pienempiä suomalaisyrityksiä, jotka valmistavat apu- ja hoitovälineitä ja joilla on asiantuntemusta esteettömyyssuunnittelussa, ja konsultoida niitä avun tarjoamisessa Ukrainaan.

Suomalaisten valtteja ovat myös sisäilman puhtauteen liittyvät ratkaisut sekä puurakentamisen tuotteet ja osaaminen.

Laikarin mukaan Länsi-Ukrainassa on merkittävät määrät puuvaroja, muttei juurikaan puunjalostusteollisuutta.

– Jälleenrakentamisessa tarvitaan puuta, ja suomalaisella CLT-rakentamisella voi olla kysyntää. Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle ohjelmistoalalle sekä erilaisille asiantuntijapalveluille.

Myös energia-alalta löytyy Suomesta osaamista ja teknologiaa, joista voi olla ukrainalaisille hyötyä.   

– Ukraina on Suomea jäljessä ilmalämpöpumppujen ja aurinkoenergian hyödyntämisessä.

Konsulttitoimisto tutkii markkinatilannetta

Jukka Laikari on toiminut Lvivissä noin viidentoista vuoden ajan. Vuonna 2008 hän perusti sinne saksalaisen konsulttitoimiston toimipisteen, minkä jälkeen hän työskenteli kaupungissa it-alan kansainvälistymiskonsulttina.

Viime vuoden lopusta lähtien Laikari on operoinut Ukrainan jälleenrakentamishankkeiden parissa oman konsulttitoimistonsa Rebuild Ukraine Officen leivissä.

Toisena osakkaan konsulttitoimistossa on Kristian Ylinen, joka auttaa suomalaisyrityksiä hakemaan rahoitusta jälleenrakennushankkeille. Sekä yksittäiset yritykset että useamman yrityksen yhteenliittymät voivat hakea rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, Elyltä tai Finnpartnershipiltä.

Laikari toteaa, että tuskin mikään yritys pystyy tietämään kylmiltään, mitä tuotteita tai palveluita ukrainalaiset tarvitsevat. Siihen vaaditaan markkinatuntemusta.

– Rahoitusinstrumenttien avulla markkinaa voi tutkia etukäteen myös etänä, hän sanoo.

Konsulttitoimistolla on paikallisista työntekijöistä koostuva tiimi Lvivissä.

Toimisto on kesästä lähtien järjestänyt Lviviin pohjoismaisten yritysten bisnesdelegaatioita, jotka ovat tavanneet kaupungissa ukrainalaisia yrityksiä ja päättäjiä. 

Ennen kuin bisnesdelegaatio matkustaa paikan päälle, konsulttitoimisto tekee Ukrainassa kumppanihakuja yritysten toiveiden mukaisesti. 

– Kaivamme verkostojemme kautta kymmenisen kiinnostavinta toimijaa, jotka haastattelemme. Sen jälkeen esittelemme niistä parhaat päämiehellemme.

Konsulttitoimisto selvittää myös potentiaalisten ukrainalaiskumppanien taustat ja edunsaajat. Niin ikään toimiston tiimi kartoittaa myös markkinatilannetta eli sitä, onko yrityksen palvelulla tai tuotteella kysyntää. 

Tämän jälkeen bisnesdelegaatio tulee paikan päälle ja viettää Lvivissä yleensä viikon ja tapaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. 

Ensikontaktista tositoimiin voi vierähtää vuosi

Jokaiselle yritykselle räätälöidään oma ohjelma Lviv-viikon ajaksi. Esimerkiksi rakennuspuuta myyvät yrityksen edustajat tapaavat paikallisia rakennuttajia.

Muut vierailijat ovat olleet muun muassa puhtaan ilman ratkaisuja tarjoavia yrityksiä, kattorakenteita myyviä firmoja sekä arkkitehtitoimistoja.

Jos yhteistyö ukrainalaisyritysten kanssa etenee, tehdään pilottiprojekti. Laikarin mukaan koko prosessissa vierähtää helposti vuosi ennen kuin yritys pääsee tositoimiin.

Kuinka turvallista suomalaisyritysten edustajien on saapua sotaa käyvään maahan solmimaan suhteita?

– Mielestäni Lviviin voi tulla kohtuullisella riskillä.

Rovaniemeläisyrittäjä aikoo antaa hitsausoppia

Yksi suomalaisista pienyrittäjistä, jotka aikovat lähteä osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen jo sodan aikana, on rovaniemeläinen Santtu Sieppi. Hänellä on pieni metallialan yritys Welding Service Sieppi Oy, joka on erikoistunut muun muassa hitsaamiseen.

Siepin suunnitelmissa on lähteä muutaman muun yrityksensä ammattitaitoisen hitsaajan kanssa Ukrainaan opettamaan paikallisille puikkohitsausta, putkitusta ja muita metallitöitä.

– Hitsareista on pulaa Ukrainassa. Jälleenrakentaminen on loputon työmaa, ja siinä tarvitaan paljon hitsareita ja metallimiehiä. Tunnuslauseemme on ”Rewelding Ukraine”, Sieppi sanoo.

Welding tarkoittaa suomeksi hitsausta.

Sieppi aikoo perustaa Ukrainaan Welding Servicen tytäryhtiön, johon hän palkkaa paikan päällä ukrainalaisia hitsareita.

– Ideana on, että kierrämme eri puolilla maata opettamassa hitsausta ja siihen liittyvää työturvallisuutta. Vietämme viikon tai kaksi aina yhdessä paikassa ja asumme teltoissa.

Tytäryhtiön kiintopisteeksi hän suunnittelee hankkivansa hallin, jossa yrityksen työntekijät voivat valmistaa rautarakenteita. Muutoin konttorina toimivat työkaluilla varustetut pakettiautot.

Paitsi opettaa, Sieppi haluaa työntekijöidensä kanssa myös auttaa konkreettisesti jälleenrakentamisessa.

– Aiomme esimerkiksi palkittaa sortumisvaarassa olevia rakennuksia niin, etteivät ne romahda asukkaiden niskaan.

Parhaillaan Sieppi hakee yhteistyökumppaneita sekä rahoitusta. Niiden saamisesta riippuu se, milloin hän pääsee toteuttamaan suunnitelmansa.

Erityisen tärkeää Siepille on löytää paikallinen yhteistyökumppani, joka voi luotsata suomalaisyritystä saamaan tytäryhtiön toiminnan käyntiin.

Sieppi sanoo tarvitsevansa rahaa toiminnan käynnistämiseen ja pyörittämiseen, mutta opetukseen osallistuminen ei maksaisi ukrainalaisille mitään.

– Siinä mielessä tämä on hyväntekeväisyyshanke. Toivon, että pääsisimme paikan päälle mahdollisimman pian. Aiomme olla Ukrainassa mahdollisimman pitkään.