Konkurssien määrä kasvussa
Konkurssien määrällinen lisääntyminen on edelleen verrattain vähäistä. Kuva: Getty Images

Konkurssien määrä kasvaa, mutta ekonomistin mukaan siitä ei kannata vetää johtopäätöksiä

– En kiinnittäisi hirveästi huomiota konkurssien määrään. Lopettaneiden yritysten määrä on sen sijaan mielenkiintoinen, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2022 pantiin vireille 274 konkurssia. Se on 81 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Toimintansa lopettaneita yrityksiä oli vuoden kolmannella neljänneksellä kahdeksan prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää tätä merkkinä koronakriisin jälkimainingeista.

– Kun yritykset lopettavat, ne eivät lopeta heti vaan lopettaminen on pidempi prosessi. Tilastokin osoittaa sen, että koronakriisi osui pahiten palvelualan yrityksiin. Tämä on hyvin linjassa aikaisempiin tilastoihin ja siihen, mitä olen itsekin aikaisemmin ennakoinut.

Yritykset eivät läheskään aina lopeta toimintaansa konkurssin kautta. Syynä voi olla muun muassa eläköityminen.

”Tietyillä toimialoilla talvi tulee olemaan ankara”

Kuismanen uskoo, että vallitseva taloustilanne tulee näkymään tilastoissa.

– Ennusteeni on, että tulemme näkemään vielä vilkkaampaa yritysten lopettamisaktiviteettia kuin normaaleina aikoina.

Vaikka konkurssien prosentuaalinen kasvu oli suurta kolmannella neljänneksellä, määrällisesti muutos on Kuismasen mukaan kohtuullisen pieni.

– Olisi väärin vetää kovin voimakkaita johtopäätöksiä näistä luvuista. Osa muutoksesta selittyy myös koronakriisistä. Osa vireille laitetuista konkursseista on seurausta siitä, että nämä yritykset eivät ole päässeet yli koronan mukanaan tuomista vaikutuksista. Sen jälkeen ovat tulleet myös Venäjän aloittaman sodan seurauksena nousseet kustannukset.

Kuismasen mukaan suhdannetilanne Suomessa tulee heikkenemään talvella, mutta romahdusta ei ole näköpiirissä.

– Tietyillä toimialoilla talvi tulee olemaan ankaraa aikaa etenkin korkeiden energiahintojen takia. Näitä ovat muun muassa maatalous ja elintarviketeollisuus, prosessiteollisuus ja rakentaminen.