Iina Helldan perusti Lupanainen-yrityksensä auttamaan maahanmuutossa ja ulkomaalaisten työllistämisessä. Kuva: Eevi Siniketo
22.3.2022 klo 10:17
Uutinen

Lupanaisen tuore yritys auttaa maahanmuuttajia ja työnantajia – ”Ulkomaisen henkilön palkkaamisessa on oma byrokratiansa”

Iina Helldan tuntee byrokratian, joka liittyy maahan muuttaneiden lupiin ja työllistämiseen. Tuoreelle yrittäjälle riittää töitä ukrainalaisten paetessa sotaa myös Suomeen.

Iina Helldan perusti yrityksen joulukuussa, ja on käynnistänyt toimintaa alkuvuoden aikana. Maahanmuuttoon ja ulkomaalaislupiin keskittyvästä asiantuntijayrityksestä tuli entistä tarpeellisempi Ukrainan pakolaiskriisin takia.

− Ulkomaan kansalaisten palkkaamiseen liittyy omanlaistansa byrokratiaa. Työnantajan velvollisuus on muun muassa varmistaa työntekijän työnteko-oikeus, ilmoittaa ulkomaisen henkilön palkkaamisesta sähköisesti työnantajan Enter Finlandissa -palvelussa tai lomakkeella TE-toimistoon, Helldan kertoo.

Helldanin yrityksen nimi on Lupanainen. Hän työskenteli maahanmuutto- ja ulkomaalaislupa-asioiden asiantuntijana Ohjaamo Helsingin neuvontapisteellä 2016−2020, ja nimi on sieltä peräisin.

− Siellä asiakkaat kutsuivat minua usein lupanaiseksi, koska olin heidän mukaansa se ”ainoa, joka osaa oikeasti auttaa oleskelulupa-asioissa”.

Helldan suuntaa palvelujaan sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Yrityksiä hän auttaa muun muassa lupa-asioissa ja rekisteröinnissä työntekijöille ja heidän perheilleen. Yksityishenkilöille annetaan neuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta maahanmuuttoon ja suomalaisen palvelujärjestelmän kanssa toimimiseen.

− Byrokratia näissä on vaikeata ja etenkään pienyrittäjällä ei ole aikaa etsiä tietoa. Jotain asioiden monimutkaisuudesta kertoo, että maahanmuuttovirastosta on haettavissa 25 erilaista työhön liittyvää oleskelulupaa.

Lupaprosessi voi mennä pieleen, jos epähuomiossa ruksaa lomakkeesta väärän kohdan. Jos on asiasta epätietoinen, kannattaa aina kysyä.

− Yksikään kysymys ei ole niin tyhmä, etteikö sitä kannattaisi kysyä, Helldan korostaa.

Jatkuva oleskelulupa antaa kotikunnan

Monet Ukrainasta Suomeen saapuneet hakevan tilapäisen suojelun oleskelulupaa eli B-lupaa. Jos Helldan saisi päättää, hän ohjaisi maahan tulevat hakemaan turvapaikkaa, joka myönnetään jatkuvana A-lupana.

− Silloin maahanmuuttaja saa kotikunnan, asumisperusteisen sosiaaliturvan ja muita oikeuksia. Esimerkiksi Helsingissä halvemman HSL-lipun voivat ostaa vain helsinkiläiset. Myös ulkomaalaisen henkilökortin saadakseen on oltava kotikunta. Henkilökorttia tarvitaan esimerkiksi pankkipalveluissa ja muissa vahvan tunnistautumisen vaativissa palveluissa.

Jatkuva opiskelulupa on tärkeätä myös siksi, että se oikeuttaa kotouttamiseen ja kieliopintoihin.

− Monilla aloilla on iso työvoimapula ja pysyvästi maahan jäävistä olisi apua tähän.

Lain mukaan turvapaikan haku pitäisi käsitellä puolessa vuodessa.

− Turvapaikan hakijalla on oikeus työhön kolmen kuukauden jälkeen, jos hänen henkilöllisyytensä voidaan todistaa.

Tilapäisen suojelun oleskelulupa voidaan myöntää vuodeksi kerrallaan. Näiden oleskelulupien käsittelyssä menee Helldanin mukaan maahanmuuttovirastossa kahdesta viikosta kuukauteen.

− Kestää siis jonkin aikaa vielä ennen kuin ukrainalaiset sotaa paossa olevat pääsevät töihin.

Töihin pääsy on Helldanin mukaan erittäin tärkeätä kaikille pakolaisille.

− Paras tapa auttaa on tarjota työpaikka. Maahanmuuttajalle on kunnia-asia saada töitä ja olla siten yhteiskunnan jäsen. Se on tärkeätä myös mielenterveyden kannalta.

Kovin lyhyttä työrupeamaa ei Helldanin mukaan kannata kuitenkaan tarjota.

− Olisi tärkeätä, että työntekijä pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin eikä heti putoa uudelleen vastaanottokeskuksen asiakkaaksi. Tämä on mahdollista yleensä puolen vuoden työnteon jälkeen.

Helldan kertoo, että ensimmäisessä aallossa Ukrainasta tuli paljon sellaisia henkilöitä, joilla oli ennestään kontakteja Suomeen. Mitä pidemmälle sodassa mennään, tulijat ovat ehtineet kokea sodan kauheuksia yhä enemmän.

− He saattavat olla kriisin takia erittäin huonossa kunnossa eivätkä siksi ole työkuntoisia.

Yhteistä ukrainalaisille on, että vain harva heistä ostaa hyvin englantia, mikä heikentää työmahdollisuuksia Suomessa. Helldan on työskennellyt maahanmuuttoasioiden kanssa jo parikymmentä vuotta. Hän toivoo, että edellisestä isosta turvapaikkakriisin hoitamisesta vuonna 2015 on opittu Suomessakin.

Tiina Rantakoski