Näin yrittäjiä pompotetaan – Suomen Yrittäjät vaatii turhan byrokratian purkamista
Moni yrittäjä on joutunut kärsimään tolkuttomasta byrokratiasta. Katso jutustamme, kuinka ravintoloitsijalle, elintarvikeyrittäjälle ja myymäläautolle kävi pykäläviidakossa.
63 prosenttia pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Kantar TNS:n helmi-maaliskuussa tekemään kyselyyn vastasi 1015 pk-yrityksen edustajaa.
Suomen Yrittäjät esittää, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.
Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, joihin massiiviset velvoitteet osuvat kipeimmin, on 93,3 prosenttia Suomen yrityksistä. Apukeinoksi yrittäjäjärjestö tarjoaa pk-yritystestiä, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Avi pompotti ravintoloitsijaa
Aluehallintovirasto (Avi) lähetti tolkuttoman pitkän listan kysymyksiä tamperelaiselle ravintolalle, joka anoi jatkoaikaa tanssi-illoille. Kyseinen ravintola on ollut kymmenien vuosien ajan samalla paikalla. Ravintolayrittäjä pitää asiaa suorastaan kiusantekona.
Avi pyysi ravintolayrittäjältä vastausta 25 kysymykseen, muun muassa seuraaviin asioihin:
1. Ovatko järjestyksenvalvojat luvanhaltijan palkkalistoilla vai ostetaanko palvelut alan yritykseltä?
2. Keskittyvätkö järjestyksenvalvojat vain järjestyksenvalvontatehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, esim. anniskelutehtäviä?
3. Mikä on tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvien määrä työvuorossa iltaisin osastoittain?
4. Keskittyvätkö tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvat vain anniskelutehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, kuten dj:n tehtävät?
5. Onko keittiössä viikonloppuiltaisin ruoan valmistukseen keskittynyt kokki vai lämmittääkö tarjoiluhenkilökunta valmiita annoksia?
6. Onko ravintolassa omaa drinkkilista ja millainen se mahdollisesti on?
7. Ovatko äänentoistolaitteet ja valaistus tavanomaista tasokkaammat ja jos ovat, niin millä tavalla?
8. Onko yläkerran ravintolasalin ohjelmatarjontana karaokea?
9. Ketkä ovat suunnitellun viihdeohjelman tuottajia, ostetaanko mahdolliset esiintyjät ohjelmatoimiston kautta vai ovatko mahdolliset bändit paikallisia musiikin harrastajia?
10. Onko aluehallintoviraston anniskelupaikkaan tekemän tarkastuksen jälkeen tehty sisustukseen ym. oleellisia muutoksia?
Katso koko juttu ravintolayrittäjän pompottamisesta täältä.
Evira ei hyväksy luonnonyrttejä
Lappilainen Arctic Warriors ei saanut Eviralta lupaa ruusujuuresta valmistettujen yrttijuomien valmistukseen. Ruotsissa ruusujuuren käyttö on sallittua.
– Vääryydeksihän sen kokee, että naapurista pusketaan meidän markkinoille täsmälleen sellaisia tuotteita, joita itse haluaisimme valmistaa, Arctic Warriorsin yrittäjä Katja Misikangas kertoi taannoin.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei hyväksy luonnonyrttien käyttöä elintarviketuotannossa. Vuonna 2013 Evira veti ruksit 17 luonnoyrtin kohdalle.
Yrittäjä Katja Misinkangas ihmetteli sitä, miksi makujuomiin saa käyttää inkivääriä, guaranaa tai muita ulkomaisia kasveja, mutta esimerkiksi männynkerkät ja horsman, mesiangervon ja siankärsämön lehdet ja kukat ovat kiellettyjen listalla.
Myymäläauto ei saanut oluita
Polvijärveläisen yrittäjän Teemu Virrantalon myymäläautoon piti tulla myyntiin pienpanimoiden oluita. Suunnitelmat olivat jo pitkällä, koska Aluehallintovirasto oli antanut suullisen lupauksen.
Avi kuitenkin pyörsi aiemmat puheensa ja ilmoitti, että myyntiin tarvitaankin kirjalliset sopimukset kaikilta kymmeniltä maanomistajilta, joiden alueella myymäläauto liikkuu.
Virrantalon mukaan hänellä oli jo tuossa vaiheessa olemassa suostumukset 30 maanomistajalta, osa kirjallisina, osa suullisina.
– Minulla ei ollut tarkoitus ottaa valikoimiin isojen panimoiden tuotteita. Edullisin olut, 0,33 litraa, olisi maksanut 3,60 euroa. Ei siitä olisi tullut ongelmakäyttöä kenellekään, Virrantalo toteaa.
Jari Lammassaari
