“Nokia ollut pahin vedättäjä” – Yksinyrittäjä joutuu odottelemaan palkkiota jopa kolme kuukautta, maksuaikalakia ei valvo kukaan

Yrittäjägallupin tulosten perusteella 37 prosenttia yrityksistä kertoo, että heidän maksuaikojaan on pidennetty koronakriisin aikana. Vuonna 2019 Yrittäjägallup kertoi niin ikään karua kieltään: sen mukaan 49 prosenttia yli 10 henkilön yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja.

– Nokia on ollut kaikista pahin vedättäjä, sanoo vuodesta 1989 alkaen tietojärjestelmäkonsultointia yksinyrittäjänä tarjonnut Pekka Viiliäinen. Hänen yrityksensä IT-Palvelu P Viiliäinen Oy toimii Etelä-Suomen alueella.

Suomalaisen talouselämän ylpeys venytti maksuaikoja 60 päivään. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että uuden sopimuksen saaneen konsultin piti ensin tehdä kuukausi töitä, jotta pääsi laskuttamaan. Tämän jälkeen piti vielä odottaa maksua kaksi kuukautta.

– Aloittelevan konsultin kannalta se oli suorastaan törkeää.

Tilanteeseen saattaa tuoda helpotusta konsulttivälitysyhtiön tarjoama palvelu, jonka kautta konsultille pystytään maksamaan osa palkkiosta etukäteen laskua vastaan. Kyseessä on yleensä maksullinen palvelu.

Aikaisemmin 60 päivän maksuajoista on kerrottu myös Finavian kohdalla.

– Ongelma on vakava. Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan tahtomattaan toisen yrityksen vippikassa tai pankki. Sitä varten on oikeita pankkeja tai rahoituslaitoksia. Kun ei saa rahaa tuotteistaan tai palveluistaan, oma maksukyky heikkenee. Siksi on kaikkien etu, että raha liikkuu yritysten välillä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

”Kaikkia munia ei voi laittaa samaan koriin”

Yrittäjägallupin mukaan maksuaikojaan ovat pidentäneet eniten suuret yksityiset. Koronakriisi on johtanut myös siihen, että pienet yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan: toukokuussa 45 prosenttia vastaajista kertoi, että pieni asiakasyritys on pidentänyt maksuaikoja, nyt näin kertoi 54 prosenttia vastaajista.

– Suurin muutos on tapahtunut pienten yritysten osalta. Tämä kertoo yritysten kassavaikeuksista. Voi olla haluja maksaa, mutta raha ei vain riitä, Pentikäinen sanoo.

Viiliäinen vahvistaa oman kokemuksensa perusteella, että etenkin isommat yritykset venyttävät maksuaikojaan.

– Lähes poikkeuksetta näin on. Olen tehnyt pitkän pestin Suomen Pankille ja Microsoftille. Yleensä maksuaika oli aina kuukauden. Konsultti pääsee kiinni rahavirtaan näissäkin tapauksissa vasta kahden kuukauden päästä uuden sopimuksen aloittamisesta. Etenkin yksinyrittäjälle uuden sopimuksen alkamisen jälkeinen aika on kriittistä, silloin pitäisi päästä saada rahat nopeammin.

Viiliäinen kertoo pienentäneensä omaa riskiään saatavien viivästymisen suhteen valitsemalla eri kokoluokan asiakasyrityksiä.

– On isompia asiakkaita, joiden kanssa sopimuksen ovat pidempiä ja maksuajat samoin. Sitten on pienempiä asiakkaita, joita voi laskuttaa viikon tai kahden maksuajalla. Laskutuksen jaksottaminen tällä tavoin on tärkeää.

Jaksottamisen merkitystä lisää se, että isompien yritysten kanssa tehtyjen projektien välillä voi olla puolen vuoden tauko, joiden välillä rahaa on saatava jostain.

– Kaikkia munia ei voi laittaa samaan koriin niin, että on yhden ison asiakkaan varassa. On oltava myös niin sanottuja suoria asiakkuuksia.

Maksuaikalakia ei valvo kukaan

Yritysten maksuaikoihin vaikuttaa Viiliäisen mukaan ennen kaikkea yrityksen koko, mutta myös sen kansainvälisyys.

– Jos kyseessä on globaalin tason yritys, toiminta laskujen suhteen on todella hidasta. Nämä yrityksethän ottavat ulkopuolisilta toimijoilta kahden kuukauden maksuttoman velan pidentäessään maksuaikoja jopa 60 päivään.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen myöntää ongelman ja vaatii siihen pikaista ratkaisua.

– On väärin, että pienet yritykset toimivat isompien yritysten pankkina. Maksuaikalakia ei noudateta ja siksi viranomaisten pitää alkaa valvoa sen noudattamista, hän sanoo.

Maksuaikalakia muutetiin vuoden 2015 toukokuussa Suomen Yrittäjien ehdotuksen mukaiseksi. Lain mukaan maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä.

Pienen laskuttajan on lähes poikkeuksetta joustettava, sillä neuvotteluvaraa ei ole. Läheskään aina apua ei tule edes maksuaikalaista, jonka mukaan maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä. Yrittäjägallupin tulosten perusteella lähes kolmannes yrityksistä on kärsinyt taloudellista vahinkoa siitä, ettei se ole saanut maksujaan ajoissa.

Yrittägallupin mukaan vain puolet yrityksistä saa asiakasyrityksiltään maksun toimittamastaan tuotteesta tai palveluista kuukaudessa. Toukokuussa vielä 54 prosenttia sai rahansa tässä ajassa. Niistä, joilla maksuaika oli yli 30 päivää, vain 43 prosenttia oli sopinut siitä lain edellyttämällä tavalla. Vastaajista 51 prosenttia haluaa, että viranomainen valvoisi maksuaikalain noudattamista. Tällä hetkellä valvontaa ei ole lainkaan.

– Niin kauan kun pitkiä maksuaikoja ei ole sanktioitu, niitä ei tarvitse noudattaa. Europarlamentaarikoilla olisi tässä tehtävää, jotta koko EU-alueelle saataisi yhteiset pelisäännöt, Pekka Viiliäinen toivoo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvataan selvittää maksuaikoja koskevan lainsäädännön uudistamista.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1120 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi