Pula osaajista pahenee: Porvoolainen konepaja on odottanut Migriltä työlupia yhdeksän kuukautta – ”Se on ihan mission impossible”

Porvoolainen PTH-Metalli Oy on parin vuoden ajan etsinyt ulkomaalaisia osaajia yritykseensä, koska kotimainen työvoima on kiven alla. Metallikonepaja on todennut hakuprosessin haastavaksi erityisesti tiettyihin tehtäviin kuten koneistukseen ja särmäykseen.

– Nyt näyttää siltä, että muualta tulevia olisi, mutta prosessi ei toimi tässä maassa, yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Hietala pahoittelee. Hän kommentoi yrityksen tilannetta alkuvuodesta Yrittäjä Plus -lehden haastattelussa.

Noin kuuden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä porvoolaisyritys on yrittänyt löytää osaajia useilla eri keinoilla, muun muassa tekemällä yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa ja tarjoamalla oppisopimuspaikkoja. Ne eivät ole merkittävästi parantaneet tilannetta.

– Tällä hetkellä tarpeemme on kymmenen osaajaa. Tällä hetkellä olemme saaneet ulkomailta kuusi henkilöä, joista on pysynyt meillä viisi, Hietala kertoo.

Porvoolaisyritys on löytänyt ammattilaisia Intiasta, Irakista ja Iranista. Rekrytointiprosessin pullonkaula on Maahanmuuttovirasto, joka näyttää jatkuvasti kangertelevan työlupien myöntämisessä.

– Erityisesti Iran näyttää olevan Migrille vaikea maa. Olemme käynnistäneet yhden prosessin yhdeksän kuukautta sitten, mutta edelleenkään työluvat eivät ole kunnossa. Kaksi henkilöä odottaa Iranissa lähtölupaa, jotta he voisivat matkustaa Suomeen, Hietala kertoo.

Eniten häntä kismittää se, ettei Migristä saa vastausta tiedusteluihin liittyen työlupaprosessiin.

– Migri vastaa jos vastaa. Kun yrittää udella käsittelyn tilaa, sieltä soitetaan takaisin monen päivän päästä ja kerrotaan, että asia on vireillä. Käytännössä yrittäjällä ei ole tiedossa ketään vastuullista henkilöä, johon voisi olla yhteydessä. Migristä ei löydy vastuullista henkilöä, jonka kanssa voisimme keskustella. Migrin sähköposti on kuin musta aukko, ei sieltä kuulu mitään. Se on ihan mission impossible.

Hietala ei kuitenkaan voi luovuttaa ja nostaa käsiä pystyyn, koska yritys kärsii jatkuvasti akuutista osaajapulasta.

”Lainsäädäntöä muutettava”

Nykyisen hallituksen julki lausuttu tavoite on ollut, että Suomi tavoittelee työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Pääministeri Sanna Marinin (sd)  hallituksen tavoitteena on ollut, että Suomeen saadaan yhteensä vähintään 50 000 uutta työperusteista maahanmuuttajaa. Tämän jälkeen tavoitteena on saada vuosittain vähintään 10 000 maahanmuuttajaa lisää. Tavoitteen toteuttaminen jää vaalien jälkeiselle seuraavalle hallitukselle.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen uskoo, että ulkomaalaisen työvoiman haasteet on ymmärretty Suomessa laaja-alaisesti.

– Suomessa on laaja konsensus työperäisen maahanmuuton helpottamisen tarpeesta ja sen merkittävästä nopeuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että lainsäädäntö kaipaa täysivaltaista remonttia. Taustalla on pitkälti se, ettei nykyistä lainsäädäntöä ole rakennettu edistämään työperäistä maahanmuuttoa.

Malisen mukaan ulkomaalaisen työvoiman maahantulon osalta pitäisi siirtyä etukäteisvalvonnasta jälkivalvontaan.

– Maahanmuuttoa pitäisi helpottaa. Tällä hetkellä Suomessa noudatetaan hyvin tiukkaa etukäteisvalvontaa, joka on hidasta ja edellyttää pitkää selvittelyprosessia. Yrityksissä työvoiman tarve syntyy usein nopeasti, jolloin ei olisi aikaa odotella pitkiä aikoja.

Malisen mukaan jälkivalvontaa tulee kehittää niin, että mahdolliset ”väärät” ihmiset voidaan tarvittaessa poista maasta tehokkaasti.

– Aina on mahdollista, että osaajien joukossa on myös vääriä tulijoita. Siksi jälkivalvonnassa pitää varmistua siitä, että henkilöt, joiden edellytykset maassaoloon eivät täyty, voidaan tehokkaasti poistaa maasta. Ei pidä olla naiivi sen suhteen, etteikö osa tulijoista pyrkisi käyttämään mahdollisuutta maahantuloon hyväkseen.

”Jossain vaiheessa asiakas ei enää kysy”

PTH-Metalli ei ole osaajapulansa kanssa yksin. Suomen Yrittäjien Yrittäjägallup paljasti vuoden 2021 lopussa, että yli kymmenen hengen yrityksistä peräti 80 prosenttia kärsii osaavan työvoiman heikosta saatavuudesta. Kyselyn perusteella työvoimavaje oli merkittävin teollisuudessa ja rakentamisessa. Hieman vajaa 30 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että työvoimapula on ollut yrityksen kasvun este. 

Hietalan johtamassa yrityksessä osaajapula vaikuttaa konkreettisesti niin, että kasvutavoitteet eivät toteudu.

– Meillä on tietty määrä koneita ja laitteita eli kapasiteettia, mutta niille ei ole riittävästi käyttäjiä. Silloin omat tavoitteemme eivät toteudu sen suhteen, miten paljon voimme tehdä asiakkaille koneen osia. Joudumme sanomaan, ettemme pysty tarjoamaan palvelua, koska ei ole tekijöitä, Hietala tiivistää.

”Jos vastaamme liian monta kertaa ei, jossain vaiheessa asiakas ei enää kysy meiltä vaan menee muualle.”

Ilkka Hietala

Pitkään jatkuessaan työvoiman heikko saatavuus vaikuttaa Suomen kansantalouteen. Asiakkaiden kysyntä voi pahimmillaan siirtyä suomalaisista yrityksistä ulkomaille. Se voi puolestaan johtaa siihen, että tuotantoa joudutaan siirtämään Suomen ulkopuolelle.

– Kyseessä on jatkumo: Asiakas, joka tarvitsee meiltä komponentteja, hankkii ne kyllä tavalla tai toisella. Jos vastaamme liian monta kertaa ei, jossain vaiheessa asiakas ei enää kysy meiltä vaan menee muualle. Jonain päivänä, kun saamme tarpeeksi kapasiteettia, ostot onkin saatettu siirtää Puolaan tai Kiinaan, Hietala sanoo.

PTH-Metallin asiakkaat tulevat lähes kokonaan Suomesta. Yritys toimittaa tuotteita isompien yritysten alihankkkijoille ja jonkin verran myös suoraan isoille yrityksille.

Suomalaiset nuoret eivät innostu

Yrittäjien Petri Malinen allekirjoittaa Hietalan viestin. Samanlaisia kommentteja on kuulunut muualtakin.

– Työvoimapulasta  estää yritysten kasvua. Se on koko kansantalouden kannalta negatiivinen ilmiö, jolla on vaikutuksia myös julkisen talouden tasapainoon. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia työmarkkinoilla. Suomessa ei olla ehkä nähty maahanmuuttoa erityisesti koulutus- ja työperäisistä lähtökohdista vaan enemmänkin humaaneista lähtökohdista.

Porvoolaisyrityksessä on huomattu ikävä ilmiö, joka vaivaa muitakin aloja kotimaisilla työmarkkinoilla. Nuoret eivät enää välttämättä kiinnostu ”likaisista” töistä. Samaan aikaan tiettyjen alojen koulutusta ei ole enää tarjolla entiseen tapaan.

– Voi olla, ettei suomalainen nuoriso halua työskennellä kädet rasvassa tai peltipölyssä vaan läppärin ääressä. Ruumiillinen työ ei ole niin seksikästä, Hietala aprikoi. Hänen mukaansa suurin osa alalla olevista nuorista on vastuuntuntoisia ja tekevät työnsä kunnolla.

– Toisaalta nykyisin myös metalli- ja konepajoissa on tarjolla koneiden ohjelmointiin ja tuotannon ohjaukseen liittyviä, IT-taitoja vaativia työtehtäviä fyysisen työn ohella, hän lisää.

PTH-Metalli palkkasi viime joulukuussa päättyneen oppisopimuskoulutettavan. Yrityksessä on todettu, että osaajia kannattaa kouluttaa itse. 

– Ottaisimme välittömästi 1-2 henkilöä oppisopimuskoulutukseen, jos vain löytäisimme. Koulutus on järkevää silloinkin, vaikka kyseessä olisi jo alan ammattilainen. Jokaisessa konepajassa käytetään hieman erilaisia koneita.

Ulkomailta tulevien työntekijöiden kohdalla koulutus on ensiarvoisen tärkeää, sillä esimerkiksi Iranissa työskennellyt ammattihenkilö on saattanut tottua huomattavasti vanhempiin koneisiin. Hietala myöntää, että läheskään aina yritys ei voi olla varma, onko ulkomaalaisella hakijalla riittävä osaaminen.

– Pyrimme selvittämään, että kyseinen henkilö on tehnyt niitä töitä, joita meilläkin tehdään. Meille jää riski siitä, onko henkilön ammattitaidon taso tarpeeksi hyvä vai onko hän osittain bluffannut työnhaussa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Yrittäjä Plus -lehden numerossa 1/2023.