30.1.2020 klo 14:47
Uutinen

Sahapomo kritisoi Teollisuusliiton ”vanhentuneita” toimintatapoja: ”Työntekijät tekisivät mieluummin töitä”

Koskisen Oy:n toimitusjohtaja ihmettelee, miksi suomalainen ay-liike käyttää edelleen keinoja, jotka Ruotsissa on jo aikoja sitten unohdettu.

Koskisen Oy:n tiluksilla Kärkölän Järvelässä on hiljaista. Konsernin toimipisteen noin 700 työntekijästä tuotannon töissä on tällä hetkellä vain kymmenisen prosenttia. Muut lakkoilevat.

Koskisen Oy on perheyritys, joka sijoittuu yksityisten suomalaisten sahojen keskuudessa kymmenen suurimman joukkoon mitattaessa sahan tuotantomääriä. Lisäksi se pyörittää Järvelässä vaneritehdasta ja Suomen ainoaa lastulevytehdasta. Tuotteita menee etupäässä kuljetusväline-, rakennus- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Yritykselle myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 2016.

Toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo, että tuotantolaitoksia sahaa pyöritetään parhaillaan osittain sekä toimihenkilöiden että töissä olevien työntekijöiden voimin. Varastosta lähetetään asiakkaille ennen lakkoa valmistuneita tuotteita. Puolivalmiita töitä saatetaan loppuun.

– Perussahalinja ei pyöri. Levyteollisuudessa peruslevyn tekeminen prosessin alkupäässä on myöskin keskeytetty. Viimeinen levy tuli koneesta ulos eilen illalla, sen jälkeen ei ole porukka enää riittänyt pyörittämään vuoroja, Pahta sanoo.

Sahalla tunnelma on ollut rauhallinen, vaikka ay-liike on möyhentänyt tilannetta jyrkillä lausunnoilla. Olemme aikaisemmin kertoneet lakon vaikutuksista sahateollisuuteen täällä.

– Rauhallisesti täällä on mennyt. Ei ole näkynyt ristiriitaa lakkoon kuulumattomien ja lakkoilijoiden välillä.

– Yleinen mielipide työntekijöiden keskuudessa on se, että ihmiset haluaisivat tehdä töitä. Lähtökohtaisesti porukka on mieluummin töissä kuin lakkoilee, Pahta jatkaa.

Edellinen lakkosuma kosketti sahoja ja Koskisen tuotantolaitoksia vuonna 2018, jolloin lakkoiltiin kolmeen otteeseen.

– Silloin kaikki olivat poliittisia lakkoja, joissa meidän toimiala ei ollut mukana, mutta jouduimme silti kärsijän asemaan. Tällä kertaa tuntuu siltä, että olemme neuvotteluissa ottopojan asemassa. Minua hämmästyttää, miksi mekaaninen metsäteollisuus on aina ensimmäisenä lakkoilemassa.

”Ruotsissa samat keinot käytössä 70-luvulla”

Koskisen johto on pitänyt tiivistä yhteyttä luottamusmiehiin.

– Luottamusporukan kanssa on puhuttu, että parhaillaan luottamusmiehet ja ay-liike ovat yritykselle hyvä voimavara. Pystyisimme kehittämään asioita, jos katsoisimme yhdessä eteenpäin ja muuttaisimme vanhakantaisia rakenteita, jotka Suomeen ovat jääneet vallitsevaksi tilaksi. Siitä huolimatta luodaan koko ajan vastakkainasettelua, vaikka olemme kaikki samassa veneessä.

Pahta viittaa Teollisuusliiton koviin puheisiin saarroista, jotka koskisivat joitakin yksittäisiä sahoja. Koskisen Oy:hyn uhkauksia ei ole kohdistettu.

– Liiton keinovalikoima on yksipuolinen ja jossain mielessä myös lyhytkatseinen.

Pahdan mukaan Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen kehityksestä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

– Keskustelin eilen ruotsalaisen kollegani kanssa. Teollisuusliiton käyttämät keinot olivat Ruotsissa aktiivisessa käytössä 70-luvulla. Sopii kysyä, miksi Suomessa on jääty kiinni tällaiseen malliin. Olemme korkean kustannustason kansakunta. Yksi keskeisimmistä kilpailutekijöistämme ulkomailla on luotettavuus ja laatu. Lakoilla vaarannetaan yksi Suomen perinteinen kilpailuetu.

”Useiden satojen tuhansien menetykset per viikko”

Koskisen Oy:lle lakon aiheuttamat menetykset ovat merkittäviä.

– Puhutaan useista sadoista tuhansista euroista jokaiselta lakkoviikolta. Seuraamme päivittäin, kuinka paljon menetämme jalostusarvoa. Se on suoraan pois kyvystämme investoida, kehittää liiketoimintaa tai maksaa palkkoja.

Pahta uskoo, että lakon jälkeen tehtaat pystyvät osittain kirimään menetettyä työtä esimerkiksi ylimääräisillä vuorojärjestelyillä.

– Meillä on tiettyjä asiakassopimusia, joista täytyy pitää kiinni. Lähtökohtaisesti suurin osa lakon aiheuttamista tappioista jää pysyviksi.

Nyt käynnissä olevassa lakossa kiistellään ennen kaikkea kiky-tunneista. Vuonna 2016 säädetyt 24 kikytuntia ovat Metsäteollisuuden mukaan välttämättömiä alan kilpailukyvylle. Paperiliitto sen sijaan vaatii kiky-tunneista luopumista.

Koskisen Oy:ssä kiky-tunnit ovat olleet käytössä.

– Kyllähän siitä käytiin perusteellimnen keskustelu. Meillä sovelletaan kaikkiaan kolmea eri työehtosopimusta, niin asia ei ollut siksi kovin yksinkertainen. Pääsimme sopimukseen, meillä kikytunnit ovat olleet käytössä eikä niistä ole maksettu erilliskorvausta.

Pahta katsoo, että sahateollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta kiky-tunneilla ei ole suurta merkitystä.

– Niiden sijaan pitäisi löytää ratkaisuja, millä parannamme jatkuvasti kilpailukykyä kilpailijamaihin kuten Venäjään nähden. Kiky-tunneista on noussut suhteettoman iso kohu. Nyt ollaan kaivauduttu poteroihin ja on hirveän vaikea tulla ulos, kun kikyä pidetään ratkaisevana.

– Levyteollisuuden puolella on puolestaan merkitystä sillä, että kustannuksia per yksikkö saadaan alaspäin, kikytunneilla tai muulla tavoin. Suomessa viikonlopputyö on hyvin kallista, sellaista ei yksinkertaisesti voi teettää.

”Uusi lakkouhka keväällä”

Pahta ei voi kuin odottaa, mitä lakkoneuvotteluissa tapahtuu.

– On surkea juttu, jos lakko kestää kolme viikkoa. Sitten on vielä riski, että tulee tukilakkoja ja joudumme taas kärsimään. Tämä on kansantalouden ja yritysten kannalta todella surkea tilanne.

Keväällä tulossa ovat isot kunnallisen alan neuvottelut, joissa lakkoliipaisin voi olla Pahdan mukaan herkässä.

– Vuosi 2018 osoitti, että voimme joutua toimialana osaksi riitoja, joilla ei ole mitään tekemistä toimialamme kanssa.

Lakkoon on vaikea varautua riittävän hyvin. Koskisen Oy:ssä mietittiin prosessien muuttamista muutama päivä ennen lakon alkamista.

– Yritimme välttää pahimmat vahingot. Tiettyihin prosesseihin haimme lupaa keskuslakkolautakunnalta, jotta voimme pitää niissä vaadittavan jatkuvan valvonnan.

Tunnetko oikeutesi lakon aikana? Lue lisää täältä.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muita kiinnostavia aiheita