Sähkön kulutushuippu lähestyy, mutta Olkiluoto 3 viivästyy jälleen: ”Toivottavasti porukka älyää, että tämä on tiukka paikka”

Teollisuuden Voima (TVO) kertoi perjantaina, että Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto viivästyy jälleen.

Kantaverkkoyhtiö Fingridissä reaktio oli pettymys.

– Kaupallinen käyttö viivästyy peräti helmikuulle. Käyttöönottoa jatketaan mahdollisesti joulukuun lopussa, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoo.

Fingrid vastaa sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta Suomen kantaverkossa. Käytännössä Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Fingridin vastuulla ovat kantaverkon käytön suunnittelu ja valvonta sekä verkon ylläpito ja kehittäminen.

Tilanne sähkön riittävyyden suhteen on menossa huonoon suuntaan, sillä Olkiluoto 3:n voimalayksikön osuus sähkön tuotannosta huippukulutustilanteessa on kymmenisen prosenttia. Jos ja kun voimalaa ei saada käyttöön, ratkaisevaan rooliin nousee sään lämpötila ja tuulisuus sekä muun muassa Ruotsista saatava sähköenergia.

“Tietyllä tavalla odotimme, että voimala saataisi käyttöön pahimpaan tehotilanteeseen eli suurimman kulutuksen ajalle.”

Arto Pahkin, Fingrid

Pahkin ei uskalla spekuloida sillä, että Olkiluoto 3:sta ei saada kaupalliseen käyttöön koko talvena.

– Tietyllä tavalla odotimme, että voimala saataisi käyttöön pahimpaan tehotilanteeseen eli suurimman kulutuksen ajalle.

Sellainen on käsillä pian, sillä esimerkiksi viime vuonna kulutushuippu rekisteröitiin joulukuussa.

– Toisaalta tämä oli yksi niistä skenaarioista, joita pidimme todennäköisenä. Onneksi teollisuus on lähtenyt mukaan kulutusjoustoon.

Kulutusjoustolla tarkoitetaan muun muassa energian käytön painottamista edullisemmille pörssisähkön tunneille, jolloin sähköä käytetään vähemmän. Teollisuus on lähtenyt tosissaan talkoisiin, sillä Pahkinin mukaan vapaaehtoinen kulutusjousto kattaa jo 350 megawatin kulutuksen.

Ääritilanteessa pörssisähkön hinnat pomppaavat

Jos varautuminen ja kulutuksen oikea ajoittaminenkaan ei auta, edessä ovat hallitut sähkökatkot. Olemme aikaisemmin opastaneet sähkökatkoihin varautumiseen täällä.

– Se on viimeinen keino, jota ennen kaikki muut keinot on käyty läpi ja kaikki saatavilla olevat megawatit otettu käyttöön, Pahkin sanoo.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta varmistetaan sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi Fingridin mukaan ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Sähkökatkoilla on tarkoitus estää näin vakava tilanne.

Suomessa sähkönkulutus on perinteisesti ollut riippuvainen lämpötilasta. Yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia.

– Pelkoja aiheuttaa se, jos tuulisia kelejä ei tule ja edessä on pitkä pakkasjakso. Silloin olemme sähköpulan kynnyksellä, Pahkin sanoo.

Suomessa sähkönkulutus on perinteisesti ollut riippuvainen lämpötilasta. Yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia.

Sähkökatko saa tuoreen asetuksen mukaan kestää enintään kaksi tuntia. Näissä tilanteissa voidaan nähdä ennätyksellisiä pörssisähkön hintapiikkejä, jotka voivat nousta Pahkinin mukaan useampaan euroon.

– Ääritilanteessa megawattitunti voi maksaa 10 000 euroa eli korkealle mennään. Se ohjaa varmasti pörssisähkön tilaajia ajamaan alas sähkönkulutustaan.

Fingrid on arvioinut, että Suomessa sähkön kulutushuippu on tulevana talvena 14 400 megawattia. Tästä pystytään kattamaan omalla tuotannolla enintään 12 900 megawattia, jos Olkiluoto 3 on kaupallisessa käytössä. Ilman Olkiluoto 3:sta oma tuotanto jää noin 11 300 megawattiin.

Ruotsi ajaa voimaloitaan alas

Suomeen tuodaan sähköä Ruotsista ja Virosta. Ruotsin tilanne on juuri nyt ongelmallinen, sillä kolme ydinvoimalaitosta on alhaalla huomisesta lauantaista alkaen. Kymmenen päivän sisällä yksi niistä on määrä saada takaisin verkkoon, mutta seuraava (Ringhals 4) arviolta vasta tammikuussa.

– Etelä-Ruotsissa on sähköntuotannon vajetta, jota Ruotsi saanee paikattua muualta Euroopasta tuodulla sähköllä. Tilanne voi kuitenkin aiheuttaa sen, ettei täysimääräistä kapasiteettia saada Suomeen.

Pahkin toivoo suomalaisten yritysten ja kotitalouksien jatkavan hyvää sähkönsäästölinjaa, joka on jatkunut pitkin syksyä.

– Viime vuoteen verrattuna on säästetty lähes 10 prosenttia. Uskon, että sekin auttaa meitä hyvin. Kymmenen prosenttia tarkoittaa entistä Venäjän tuonnin osuutta. Toivottavasti porukka älyää, että tämä on tiukka paikka. Sähkökatkoilta voidaan vielä välttyä, mutta se vaatii yhteistyötä.

Entä jos sähkökatko keskeyttää yrityksen toiminnan?

Jos sähkökatkoihin joudutaan turvautumaan, työnantajayrittäjä joutuu maksamaan henkilöstöstä aiheutuvat kulut, vaikka yrityksellä ei olisi toimintaa katkon aikana.

– Jos alueellisiin sähkökatkoihin joudutaan turvautumaan ja yrityksen toiminta keskeytyy näiden vuoksi, tilanne on myös työnantajien näkökulmasta hankala. Lähtökohtaisesti työnantajalla on työsopimuslain mukaan palkanmaksuvelvollisuus enintään 14 päivän ajalta myös niissä tilanteissa, joissa työnteko estyy työnantajasta sekä työntekijästä riippumattomasta syystä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg kertoo.

Jos sähkökatkoista tiedotetaan etukäteen, Rytkönen-Sandberg neuvoo varautumaan mahdollisiin katkoihin työvuoroja suunniteltaessa. Tarvittaessa työnantajalla on mahdollisuus muuttaa myös jo annettua työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

– Lähtökohtaisesti ulkopuolelta päätettävät sähkökatkot voivat muodostaa tällaisen työaikalaissa määritellyn painavan syyn. Tällöin tekemättä jäävät tunnit pitäisi pyrkiä sijoittamaan työvuorolistaa muuttamalla katkoa edeltävälle tai sen jälkeiselle ajalle.

Rytkönen-Sandberg suosittelee käymään työpaikoilla etukäteen läpi, miten mahdollisten sähkökatkojen aikana toimitaan ja pyrkiä samalla sopimaan kullekin työpaikalle parhaiten soveltuvista menettelytavoista.

– Jos työpaikalla on käytössä liukuva työaika tai esimerkiksi työaikapankki, voidaan sopia, että sähkökatkojen aikana käytetään liukumia tai työaikapankkiin kertyneitä tunteja. Yksi vaihtoehto voi olla myös se, että sähkökatkojen aikana käytetään työajan lyhennysvapaita, eli niin sanottuja pekkasvapaita, jos yritys noudattaa työehtosopimusta, jossa tällaisista vapaista on määrätty.