Suomalaiset marjanviljelijät säästyivät pelätyltä katastrofilta – Työvoimapulan takia on täytynyt keksiä uusia ratkaisuja
Marjayrittäjät ovat muuttaneet viljelytekniikoita ja laajentaneet rekrytointeja, jotta kaudesta on selvitty.
Keväällä useat maatalousyrittäjät ja erityisesti marjatilalliset olivat hädissään. Ukrainassa alkaneen sodan takia monet kausityöntekijät jäisivät tulematta, mikä hankaloittaisi sadonkorjuuta.
Osalla tiloista kaikkea satoa ei ollakaan saatu nostettua ja toimitettua myyntiin. Pelätyltä katastrofilta on kuitenkin säästytty.
– Yrittäjät ovat tehneet erilaisia ratkaisuja. Osa on tehnyt strategisen päätöksen jo keväällä olla istuttamatta koko peltopinta-alaa, Töitä Suomesta Oy:n toiminnanjohtaja Riikka Koskinen sanoo.
Hedelmä- ja marjanviljelijöiden liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan viljelijäyrittäjät ovat käyttäneet myös erilaisia viljelytekniikoita ja valikoineet satolajikkeita toisin.
– Meillä on marjatiloja eteläisestä rannikolta Etelä-Lappiin. Ratkaisut ovat erilaisia eri yrittäjille. On erilaisia satolajikkeita, joista osa kypsyy aikaisin, osa myöhemmin kesällä. Ensimmäinen kysymys neuvoa kysyvälle yrittäjälle onkin usein, missä hän marjansa myy, Ilomäki kertoo.
Marjat eivät kestä pitkään tuoreina, joten marjat täytyy myydä samana päivänä. Viljelijän täytyy siis valita viljelemänsä laji markkinoiden mukaan.
Uusi ote rekrytointiin
Työvoimapula on kurittanut koko toimialaa. Suomalaiset kausityöntekijät ovat tulleet pääasiassa Ukrainasta. He ovat perinteisesti palanneet vuosi toisensa jälkeen vanhojen tuttujen työnantajien luo, joten rekrytointi on ollut työnantajille vaivatonta. Usein ukrainalainen työntekijä on hoitanut tilalleen toisen ukrainalaisen, jos ei ole itse päässyt jonain kesänä tulemaan.
Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, oli selvää, että tilanne meni uusiksi tänä kesänä. Se vaati yrittäjiltä uutta aktiivista otetta rekrytointiin.
Ilomäki kertoo, että suomalaisessa maataloudessa on 1990-luvulta saakka käytetty ulkomaalaisia työntekijöitä kausiluontoisesti. Suurin osa heistä on tullut Ukrainasta. Vuonna 2019 kausityöntekijöitä oli 16 000 – 18 000, joista 70 prosenttia oli ukrainalaisia. Vuonna 2022 ukrainalaisia oli arviolta 12 000, eli noin 70 prosenttia työpaikoista saatiin täytettyä.
Tänä vuonna kausityöntekijöitä on haettu enemmän myös muista maista, kuten Marokosta, Moldovasta ja Serbiasta. Myös Aasian maista, kuten Kambodzasta, Vietnamista ja Thaimaasta on tulijoita, mutta aasialaiset ovat perinteisesti keränneet metsämarjoja, kuten mustikoita.
Riikka Koskisen mukaan ihmisiä kyllä tulisi kausitöihin eri maista, mutta yrittäjien täytyy jatkossa satsata rekrytointiin enemmän.
– Keväällä pelättyä katastrofia en suuressa kuvassa tullut, mutta yksittäisten yrittäjien tilanteet vaihtelevat suuresti. Olen kuullut yrittäjästä, joka hajautti riskiä ja laajensi työntekijähakuaan neljään eri maahan. Hän teki ennätystuloksen. Samalla on yrittäjiä, joille vuosi on ollut todella raskas. Maataloudella on ollut paljon muitakin haasteita, joten ongelmat ovat voineet hautua toistensa alle, Koskinen sanoo.
Ilomäki on samoilla linjoilla. Vuosi ei ole marjayrittäjille huippuvuosi, mutta ei katastrofikaan.
– Alalla on varovaisen positiivinen tunnelma: tästäkin vuodesta selvittiin. Kolme viime vuotta ovat kuitenkin olleet henkisesti rankkoja yrittäjille, Ilomäki toteaa.
Ennätysmäärä tulijoita Suomeen
Maahanmuuttovirasto kertoo, että Suomen vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä enemmän ihmi-siä kuin koskaan aikaisemmin, yli 37 000.
Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet ovat elokuun 4. päivään mennessä jättäneet 35 074 tilapäisen suojelun hakemusta. Kolmannes tulijoista on lapsia.
Ennen tätä vastaanottojärjestelmässä on ollut eniten asiakkaita vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto kertoo, että hakijat ovat rekisteröityneitä vastaanottokeskuksiin, vaikka he asuisivatkin yksityismajoituksessa tai kunnan tarjoamassa majoituksessa. Suurin osa tilapäistä suojelua saavista tai hakeneista, noin 65 prosenttia, asuu tällä hetkellä vastaanottokeskuksen ulkopuolella.
Vastaanottokeskuksia perustetaan ja lakkautetaan tarpeen mukaan. Kausityövoimasesongin päättyminen saattaa lisätä tarvetta vastaanottokeskusmajoitukselle jonkin verran.
