Yrittäjät: Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa
Ei ole perusteltua laajentaa yt-lain soveltamisalaa 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien työvaliokunta linjasi.
Yhteistoimintalain toimivuutta koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä.
Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta.
– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lain soveltamisalaa 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta käsitteli selvitystä kokouksessaan Helsingissä 13.11.2018.
Selvitys lisäisi byrokratiaa ja pienissä yrityksissä
Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonanto- ja muita byrokratiavelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi.
Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä.
– Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa, Mäkynen toteaa.
Selvitys toisi paljon lisäkustannuksia
Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt.
Samalla velvoitteen sisältöä laajennettaisiin niin, että irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanottavan irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan, kuitenkin vähintään kahden kuukauden ajan. Velvoitteen kesto voisi siten olla jopa kuusi kuukautta.
Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen myös irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä
– Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä, Mäkynen sanoo.
– On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä, Mäkynen arvioi.
