Yrittäjyyden edistäminen on Lapin kansanedustajien sydämellä ja agendalla, osa 1 – ”Lappilaiset yrittäjät ja yritykset luovat koko Lapin hyvinvoinnin”

Lapista valituilta uusilta kansanedustajilta kysyttiin:

1. Millainen on oma kosketuspintasi yrittäjyyteen?
2. Kuuluuko yrittäjyyden edistäminen vaalikauden tavoitteisiisi? Jos, niin miten se ilmenee?
3. Miten yrittäjyyttä pitäisi ja miten yrittäjyyttä on mielestäsi mahdollista tukea ja edistää?
4. Miten aiot omalla vaalikaudellasi vaikuttaa Kemin biotuotetehdasta ja sen vaatimia infrainvestointeja koskevan hankkeen etenemiseen?
5. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Lapin alueen yrittäjille?

Heikki Autto, kokoomus

1. Perheessämme yrittäjyys on aina ollut kunniassa. Nuoruudessani olin itsekin hetken aikaa yhtiömiehenä perheeni yrityksessä vaikkakaan varsinaista, henkilökohtaista kokemusta yrittäjyydestä minulla ei ole. Isälläni ja veljelläni on puolestaan ollut yhteistä yritystoimintaa. He toimivat nykyään yrittäjinä sähköalalla.

Vuosina 2010–2011, ennen kuin tulin ensimmäistä kertaa valituksi eduskuntaan, ehdin toimia Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisena asiamiehenä. Kansanedustajan työn kautta olen päässyt tutustumaan laajasti myös lappilaisiin yrittäjiin. Työni Lapin yliopiston yhteyspäällikkönä sisälsi sekin paljon vuorovaikutustyötä alueemme yrittäjien kanssa.

2. Yrittäjyyden edistäminen on minulle ehdottomasti vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita. Uudelta hallitukselta täytyy edellyttää, ettei yrittäjien verotus ainakaan kiristy nykyisestä. Yrittäjyyden edellytyksiä ja kannusteita tulisi pyrkiä kaikin tavoin parantamaan. Tärkeää olisi myös paikallisen sopimisen lisääminen työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi.

Perhevapaisiin suunniteltujen uudistusten yhteydessä on huolehdittava, että vanhemmuuden kustannukset siirretään pois yksittäisen yrittäjän kontolta. Lappilaisten yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että Lapissa talouden pyörät pyörivät ja alueen ostovoima kasvaa. Tärkeää on myös varmistaa, että esimerkiksi Metsä Groupin Kemiin suunnittelema investointi etenee. Lapin saavutettavuudesta, palvelujen kattavuudesta sekä infrastruktuurin kunnosta tulee huolehtia, jotta eri elinkeinot voivat pohjoisessa menestyä.

3. Ensiksikin kaikenlainen hallinnollisen taakan keventämisen on oltava uuden hallituksen työohjelmassa. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä täytyy pystyä madaltamaan. Se lähtee esimerkiksi siitä, että tarjotaan erilaisia tukimuotoja omistajanvaihdostilanteisiin. Lisäksi yrittäjävähennys on ehdottomasti säilytettävä ja muutenkin yrittäjyyden verotusta tulee pyrkiä keventämään. Kannusteet siihen, että ihminen haluaa tehdä parhaansa yrittäjänä, on oltava kunnossa. Yrittäjien menestyminen tarkoittaa lopulta enemmän hyvinvointia kaikille.

4. Kemin investoinnin toteutumisen turvaamisen tulee olla hallitusohjelmassa keskeisesti mukana. Siihen liittyy muuttama tärkeä näkökulma: ensinnäkin infrastruktuurin tulee olla kunnossa. Se tarkoittaa niin meriväyliä kuin tarvittavaa tiestöä muun muassa puunhankinnan sujuvoittamiseksi. Metsäpolitiikan tulee olla sellaista, että se mahdollistaa tulevaisuudessakin kestävän metsienhoidon ja puunsaannin myös uusia investointeja varten. Lisäksi Lapin koulutusmahdollisuuksista tulee huolehtia, jotta osaavan työvoiman saanti pystytään turvaamaan.

5. Yrittäjät kantavat Lappia ja ovat osaltaan myös mahdollistaneet Lapin sijoituksen yhtenä maamme parhaiten kehittyneistä maakunnista. Toivottavasti voimme yhdessä varmistaa, että näin hyvä tekemisen meininki jatkuu. Toivon vilkasta yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta kaikkien lappilaisten yrittäjien kanssa!

Kaisa Juuso, perussuomalaiset

1. Minulla ei ole yrittäjätaustaa, enkä tunne Lapin yrityskenttää kovin hyvin, joten tässä on minulle selkeä perehtymisen paikka.

2. Vaalikaudella henkilökohtaiset tavoitteeni liittyvät pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspuolen asioihin. Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa sen sijaan on useita yrittäjien asemaa parantavia esityksiä. Lapissa meidän tulisi mielestäni hakea kasvua matkailusektorilla ja panostaa luonnontuotteiden jalostukseen vientimarkkinoille. Arktinen puhdas luonto on valttikorttimme muualla maailmassa.

3. Yrittäjyyttä täytyy ehdottomasti edistää ja ihmisiä kannustaa yrittäjyyteen. Perussuomalaiset esittävät esimerkiksi ALV:n alarajan nostoa 20 000 euroon ja pk-yrityksille Viron veromallin kaltaista verokannustinta. Tällöin kokopäiväisiä työntekijöitä palkkaava, osinkoja maksamaton pk-yritys vapautuu yhteisöverosta. Myös kotitalousvähennyksen korottaminen olisi oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Suomalaisten pk-yritysten vienti laahaa pahasti jäljessä esimerkiksi keskeisiin verrokkimaihimme Ruotsiin ja Tanskaan rinnastettuna. Näiden maiden pk-sektorin osuus viennistä on paljon suurempi kuin meillä. Vientiverkostoille keskeisissä kohdemaissa on annettava riittävästi resursseja ja julkisen sektorin rinnalla käytettävä yksityisiä toimijoita. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen ei saa jäädä kiinni siitä, että kriittisissä kaupan solmukohdissa ei ole henkilöitä, kun samalla julkinen sektori pursuaa hallintovirkoja.

4. Asia tuotiin julkisuuteen juuri ennen hallitusneuvotteluiden alkamista ja siihen otetaan todennäköisesti kantaa myös hallitusohjelmassa. En itse osallistu hallitusneuvotteluihin, mutta voin vaikuttaa asiaan oman ryhmän kautta. Perussuomalaisten tavoitteena on pitää teolliset työpaikat Suomessa, joten lähtökohta on siitä perspektiivistä tarkasteltuna positiivinen.

5. Tyytyväinen asiakas ja hallittu kasvu luovat pohjan menestykselle. Kovasti tsemppiä kaikille yrittäjille!

Mikko Kärnä, keskusta

1. Olen yrittäjäperheestä ja puolisoni on yrittäjä, joten kosketuspinta yrittäjyyteen on hyvinkin läheinen. Lapin yrityskenttä on minulle myös varsin tuttu ja tarjoaa myös tärkeän verkoston työtäni ajatellen. Jotain kertonee sekin, että yli 100 lappilaista pk-yritystä osallistui vaalikampanjani rahoitukseen.

2. Yrittäjyyden edistäminen kuuluu vaalitavoitteisiini ja teen parhaani yrittäjien toimintaedellytysten eteen. SDP:n voitettua vaalit, täytyy kärkitavoitteeksi asettaa yrittäjävähennyksen poistamisen estäminen. Muun muassa vasemmistopuolueet ovat väläytelleet sen poistamista. Yrittäjien sosiaaliturvan kehittäminen on niin ikään yksi tärkeimmistä tavoitteistani kuluvalla vaalikaudella.

3. Yrittäjyyskasvatusta tarvittaisiin jo peruskouluihin. On myös aivan selvää, että tulevaisuudessa yhä useampi tulee työllistämään itse itsensä. Toivon, että pystymme luomaan Suomeen perustulojärjestelmän, jonka kautta myös mikroyrittäjyydestä tulee joustavampaa perustoimeentulon ollessa kaikille taattu.

4. Tulen täysin voimin edistämään niin Kemin biotuotetehtaan kuin Kemijärven biojalostamohankkeen toteuttamista. Valtion tulee huolehtia siitä, että molemmat hankkeet kyetään viemään onnellisesti maaliin.

5. Menestystä ja voimia puurtamiseen! Teidän työnne pitää Suomea ja Lapin maakuntaa pystyssä.

Lapin Yrittäjien jäsengallup:
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Lapin vaalipiiristä valituille, uusille kansanedustajille?

Anne Juopperi, Lappiporras, Kemi

”Ensiksikin, Lapin alueen palveluiden tulee olla kunnossa, jotta nuoret pysyvät täällä ja että myös uusia tekijöitä saadaan houkuteltua muuttamaan työnperässä tänne pohjoiseen. Tällä hetkellä tilanne näyttää olevan päinvastainen: sen enempää Kemi kuin muutkaan Pohjois-Suomen kaupungit ja kunnat eivät juuri vedä ammattitaitoista työvoimaa puoleensa muualta Suomesta. Sen osoittavat muun muassa avoimiin työpaikkoihin osoitetut työhakemukset, joita tulee yhä vähemmän muualta kuin Lapin maakunnan sisältä.

Minulla on asiasta omakohtaista kokemusta rakennuspuusepän teollisuudessa toimivan yritykseni kautta. Olemme markkinajohtaja alalla ja vuosittainen kasvumme tarvitsee osaavaa henkilökuntaa. Juuri se on kuitenkin ollut yksi keskeisimpiä ongelmiamme jo usean vuoden ajan. Osaavaa henkilökuntaa ei yksinkertaisesti löydy oli kyseessä sitten toimiston suunnittelutyöt tai esimerkiksi puusepän, koneistajan tai pintakäsittelijän työt tehtaalla. Jonkin verran olemme yrittäneet rekrytoida esimerkiksi oppisopimuksen ja vastaavien järjestelmien kautta, mutta se on yritykselle kallista ja aikaa vievää. Yrityksen pitäisi pysyä mukana markkinoiden kasvussa ja olla kilpailukykyinen alalla. Toivoisin, että Lapista valitut kansanedustajat pystyisivät nostamaan myös näitä asioita vaalikautensa aikana esille.”

Pasi Hiukka, Optikkoliike Brillet, Rovaniemi

”Haluaisin nähdä laajamittaisempaa palvelusetelien käyttöönottoa terveydenhuollossa. Yhteiskunta saisi siten merkittävää säästöä ja toisaalta kansalaiset joustavampaa ja parempaa palvelua. Hoitotakuuaikoja ja muun kiireettömän hoidon odotusaikoja voitaisiin lyhentää parantamalla asiakkaan oikeutta saada ja vastaavasti myös julkisen terveydenhuollon velvollisuutta tarjota palveluseteli.

Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Lapissa vastikään käyttöön otettu glaukoomatutkimus-palveluseteli, jonka nojalla asiakas pääsee joustavasti oman silmälääkärinsä vastaanotolle omalla paikkakunnallaan. Samalla saadaan asiakaspainetta purettua julkisen puolen silmäpoliklinikalta ja siten suunnattua resursseja myös muiden silmäsairauksien hoitoon.

Palveluseteli on myös vahva aluepoliittinen kannanotto. Pienetkin ja pienillä paikkakunnilla toimivat yritykset voivat toimia palveluntuottajina. Palvelusetelin avulla voidaan osaltaan varmistaa palvelujen säilyminen pienilläkin paikkakunnilla ja tarjota yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja työllistää henkilökuntaa.”

Anu Lampela, Alcare, Pello

”Yrittäjyyttä tulisi tukea ja siten myös työllisyyttä Suomessa ja Lapissa kasvattaa. Ihmisiä pitäisi kannustaa yrittäjyyteen, sillä se on keino työllistää itsensä ja mahdollisesti palkata jatkossa myös muita työntekijöitä yritykseen. Mutta miten yrittäjyyttä pitäisi tukea? Se on kysymys, jonka haluan jättää kansanedustajille pohdittavaksi.

Itse olen hybridiyrittäjä, ja nykyinen työmuoto vakituisen työn ohella toimii turvallisesti ja riskittömästi. Omanlaisiaan haasteita tuo kuitenkin pienellä paikkakunnalla asuminen sekä pohjoisen pitkät välimatkat. Pienyrittäjänä tulisi pystyä kilpailemaan myös isojen yritysten tarjoamien palvelujen rinnalla. Onneksi meillä on Lapin yrittäjät, jotka ajavat pienyrittäjienkin puolia.

Monet yrittäjät, itseni mukaan lukien liikkuvat paljon omalla autolla. Kilometrikorvausta tulisi mielestäni nostaa etenkin täällä pohjoisessa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Satojen kilometrien päähän ei välttämättä kannata edes lähteä töihin, kun kulut ovat niin korkeat kilometrikorvauksen suuruuteen verrattuna. Auton käytöstä tulee lisäksi muitakin kuluja, joten kauas suuntautuvat työmatkat eivät pitkässä juoksussa kannata. Tämä ei puolestaan tue yrittäjyyttä.

Sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmää pitäisi järkeistää ja muuttaa kannustavammaksi. Lakisääteiset maksut ovat jo itsessään kalliita ja veroprosentti hyppää sitä suuremmaksi mitä enemmän tekee töitä. Lisäksi esimerkiksi sairastuvaa yrittäjää koskee omavastuu, eikä taloudellista tukea saa mistään ellei ole hankkinut kalliita turvavakuutuksia.

Myös työntekijän palkkaaminen tulisi olla riskittömämpää. Yrittäjä joutuu ongelmiin, jos esimerkiksi palkkaa työntekijän vakituiseen suhteeseen työntekijän, joka osoittautuu epäpäteväksi. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa työntekijän irtisanominen asiallisin perustein. Nykyisen järjestelmän takia moni kokee varmasti turvallisemmaksi käyttää keikka- ja tuntityöntekijöitä.

Koen, että yrityksen perustaminen tulisi lähtökohtaisesti tehdä riskittömämmäksi ja kannustavammaksi. Monilla on intoa ja ideoita, mutta uskallus puuttuu. Pelkoina voivat olla niin suuret velat kuin vakityön hylkääminen. Tiedän, että moni miettii, uskaltaisiko alkaa yrittäjäksi palkkatyön sijaan.

Miten rohkaista sivutoimista yrittäjää ryhtymään päätoimiseksi tai muuttamaan harrastus työksi? Voisiko motivaattorina toimia esimerkiksi Lapin pienyrittäjille myönnettävä verohuojennus, vaikka edes yrityksen ensimmäisinä toimintavuosina? Tai olisiko mahdollista saada yrityksen hiljaisempina hetkinä esimerkiksi työttömyysturvaa? Nämä ovat varmasti monille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville keskeisiä kysymyksiä.”