Käykö marja-alan yrityksille kalpaten, jos thaimaalaisia ei tule? ”Muutama yritys harkitsee lopettamista”

Marja-alalla pelätään, että ulkoministeriön päätös keskeyttää luonnonmarjanpoimijoiden Schengen-viisumihakemusten vastaanoton voi johtaa useiden yritysten lopettamiseen.

Ulkoministeriö kertoi päätöksestä viime viikolla. Keskeytys koskee kaikkia hakijoita Suomen Bangkokin suurlähetystön toimipiiriin kuuluvissa maissa (Thaimaassa, Kambodzhassa ja Myanmarissa). Näistä maista ei siis saa viisumia Suomeen tulevan kesän marjanpoimintatöihin.

Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen pitää viisumikiellon ajankohtaa vääränä.

– Muutoksia ehdotetaan aivan liian myöhään. Valmistelu olisi pitänyt aloittaa vuosi sitten, jos kyse on vuoden 2024 kesästä. Nyt pitäisi miettiä vuotta 2025. Tällä aikataululla viisumikäytännön  muuttaminen on liian raju muutos.

Arktiset Aromit ry on luonnontuotealan (luonnonmarjat, -sienet, -yrtit ja erikoisluonnontuotteet) valtakunnallinen toimialajärjestö. Yhdistys pyrkii Partasen mukaan vaikuttamaan nyt siihen, että tulevan kesän suhteen toimittaisiin samoin kuin viime vuonna ja muutoksia viisumeihin tulisi vasta ensi vuonna.

Vaihtoehtona viisumille on työntekijän oleskelulupa. Tämä ei Partasen mukaan ole monenkaan yrityksen kannalta hyvä vaihtoehto.

– Jos joudutaan menemään työlupiin, muutama yritys harkitsee toiminnan lopettamista. Työluvat merkitsisivät joka tapauksessa kustannusten nousua yrityksille ja myös poimijoille, koska palkasta vähennetään sivukulut. Se ei välttämättä johtaisi poimijoiden ansioiden parantamiseen.

Viime vuonna viisumilla Suomeen tulleiden luonnonmarjanpoimijoiden kohdalla ei Partasen mukaan havaittu suurempia epäkohtia.

– Oma näkemykseni on, että viime vuonna oli iso hyppy parempaan. Pääosa poimijoista tulee vuodesta toiseen Suomeen ja ovat tyytyväisiä. 

Paljon avoimia kysymyksiä

Marjalain perusteella marjanpoimijoiden ei katsota olevan työsuhteessa vaan heidän ajatellaan toimivan omalla liiketoimintavastuullaan.

Vielä on epäselvää, miten työsopimusta tulkittaisiin yrityksissä.

– Olisiko työaika kahdeksan tuntia päivässä viisi päivää viikossa kuten monella muullakin alalla? Mitä tapahtuu, jos poimija haluaa poimia marjoja vapaa-ajallaan? Miten sitä valvotaan ja missä rajat menevät, hän kysyy.

Poimijoilla on Partasen näkemyksen mukaan ollut tähän asti hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

– Marjalain mukaan poimija voi valita työaikansa ja taukonsa. Jos jatkossa työaika rajataan normaaliin kahdeksaan tuntiin, ei ajatella alan erikoisluonnetta. Luonnonmarjojen poimintaa ei voi rinnastaa mihinkään muuhun työhön. Jos poimija lähtee aamulla ja löytää todella hyvän paikan, hän ei välttämättä halua kahdeksan tunnin jälkeen lähteä pois ja jättää hyvää paikkaa muille.

Ulkoministeriö tiukensi luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten saantia jo viime vuonna. Käytännössä viisumeita myönnettiin puolet vuoden 2022 määrästä.

Hallituksen tavoitteena on löytää luonnonmarjanpoimijoita koskeva pidemmän aikavälin ratkaisu vuoden 2025 satokaudesta eteenpäin.

Viisumipäätöksen taustalla ovat thaimaalaisiin poimijoihin kohdistuneet väärinkäytökset. Syyttäjä nosti tammikuussa syytteen Kiantaman toimitusjohtajaa vastaan yli 50:stä törkeästä ihmiskaupasta. Syytteet liittyvät vuoden 2022 tapahtumiin.

Marjoja ulkomailta?

Jos poimijoita ei saada riittävästi, marjojen talteenottomäärät uhkaavat romahtaa. Marjoja tarvitaan paljon teollisuuden käyttöön kuten pakasteisiin ja erilaisiin marjajalosteisiin. Tähän asti teollisuusmarjojen kerääjistä 80–90 prosenttia on ollut ulkomaalaisia.

– Hieman pystytään ehkä paikkaamaan suomalaisilla, mutta valtaosa suomalaisista kerää marjoja pääosin kotitalouskäyttöön.

Partanen pelkää, että riittämätön poimijoiden määrä näkyy kauppojen hyllyille ensi talvena.

– Tai sitten jalostusyritysten on pakko ostaa marjoja ulkomailta kuten Ruotsista.