Etsi

Yrittäjyys

Teollisuusmies siirtyi viihdyttävämpiin hommiin - Monialayrittäjä Mika Huttunen

Mika Huttunen halusi työelämäänsä vaihtelua. Hän vaihtoi kymmenen vuotta YIT:llä ja parikymmentä vuotta Sinebrychoffilla pienyrittämisen vapauteen. Nyt Huttunen kehittelee monialayrittämiseen uusia ideoita.

Mika Huttunen halusi työelämäänsä vaihtelua. Hän vaihtoi kymmenen vuotta YIT:llä ja parikymmentä vuotta Sinebrychoffilla pienyrittämisen vapauteen. Nyt päiviin haetaan sisältöä pientaloisännöinnistä, autokäsittelyistä ja pakkausteknologian konsultoinnista.

– Sinebrychoffilla oli aikanaan hauskaa, kun sai itse hoitaa projektit luovasti aasta ööhön. Olin toteuttamassa kymmenien miljoonien projekteja – vaikkapa jonkun seuraavan kesän uutuustuotteen vaatimien muutosten toteuttamisessa. Se oli kivaa ja motivoivaa ja vei eteenpäin, Mika Huttunen toteaa.

– Sitten pörssiyhtiön jatkuvasti kiristyvät vaatimukset muuttivat työn kuvaa. Tuli enemmän rutiininomaista numeroiden selittelyä ja itsenäisyys väheni. Homma kangistui ja siihen leipääntyi.

– Pitkään oli jo ollut mielessä alkaa itsenäisesti tekemään töitä ja keväällä 2017 irtisanouduin tuosta kvartaalitaloudesta. Hoidin vielä viime kesän tuotannot ja viimeinen työpäivä Koffilla oli 31.8.

Promisa Oy:n Huttunen perusti yhtiökumppaninsa Wahlmanin kanssa jo 1994. Tuolloin yhtiö teki noin 200 autokäsittelyä. Siinä elämäntilanteessa työ vieraalla kuitenkin voitti ja Promisa jätettiin pöytälaatikkoon muhimaan.

Syyskuun 1. päivä 2017 yhtiö aloitti jälleen toimintansa, ilman Wahlmania yhden miehen yrityksenä, jossa on useita toimialoja.

 

Vaihtelevuutta ja mielekkyyttä

– En ole kuvataiteilija tai graafikko, olen insinööri. Teen työtä numeroiden ja faktojen kanssa. Kokemusta on pöydän molemmilta puolilta, sekä myyjän että ostajan. Olen luotettava, tunnollinen ja tarkka. Hommat tulee varmasti valmiiksi ja kunnolla tehtyä.

Mika Huttusella on panimomestarin ja LVI-insinöörin koulutus, sekä KVV-valvojan pätevyys, joka mahdollistaa kiinteistön tekniikkaan liittyvät työt. Hän on opettanut Kööpenhaminassa yliopistotasoisessa panimomestarikoulussa teollisuuden kunnossapitoa. Aikeissa on tuottaa pakkausteollisuuteen liittyvää koulutusmateriaalia.

– Mukava työ on vaihtelevaa ja projektinomaista. Sillä on alku ja se etenee. Olen monialayrittäjä, jolla haen juuri sitä vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. On aivan erilaiset, toisistaan poikkeavat toimialat, joissa kaikissa haluan pärjätä ja tehdä hommani tunnollisesti.

– Yrittämisessä pidän siitä, että voi itse priorisoida. Olen aina tykännyt remonttihommista ja autofani olen kovasti – on kiva tehdä hienoja autoja. Huonoa on se, että on koko ajan kiinni, vaimon kanssa eivät aina mene vapaat ihan kohdalleen. On vaikeampi suunnitella menemisiään kuin aikaisemmin.

 

Uusia ideoita yrittämiseen

Huttunen kehittelee monialayrittämiseen uusia ideoita. Yksi asiakasryhmä voisivat olla kiinteistönvälittäjät, jotka saisivat välitettäväksi kohteen, jossa on vanha lämmitysjärjestelmä, jota ei sen enempää välittäjä kuin ostaja osaisi arvioida. Hän voisi toimia opastajana.

– Pientaloisännöinti on uusi termi ja toimiala. Se sisältää kaikkea asumisen tekniikan huollosta lumitöihin ja nurmikonleikkuuseen. On kaikkien etu, että ihmiset pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten lisäksi toinen ryhmä asiakkaita voivat olla ’uusavuttomat’. Konsepti on työn alla – lähtisikö kunta vanhustyön kautta mukaan vai mitä kautta, Huttunen kaavailee.

Promisa tarjoaa myös luovasti lentoparkkipalvelua autonkäsittelyllä, eli asiakas jättää autonsa käsiteltäväksi, saa kyydin lentoasemalle ja kun palaa taksilla, saa autonsa valmiina.

Mika Huttuselle työ on samalla harrastus. Mökki Kangasniemellä on eräänlainen harrastus ja siellä tulee käytyä mahdollisimman usein.

– Tuntuu siltä, että yrittäjäksi lähtijä on aika yksin. Hirveästi apuja ei ole tarjolla ja vähän sellainen lainsuojattoman fiilis tulee. Toki sen tiesi lähtiessään, että monet tukiverkot poistuvat. Mutta ihan näin konkreettisesti miten on käynyt, en osannut arvata ja vähän on yllätystäkin tullut.

 

Teksti ja video: Jukka Nissinen