Onneksi on varamummola
Mummola ei ihan kaikille edusta sitä parasta paikkaa maailmassa, mutta yleinen mielikuva siitä on kallellaan kaikkeen hyvään, tuttuun ja turvalliseen. Samasta ajatuksesta ammentaa myös lapsiperheille kriittisiin hetkiin tukea tarjoava Varamummola Oy.
Virallisesti muotoiltuna Varamummola on sosiaalialan pitkän linjan ammattilaisten Riitta Salimon ja Outi Kalpion vuonna 2016 Lohjan kupeeseen perustama lastensuojelun avohuollon tukitoimia perheille tarjoava palvelu. Asiakkaat tulevat lähinnä Uudeltamaalta kuntien lastensuojelun ja vammaispalveluiden omaishoidon ohjaamina. Yritys toimii kahdessa toimipisteessä Lohjan Vaanilassa ja Sammatissa ja työllistää yrittäjien lisäksi kahdeksan työntekijää.
Vähemmän virallisemmin sanottuna Varamummola toimii kunnan lastensuojelun apuna ja jonojen purkajana sekä perheille kuuntelijana ja tukena. Se rakentaa perheiden ympärille ammatilliset tukiverkostot ja räätälöi tarvittavat tukitoimet: perhetyön avulla perheitä autetaan luomaan yhteiset säännöt ja toimintamallit kotiin, kotipalvelun kautta tuetaan arjen erilaisissa toiminnoissa ja ammatillinen tukihenkilö toimii lapsen tai nuoren tukena. Näiden lisäksi Varamummola toimii levähdyspaikkana silloin, kun kotona käydään kroonisesti kierroksilla tai perheeltä on voimat loppu. Tavoiteena on estää huostaanottojen tarve, joka on aina raastava ratkaisu, perheen lisäksi myös kunnille, jotka maksavat siitä noin 150 000 euroa per lapsi vuodessa.
Varamummolan kautta kunnilla on siis mahdollisuus hankkia perheelle kaikki lastensuojelun avohuollon tukitoimet saman katon alta, mikä auttaa kaikkia osapuolia saamaan aukottoman käsityksen kokonaistilanteista.
Tilanne kentällä on Salimon mukaan kriittinen, varhaisen tuen tarve etenkin koronan jäljiltä on suuri.
Tarpeelliset tukilomat
Nykylasten mummolat enää harvoin löytyvät pellon reunasta punaisista tuvista ja mummotkin tuppaavat olemaan kiireisiä. Myös Sammatin Varamummola sijaitsee keskellä kylää, mutta sen rakennus pihoineen on kuin mummolan käsikirjasta – vain perunamaa puuttuu. Vaanilan toimipiste sen sijaan löytyy idylliseltä maaseudulta, vaikkakin talo on tehty tiilestä. Yhteistä kummallekin on kuitenkin tunnelman ajattomuus ja kiireettömyys; lapsia kuunnellaan ja heille ollaan täysin läsnä. Siivouksetkin osutetaan aikaan, jolloin lapsia ei ole paikalla.
Varamummolassa ilo löytyy pienistä ja yksinkertaisista asioista, kuten lapset ovat kautta aikain tienneet. Salimo on seurannut vierestä, kuinka koko mielen ja vartalon puuduttava ahdistus alkaa hiljalleen sulaa pipareiden leipomisella, saippuakuplien puhaltamisella, kainalon kutituksella, pupujen rapsuttamisella tai vain olemalla hiljaa – pieni pää saattaa olla rättiväsynyt. Päivät pidetään kasassa turvallisuutta tuovilla rutiineilla ja tietokoneet ja kännykät loistavat poissaolollaan.
Tukilomalle tullaan yleensä pitkäksi viikonlopuksi, joskus rankasta arjesta irtautumiseen tarvitaan pidempää, jopa kymmenen vuorokauden visiittiä. Jos kaikki menee hyvin, alkuun tiuhaa vierailutahtia harvennetaan ja lopulta voitaneen siirtyä kevyempiin tukitoimiin.
Varamummolaan saapuvat lapset ovat keskimäärin 3-12 -vuotiaita. Monesti taustalla vaikuttavat neuropsykiatriset erityispiirteet, kuten ongelmat oman toiminnan ohjauksessa, Adhd, Touretten tai Aspergerin syndrooma. Silloin loma Varamummolassa tarkoittaa levähdyshetkeä myös kotiväelle.
Luonnolla elvyttävä vaikutus
Varamummoloiden sijoittuminen kaupungin ulkopuolelle oli yrittäjille itsestäänselvyys; tukilomien aikana ulkoillaan paljon, koska se on kivaa ja tekee tutkitusti hyvää: verenpaine laskee ja stressinsietokyky nousee. Etenkin Vaanilan piha metsiköineen ja kallioineen on kerrostalossa kasvaneelle lapselle kuin paratiisi. Ympärillä avautuu vielä Lohjan kaunis harjuluonto.
Sijainti kevensi myös yrittäjien omaa stressiä mahdollistamalla tuen hakemisen Ykkösakseli ry:n maaseuturahastosta. Se auttoi Vaanilan kiinteistön hankinnassa ja antoi Salimon mukaan yrittäjille vahvan viestin siitä, että heitä tarvitaan.
– Varamummolassa lapset saavat röhmiä pihalla ja olla lapsia. Pikkuhiljaa yö tulee nukuttua paremmin. Kaaos alkaa talttua ja tuntuu turvalliselta. Ne ovat alkuun pieniä muutoksia ja tapahtuvat vähitellen, mutta niitä seuratessa tiedämme tekevämme tärkeää työtä, Salimo toteaa.
Teksti ja kuvat: Heli Heikkilä
HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.
