Etsi

Emergency banner

Ajantasaiset tiedot koronasta yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sote

Kuntoutusyrittäjät hämmästelevät Kelan uusia kilpailutusvaatimuksia – "vaarana on, että syntyy pelkkää bulkkia"

Aiemmissa Kelan kilpailutusvaatimuksissa hinnan ja laadun suhde oli tasan 50-50. Jatkossa laadun painoarvo on enää 20 prosenttia. Kuntoutusyrittäjät pelkäävät Kelan ajaman hintakilpailun vaikuttavan palveluiden laatuun.

Kela kilpailuttaa tällä hetkellä vaativaa kuntoutusta. Nykyisen nelivuotisen, 2014-2018 kilpailutuskauden vaatimukset oli pisteytetty hinnan ja laadun suhteen tasan 50-50.

Uusissa vaatimuksissa hinta on 80 prosenttia ja laatu 20 prosenttia.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kehitysjohtaja Susanna Antikaisen mukaan uudet laatukriteerit tarkoittavat käytännössä sitä, että yrittäjä saa täydet pisteet tiloista ja välineistä, jos hänellä on seitsemän neliön hoitotila, LHT-sali (lääkinnällinen harjoitusterapia) sekä odotus- ja wc-tilat.

– Miten jollain kopilla voidaan mitata todellista palvelun laatua, Antikainen kysyy.

– Aalto-yliopiston raportissa, johon Kela tukeutuu, syytetään yrittäjiä siitä, että he ovat investoineet seiniin kalastellakseen laatupisteitä. Kela itse on asettanut nämä kriteerit edellisillä tarjouskausilla.

Antikainen on huolissaan uusien, aiempaa alhaisempien laatuvaatimusten vaikutuksista asiakkaisiin.

– Teemme työtä sen eteen, että asiakkaan toimintakyky säilyisi mahdollisimman itsenäisenä ja hän pystyisi osallistumaan yhteiskuntaan mahdollisimman vähällä tuentarpeella. Jos laatu vedetään alas, se tulee todella kalliiksi, jos asiakkaat eivät saa parasta mahdollista terapiaa. Se vaikuttaa myöhemmin siihen, kuinka paljon asiakkaat tarvitsevat tukea mm. itsenäiseen asumiseen. Uusilla kriteereillä pelkkä hinta ratkaisee.

– Millä tavalla tämä hintakilpailu kannustaa yrittäjiä kilpailemaan laadulla? Eivät laitteet tai tilat ole muutenkaan itseisarvo vaan se osaaminen, jolla terapeutti toimii. En tiedä mitään muuta alaa, jossa yrittäjät ja työntekijät olisivat niin innokkaita hankkimaan lisäpätevyyksiä ja -koulutusta työhönsä.

Antikaisen mukaan vaarana on, että laadun huonontuessa "syntyy pelkkää bulkkia"

– Se on pelottava skenaario.

– 70 prosenttia alan 4 000 palveluntuottajasta on pieniä, 1-3 ihmistä työllistäviä pk-yrityksiä. Eivät ne pysty kehittämään toimintaansa muuten kuin kassavirralla, Antikainen sanoo.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallaman mielestä uudet laatukriteerit osoittavat Kelalta käsittämätöntä hankinta- ja osto-osaamisen puutetta.

– 80-20 -kriteerit tarkoittavat, ettei laadulla ole mitään merkitystä, Kallama toteaa.

– Kelan kannattaisi harkita tämä asia uudelleen ja avata kunnon vuoropuhelu yrittäjien kanssa, Kallama sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockphoto

 

Liity Yrittäjiin!