Mitä tapahtuu kun yrittäjä kuolee? Näin varaudut pahimpaan – ”Kannattaa miettiä mikä on oman perheen maksukyky”

Yrittäjän siirtyminen ajasta iäisyyteen voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta useimmissa tapauksissa siihen kannattaa varautua.

Kuolemantapauksessa tilanne on erilainen osakeyhtiössä ja yksityisen elinkeinonharjoittajan kohdalla kohdalla. Osakeyhtiössä, jossa on yksi osakkeenomistaja, vainajan osakkeet siirtyvät kuolinpesälle. Pesä ei voi kuitenkaan hoitaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana yhtiön asioita.

– Yhtiöllä tulee olla vähintään yksi hallituksen jäsen, joka hoitaa muun muassa yhtiön maksuliikenteen, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen selvittää.

Kun yksityinen elinkeinonharjoittaja kuolee, hänen puolisonsa tai perillisensä voi haluta jatkaa elinkeinotoimintaa. Yrittäjä voi määrätä testamentilla, kenelle elinkeinotoiminta siirtyy hänen kuolemansa jälkeen.

– Elinkeinotoiminta siirtyy tällöin eteenpäin osituksen tai perinnönjaon kautta, yleensä elinkeinonharjoittajan puolisolle tai laillisille perillisille. Velat tulee maksaa kuukauden päästä perunkirjoituksen toimittamisesta, Toivonen jatkaa.

Henkivakuutus antaa turvaa lähiomaisille

Henkivakuutus kattaa vakuutetun kuoleman. Jos vakuutuksen summaksi on määritelty esimerkiksi 100 000 euroa, edunsaajat saavat kyseisen rahamäärän välittömästi kuoleman jälkeen. Lähiomaisten vastuulle jää perintöveron maksaminen, paitsi jos edunsaaja on kaukaisempi sukulainen. Silloin sovelletaan pääomaverotusta. Jos edunsaajana on yritys, vakuutussumma on sille verotettavaa elinkeinotuloa.

– Henkivakuutus on käytännössä voimassa heti, kun yrittäjä sellaisen ottaa yrityksen kautta tai henkilökohtaisesti, Fennian myynnistä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Kari Wilén kertoo.

Jos kyseessä on osakeyhtiö, yrittäjän maksamat vakuutusmaksut ovat helpommin vähennettävissä verotuksessa. Sen sijaan yksityisen elinkeinonharjoittajan vakuutusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia lainkaan, ellei vakuutusta oteta työntekijälle.

Wilénin mukaan muutaman sadan tuhannen euron summalla alkaa jo olla merkitystä vakuutuksen ottajan kannalta.

– Pidempään yrittäjänä toiminut voi ajatella henkivakuutusta perintöverojen kattajana. Sillä voidaan kattaa lasten ja lastenlasten perintövero.

”Henkilökohtainen turva retuperällä”

Vakuutuksen hintaan vaikuttaa vakuutussumman lisäksi muun muassa vakuutetun ikä sekä terveydentila. Sukupuoli ei sen sijaan ole hinnoitteluperuste. Mitä nuorempana vakuutuksen ottaa, sen vähemmän siitä maksaa vuodessa.

– Jos vakuutussumma on 100 000 euroa ja vakuutettu on 40-vuotias, hän maksaa vakuutuksestaan 16 euroa kuukaudessa. Samalla summalla itsensä vakuuttava 55-vuotias maksaa jo selvästi enemmän, 52 euroa kuukaudessa.

Vakuutusyhtiö voi korottaa maksua, jos asiakkaan terveydentilassa todetaan riskejä.

– Ongelmana näissä vakuutuksissa on yleensä se, että yrittäjä herää asiaan liian myöhään, kun alkaa jo olla sen verran ikää, että on tullut kaikenlaista terveysongelmaa. Vakuutusmaksu perustuu hyväksyttyyn terveysselvitykseen, joka voi estää vakuutuksen saamisen. Kaiken kaikkiaan tästä vakuutuksesta tingitään ensimmäisenä esimerkiksi silloin, kun firmassa on tiukempaa taloudellisesti, Wilén sanoo.

– Tuntuuhan se hassulta, että autot, koirat ja kissat on vakuutettu tosi hyvin, mutta oma henkilökohtainen turva on usein retuperällä.

Wilénin mukaan syynä voi olla itsekäs ajattelu siitä, ettei henkivakuutuksesta ole hyötyä itselle.

– Jos yrittäjä haluaa varmistua siitä, että puoliso ja lapset saavat jonkinlaisen korvauksen tilanteessa, jossa jää lainoja maksettavaksi, henkivakuutus on hyvä vaihtoehto. Tai voihan rahoja käyttää ihan vain elämiseen. Yrittäjä on kuitenkin monessa perheessä elättäjä.

Wilén arvioi, että henkivakuutus voi olla perusteltu myös tilanteessa, jossa kaksi yrittäjää tasavertaisella omistussuhteella osakeyhtiössä.

– Osakkaat voivat kirjata osakassopimukseen, että molemmat ottavat vakuutuksen, jossa edunsaajana on yritys. Tarkoituksena tällöin on, että toisen omistajan perikunta hoidetaan ulos firmasta, ettei tule riitaisaa tilannetta, jossa perikunta haluaa rahat firmasta. Jos tällaista järjestelyä ei ole, voi olla että yrityksestä pitää ryhtyä myymään jotain. Tai sitten tulee leski hallitukseen, eikä se välttämättä ole hyvä tilanne.

”Omaa kuolemaa ei osaa ajatella”

Sähköpalvelu Kipinän yrittäjä Olli Immonen päätti jo varhaisessa vaiheessa turvata perheensä elämän, jos jotain ikävää sattuu.

– Minulla on sellainen henkivakuutus, joka kattaa henkilökohtaiset velat. Ettei perheen tarvitse laittaa pahimman keskellä taloa myyntiin. Omaisuus on turvattu.

Immosen tapauksessa vakuutuksen arvo on satoja tuhansia euroja.

– Silloin kun omakotitalon rakensin, vakuutuksia päivitettiin ylöspäin. Lähipiirissä sattui olemaan vakuutusalan ihminen, jolta sain neuvoja ja rehellisen mielipiteen, hän kertoo.

Immosella on henkivakuutuksessaan lisäturva työkyvyttömyyden ja pysyvän haitan varalta. Henkivakuutuksen ohella hän on turvannut elämäänsä sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksilla.

– Vaikea sanoa, miksi niin harva yrittäjä turvaa oman elämänsä. Ehkä omaa kuolemaa ei osaa ajatella. Mielestäni kannattaa ajatella niin, mikä tilanne on siinä vaiheessa kun itsestä aika jättää. Onko oma perhe työkykyinen sillä hetkellä ja onko perheen tulotaso riittävä.

Kattavasta vakuutusturvastaan Immonen maksaa yli 3000 euroa vuodessa.

– Vastapainoksi saan reilun korvauksen, jos en pysty tekemään töitä. Käytännössä se on huomattavan suuruinen kuukausipalkka.

Kuvat: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi