Etsi

Startup

Startup -sijoittaja Kim Väisänen: "Vihaan yrittäjyyshypeä" – Moni lähtee yrittäjäksi vääristä syistä

Kim Väisänen kirjoitti kirja siitä, miten yrittää väärin. Osa esimerkeistä löytyy peilistä.

Kim Väisänen päätti kaksi vuotta sitten 45-vuotiaana, että ennen 50-vuotisjuhliaan hän opettelee laskettelemaan ja kirjoittaa kirjan.

Nyt 47-vuotiaana hän on käynyt Alpeilla laskettelemassa kahdesti. Myös kirjoja on ilmestynyt kaksi, ja niistä molemmat käsittelevät väärin toimimista yritysmaailmassa.

Ensimmäinen Väärää vientiä ruoti yritysten vääriä lähtökohtia ja toimenpiteitä kansainvälisessä kaupassa viime keväänä. Samalla otteella Väisänen lähestyy nyt myös yrittämistä.

– Ani harvasta on yrittäjäksi, vielä harvemmasta on menestyväksi yrittäjäksi. Jos lähtee yrittäjyyden polulle ulkoisesta syystä, kuten kateudesta ja muiden jo saavuttaman menestyksen perään, ei prognoosi ole kovin mairitteleva, Väisänen kirjoittaa kirjan johdannossa.

Väisänen heittää kirjassaan räväköitä väitteitä ja ravistelee lukijan silmiä auki. Mutta kirjansa oppeja on toki rikkonut kirjailija itsekin. Hänenkin lähtökohtansa yrittämiseen olivat niin sanotusti väärät.

– En ole ikinä halunnut yrittäjäksi. Joillakin ihmisillä on suuri ja kirkas visio siitä, että he haluavat yrittäjiksi. Minulla oli suuri ja kirkas visio siitä, että minusta ei tule yrittäjää. Yliopiston tietokonesimulaatiossa taidettiin jäädä viimeiseksi, eli pyöritimme firmaa tietokonesovelluksella kaikkein huonoiten. Kun emme onnistuneet tietokoneella, kokeilimme sitten käytännössä, Väisänen veistelee.

Kolmas idea lähti lentoon

Väisänen opiskeli kansantaloustiedettä ja hänestä sekä opiskelutovereista piti tulla pankinjohtajia. Opiskeluaikana pankkisektori kuitenkin kaatui, eikä kukaan opiskelija halunnut leimautua pankkeihin millään tavalla.

–Ajauduin yrittäjäksi niin, että kaveri ehdotti, että perustetaanko firma. Sitten perustettiin yhteinen firma vuonna 1997. Aluksi ajattelin, että voi yrittämistä jonkin aikaa tehdä. Nyt sitä yrityskokeilua on meneillään 23. vuosi, Väisänen kertoo.

Väisäsen ja kaverin Janne Tervon yritys kehitti ensin auton lohkolämmittimen kauko-ohjausjärjestelmää ja sitten tietokoneiden lukituslaitteita. Ne ideat eivät ottaneet tuulta alleen.

Miehet tulivat kuitenkin ostaneeksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan käytetyn tietokoneen, jonka tiedoista löytyi vanhoja potilastietoja. Siitä syntyi liikeidea tietojen hävittämisestä. Se liikeidea lähti lentoon.

Blancco-yritys kasvoi ja kansainvälistyi. Lopulta reilusta 15 miljoonan euron liikevaihdosta 97 prosenttia tuli kansainvälisiltä asiakkailta.

17 vuoden jälkeen Väisänen ja matkan varrella vaihtuneet yhtiökumppanit myivät yrityksensä Blanccon brittiläiselle pörssiyhtiö Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014.

Nuori yrittäjä on vale

Yksi kirjan väitteistä on, että parikymppinen yrittäjä on vale. Väisänen oli yrittäjäksi ryhtyessään 24-vuotias.

– Jos haluaa yrittäjäksi, parasta yrittäjyyden harjoittelua on se, että menee saman alan yritykseen töihin ja joku maksaa siitä palkkaa. Palkkatöissä oppii substanssiasioita ja samalla saa rahaa. Kansainvälistenkin tilastojen valossa kokeneempien ihmisten firmat menestyvät paremmin, Väisänen sanoo.

Startup -huuma on tuonut sen, että yrittäjyyttä ihannoidaan, mutta Väisänen näkee siinä vaaroja.

– Vihaan yrittäjyyshypeä. Startup-huumassa unohtuu usein, että 99 prosenttia yrityksistä on normaaleja yrityksiä, joita perustetaan oman toimeentulon vuoksi. Kaikilla yrityksillä on muuttumispakko ja kyky reagoida, kun maailma muuttuu ympärillä. Tulosta on tehtävä, mutta kasvun pakkoa ei ole.

Nuorten keskuudessa into yrittäjyyteen on 20-kertaistunut vuodesta 2001, jolloin vain yksi prosentti näki yrittämisen uravaihtoehtona. Vuonna 2015 sama luku oli 20. Vuonna 2018 lukema oli hieman laskenut.

Yrittäjyyshaaveessa ei sinänsä ole vikaa, mutta motiiveissa usein on. Väisänen syyttää ilmiöstä pelisektoria ja startup -pöhinää.

– Tuossa 20 prosentissa yrittäjyydestä haaveilevista on monta, joille yrittäjyys ei sovi ollenkaan. Monet haluavat yrittäjiksi, koska siinä on mahdollisuus tehdä paljon rahaa. Sitten tulee otettua omiin nimiin paljon velkaa ja sitä joutuu maksamaan lopun elämänsä, jos yritys kaatuu, Väisänen sanoo.

Väärää yrittämistä -kirjan väite onkin, että taloudellinen menestys seuraa vasta, kun muut asiat on tehty oikein. Tärkeitä lähtökohtia ovat muun muassa asiakkaista ja työntekijöistä huolehtiminen, lisäarvon tuottaminen, hyvä johtajuus, intohimo ja palo yrittämiseen.

Väisästä raha ei ajanut yrittäjäksi, mutta tavallaan hän on itsekin osasyy pöhinään. Hän on esimerkki juurikin parikymppisenä yrittäjäksi ryhtyneestä menestyjästä, joka alle 50-vuotiaana on tehnyt miljoonaomaisuuden yrittäjänä. Sittemmin hän on esiintynyt mediassa muun muassa Leijonan luola -tv-ohjelmassa, kirjoittanut kaksi kirjaa, tekee puhujakeikkaa ja sijoittaa start upeihin.

Väisänen pitää tilastotiedoista ja muistuttaa niiden valossa realiteeteista: 20 prosenttia yrittäjistä tienaa alle 1 000 euroa ja 40 prosenttia alle 2 000 euroa kuukaudessa. Ainoastaan 20 prosenttia yrittäjistä tienaa yli 55 000 euroa.

– Yrittäjyyteen usein rynnätään, mutta siihen liittyy paljon epävarmuutta ja riskiä. Jos haluaa rahaa, kannattaisi olla toimihenkilö. Tilastollisesti niin tienaa enemmän ja lisäksi saa pitkät kesälomat, hän sanoo.

Pörssiyhtiö ei sopinut yrittäjälle

Vääristä lähtökohdista ja nuoresta iästään huolimatta Väisänen sopi yrittäjäksi luonteenlaadultaan. Hänellä oli riskinottokykyä ja -halua riittävästi. Omaehtoinen toiminta on tärkeää.

Yrityskaupan jälkeen hän pääsi kokeilemaan pörssiyhtiössä työskentelyäkin, sillä hän jäi yritykseen töihin vielä kaupan jälkeen. Se kokemus opetti, ettei pörssiyhtiö olisi ollut hänelle oikea paikka.

– Pörssiyhtiössä toimitaan muiden rahoilla ja joudutaan pitämään muiden rahoista huolta. Yrittäjä voi käyttäytyä niin vastuullisesti tai vastuuttomasti kuin haluaa, kun vastaa omista rahoistaan, hän sanoo.

Silpputyöläisen arkea

Yrityskaupan ja pörssiyhtiökokeilun jälkeen Väisänen vietti vuoden ja kaksi kuukautta kotona pienten lasten kanssa. Arjen rytmin määrittävät edelleen lasten kouluaikataulu. Väisänen pyrkii noudattamaan melko normaalia työssäkäyvän päivärytmiä.

– Minulle on viime aikoina tarjottu erilaisia työpaikkoja vaikuttamisen ja sijoittamisen aloilta, mutta en ole jaksanut lähteä työelämään, Väisänen sanoo.

Sijoitustoiminta vie viikossa 10-20 tuntia. Kirjan kirjoittaminen vie yhteensä 500 tuntia. Puhekeikkoja hän tekee kymmeniä vuodessa ja ”sälätöitä”, kuten, konsultointia, podcasteja Riku Asikaisen kanssa ja säännöllisesti Veronmaksajien blogia.

Kirjoituspyyntöjä tippuu jatkuvasti, joten kirjailijan uralle on odotettavissa jatkoa.

– Minua on pyydetty kirjoittamaan toisen kirjailijan kanssa kirja naisjohtajista. Olisihan se jännää tehdä kirja jonkun toisen kanssa, Väisänen pohtii.

Vapaa-ajallaan Väisänen yrittää pitää huolta fyysisestä ja henkisestä toimintakyvystään. Hän kannustaa myös yrittäjiä huolehtimaan itsestään työn ohessa. Tätä aihepiiriä käsittelee myös Väärää Yrittämistä -kirjan viimeinen osuus.

– Nuku, liiku ja pidä ystävyyssuhteistasi huolta. Ihmisen palautumisesta 95 prosenttia tapahtuu unen aikana, Väisänen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi