Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Talous

Hallitus tavoittelee reilua 30000 työpaikkaa satsauksilla palveluihin ja ikääntyneiden patistelulla töihin

Hallituksen budjettiriihessä päättämillä työllisyystoimilla tavoitellaan 31 000–36 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä. Kevääksi hallitus jättää lisäkeinoista päättämisen.

Suurimmat työllisyysvaikutukset valtiovarainministeriö on arvioinut olevan ikääntyneitä koskevilla työllisyystoimilla sekä työvoimapalveluiden muuttamisella pohjoismaisen mallin mukaisiksi. Yrittäjät toivoi hallitukselta rakenneuudistuksia, työttömyysturvan uudistusta, eläkeputken poistoa sekä paikallisen sopimisen edistämistä.

Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin. Vuosina 2001– 2018 pk-yritykset loivat työpaikkoja noin 150 400 hengelle.

Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli

Työvoimapalvelut muutetaan pohjoismaisen mallin mukaiseksi ja työnhaun tukemista yksilöllisemmäksi. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon keskiviikkona riihen tiedostustilaisuudessa sanoman mukaan uusi malli tarkoittaa työnhakuvelvoitteita, sekä kohtuullisia ja tehokkaita karensseja. Mallin avulla työttömyysjaksojen odotetaan lyhenevän.

Työnhakua tuetaan muun muassa niin, että työttömät kohdataan työttömyyden alkuvaiheessa kahden viikon välein. TE-toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

* Työpaikkoja on laskettu syntyvän 9 500–10 000.

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ja heidän työmarkkina-asemansa parantaminen siirrettiin työmarkkinaosapuolten ratkottavaksi. Hallituksen antamassa toimeksiannossa kiinnitetään huomiota myös työssä jaksamiseen. Toimeksiannon tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 mennessä. Hallitus asetti työmarkkinaosapuolille määräajaksi marraskuun lopun.

– Rohkaisemme osapuolia rakentamaan tästä tasapuolien kokonaisuuden vaikeita päätöksiä väistämättä, ministeri Annika Saarikko sanoi riihen tiedotustilaisuudessa.

Jos työmarkkinaosapuolet eivät saavuta ratkaisua, hallitus linjaa tarvittavat toimet joulukuussa 2020.

* 10 000–12 000 uutta työpaikkaa.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nosto vuoden 2020 alusta

Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin yhdellä vuodella. Muutos tuli voimaan tammikuussa.

* Työllisyysvaikutukseksi on laskettu 6 500–7 000 työpaikkaa.

Palkkatuen uudistus

Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Tukisäännöksiä yksinkertaistetaan niin, että tukitaso työttömyyden kestosta riippumatta on 50 prosenttia. Osatyökykyisten  tukitaso on korkeampi.

Työnantaja voi jatkossa palkata palkkatuella työttömän, vaikka olisi irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä, mikäli työnantaja on ensin palkannut vastaavan määrän työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvoitteen mukaisesti.

* Työllisyysvaikutukseksi on laskettu 500–1 000 työpaikkaa.

Lisäksi hallitus sopi oppivelvollisuuden laajentamisesta, jonka uskotaan tuovan 1600 lisätyöllistä vuoteen 2029 mennessä. Tämän toimen pitkän aikavälin työllisyysvaikutusten lasketaan olevan 15 000 lisätyöllistä. Hallitus esitteli myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon joustavamman mallin, jossa saatavia tuloja yhteensovitetaan eläkkeen kanssa.

Aikuiskoulutustuen uudistus tuli voimaan elokuun alusta. Sen tarkoituksena on edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen opiskeluun ja työntekoon. Uudessa mallissa tulot vaikuttavat tukikuukausien kulumiseen ja opintojen suorittamisvaatimuksiin. Varhaiskasvatusmaksuja alentamisella lasketaan syntyvän jopa 3 600 lisätyöpaikkaa.

Kevään puoliväliriiheen jätettäviä työllisyystoimia

Hallituksen asialistalla on työttömyysturvan kehittäminen niin, että työttömyysjaksot lyhenevät. Tämän tavoitteen osalta on käynnissä kolmikantainen valmistelu keinoista ja hallitus pyytää vastauksia maaliskuun 2021 alkuun mennessä. Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä jatketaan.

Muita hallituksen kevääseen jättämiä työllisyystoimia ovat osatyökykyisten työllisyystoimien kokonaisuus ja työvoimapalveluiden siirto paikallistasolle.

Keväällä lisätietoa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen muutoksesta

Hallitus uudistaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisen perusteita kehittämistyöryhmän saatua työnsä valmiiksi. Suomen Yrittäjät on työryhmässä mukana.

Uudistuksessa työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrään vaikuttaa oppivelvollisuuden piiriin kuuluminen, tai jos opiskelija on alle 30‐vuotias ja vailla ammatillista tutkintoa. Oppilaitoksilla on jo nyt mahdollisuus maksaa koulutuskorvausta, ja jonkin verran sitä jo maksetaankin.

– Yrittäjät on esittänyt joko palkkauksen porrastamista osaamisen kehittymisen mukaan tai sitten palkkakustannusten kompensointia työnantajille jossakin muodossa. Myös koulutuskorvausten lisääminen nuorten oppisopimuskoulutuksissa on tavoitteenamme, Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.

Osana työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta hallitus valmistelee alueellisen kokeilun ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämisestä vuoden 2021 aikana.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta at) yrittajat.fi