5.12.2018 klo 06:02
Uutinen

Kuka huolehtii yrittäjän voinnista?

Kun parhaassa työiässä oleva yrittäjä saa aivoinfarktin, kuka huolehtii yrittäjän kuntoutuksesta ja hyvinvoinnista? Ei kukaan, paitsi yrittäjä itse.

Hämeenlinnalainen yrittäjä, joka olkoon tässä haastattelussa nimeltään Sari, hakeutui viime kesänä kovan, vasemmanpuoleisen päänsäryn vuoksi sairaalahoitoon. Kipu alkoi yöllä, ja ensiavuksi Sari otti ibuprofeenia. Ja vielä lisää ibuprfeenia. Sitten Panacodia.

– Tein kaikki kotikonstit, jotka tiesin. Venyttelin ja otin yhteensä seitsemän kipulääkettä. Mikään ei auttanut. Kipu oli niin kova, että kun lääkärini asetteli akupunktioneuloja selkääni, taituin kivusta kaksinkerroin. Lääkäri ihmetteli, mikä on. Sanoin, että päähän vain sattuu niin kovasti.

Lääkkeeksi Sari sai paracetamolin ja kofeiinin yhdistelmälääkkeen, josta ei ollut sen enempää apua kuin muistakaan lääkkeistä. Kipu alkoi juuri, kun Sari oli perheineen lähdössä minilomalle vähän kauemmas.

Liuottava lääke toiseen vaivaan auttoi

Nelikymppisellä Sarilla on perimässään korostunut laskimoveritulpan mahdollisuus, minkä vuoksi hänellä on ennaltaehkäisevä lääkitys esimerkiksi lentomatkoja varten. Matkaa varten hän aloitti lääkityksen ja yritti sinnitellä raivokkaan pääkivun kanssa. Loman jälkeen hän hakeutui kahdesti kivun vuoksi lääkärille, mutta vasta toisella kerralla pää kuvattiin. Pikkuaivoista löytyi aivoinfarktin jättämä arpi. Nyt hän arvelee, että laskimoveritulppaa ehkäisevä lääke toimi apuna myös aivoinfarktiin.

– Samalla löydettiin myös reidenmittainen laskimoveritulppa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä aivoinfarktin kanssa. Aivoinfarkti tapahtuu valtimossa. Liuottava lääke saattoi kuitenkin pienentää aivoinfarktin laajuutta, Sari miettii.

Missään vaiheessa Sarilta ei kysytty, että tarvitseeko hän sairaslomaa. Ei ennen kuin hän osasi sitä itse pyytää. Sairauslomatodistuksen hän sai neljälle päivälle. Tässä vaiheessa Sari oli ollut jo useamman viikon työkyvytön.

Yrittäjän vointi ei kiinnosta ketään

Aivoinfarktin jättämän arven toteamisen jälkeen kukaan sairaanhoitohenkilökunnasta ei kysynyt Sarilta, miten hän pärjää arjessa, onko muistin kanssa ongelmia, ei ehdotettu kuntoutusta. Sari sai verenohennuslääkkeen ja siinä se sitten olikin.

– Kun olin vieraalla töissä, pienimmänkin flunssan kohdalla ensimmäinen kysymys oli aina, pystytkö menemään töihin ja tarvitsetko sairauslomatodistuksen. Nyt kun olen yrittäjä, kukaan ei kysy mitään. Kai sitten ajatellaan, että yrittäjä tekee kuitenkin töitä, vaikka sen sairauslomalapun saisikin, Sari pohtii.

Yrittäjän on tietenkin pakko tehdä töitä. Mutta jos Sari pystyi ennen aivoninfarktia työskentelemään täydellä teholla seitsemän päivää viikossa, on työteho nykyisin huomattavasti alempi. Lähimuisti on selvästi huonontunut, päänsäryt vaivaavat. Sari jaksaa työskennellä pari päivää viikossa omassa liikkeessään.

PK-yrittäjät tarvitsevat tukea

Hän arvelee, että stressi ja suuri työkuorma olivat aivoninfarktin taustalla. Sarin yritys on hänen oma luomuksensa, jonka jättäminen muiden hoidettavaksi on mahdotonta. Pieni yritys on kuitenkin koko olemassaoloaikansa ollut kasvuhakuinen ja sitä on kehitetty palvelu edellä. Suuret varastot ja sisäänostot pitävät yrittäjän stressikäyrän korkealla.

Aivoinfarktin jälkeen yrittäjän rooli on korostunut entisestään. Yrittäjän on pakko jaksaa vastata yhteistyökumppaneiden kysymyksiin, pakko tehdä tilaukset ja monta muuta asiaa, jotka eivät näy myymälän arjessa. Lisäksi yrittäjän täytyy osallistua myyntityöhön. Sari on nostanut itselleen palkkaa yrityksestä viimeksi vuosi sitten.

– Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa eniten. Eikö silloin pitäisi tukea juuri niitä yrittäjiä? Asenne yrittäjiä kohtaan ei kuitenkaan ole kovin hyvä. Onhan jo saatu joitain helpotuksia, kuten että yrittäjän puolisoa ei enää automaattisesti lasketa yrittäjäksi työskenteli hän yrityksessä tai ei. Mutta paljon on vielä purkamatta vanhoja rakenteita, jotka estävät pienten yrittäjien menestymisen, Sari pohtii.

FAKTA:

Jos työkyvyttömyys kestää alle vuoden, Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä myös yrittäjälle. Sairauspäivärahaa tulee hakea.
YEL-vakuutetuilla yrittäjillä sairauspäivärahaa maksetaan yhden päivän omavastuuajan jälkeen.
YEL-vakuutetun sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulon mukaan. Yrittäjälle sopiva vaihtoehto voi olla osasairauspäi­väraha. Sen tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysy­mistä ja paluuta työhön.
Yrittäjän sosiaaliturva>>

Hämeen Yrityssanomat / SM